Nummela
| Nummela | |
|---|---|
  Nummela |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Seutukunta | Helsingin seutu |
| Kunta | Vihti |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Taajama |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 21,24[1] km² |
| Väkiluku (2022) | 14 595[1] |
| – Väestötiheys | 687,1[1] as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 03100 |
Nummela on Vihdin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus. Se sijaitsee valtateiden 1, 2 (Porintie) ja 25 väliin jäävässä kolmiossa Luoteis-Uudellamaalla 44 kilometrin päässä Helsingistä. Nummelan taajamassa asukkaista oli vuoden 2022 lopussa 14 595[1] ja Nummelan postinumeron (03100) alueella hieman yli 15 000[2]. Koska Helsinki on lähellä, asukasluku kasvaa jatkuvasti.
Nummela syntyi Hanko–Hyvinkää-radan varrelle 1800-luvun lopulla ja sai nimensä rautatieasemasta, joka nimettiin läheisen kestikievarin mukaan. Varsinaisesti Nummelan ydinalueet sijaitsevat vanhojen Härköilän ja Ridalin kylien alueilla.
Nummelassa on harrasteilmailukäytössä oleva Nummelan lentokenttä. Nummelaan suunnitellaan ELSA-rataa tai kaupunkirataa, joka kulkisi Espoon keskuksesta Nummelaan ja jatkaisi Lohjalle ja mahdollisesti Saloon nykyisen huonokuntoisen rantaradan oikaisuna.[3]
Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummela esiintyy nimensä ensimmäistä kertaa kirkkoherra A. J. Hippingin historiateoksessa Wichtis Socken eli Vihdin pitäjä vuodelta 1845.[4] 1860-luvulla perustettiin kestikievari, jonka perusteella Nummelan rautatieasema sai nimensä. Rautatieaseman ympärille puolestaan kehittyi Nummelan taajama.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummelan alueen kantatilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummelan alue on kehittynyt Härköilän, Ridalin ja osittain Torholan maarekisterikylien alueelle. Nämä maarekisterikylät kuuluivat keskiajalla Espoon hallintopitäjään, joka ulottui Itämeren rannalta Hiidenveden rannalle saakka. Varhaisimmat maininnat Härköilän ja Torholan kylistä ovat vuodelta 1432.[4] Kirkollisesti nämä Vihdin eteläiset osat kuuluivat aluksi Lohjan emäseurakuntaan ja sittemmin vuodesta 1507 itsenäiseen Vihdin seurakuntaan. Hallinnollisesti eteläiset osat säilyivät osana Espoota aina 1700-luvulle saakka.[6]
Nummelan alueen vanhin asutus sijoittui keskiajalla Härköilän alueelle kahdelle kylätontille. Suuremmalla tontilla sijaitsevat Rostin, Sepän ja Hemmilän tilojen pihapiirit. Pienemmällä tontilla sijaitsivat Nissolan ja Tuusan pihapiirit. Tuusan tilan talouskeskus siirrettin 1800-luvun lopulla lähelle nykyistä Nummelan keskustaa. Vanhimmat pellot ovat Enäjärven rannan ja Härköilän kylätien välisellä alueella. Nykyisen Huhdanmäen alueella sijaitsi Ruotsin vallan aikana Härköilän talojen sotilastorppia. Ridalin kylän keskus sijaitsee Enäjärven rannalla ja sen maat ovat historiallisesti ulottuneet Keskipisteen ja Väinämöisentien välisellä alueella aina harjulle asti.[5]
Nummelan taajaman synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ridalin tilan omistajan pitämä Nummelan kestikievari perustettiin 1860-luvulla Lohjantien ja Asemantien kulmaukseen. Vuonna 1873 valmistui Hanko–Hyvinkää -raideyhteys eli Hankopaana. Härköilän kylän alueelle perustettiin Nummelan rautatieasema, joka sai nimensä kestikievarin mukaan. Rautatien myötä alkoi myös Nummelan taajaman kehitys. Nummelan asemanseudulle nousi uutta asutustusta. Asemalta käsin muodostettiin Nummelan ensimmäinen katu, joka ulottui Punaisenportin ahteeseen. Katu sai nimekseen Albertinkatu talon isäntä Albert Sellgrenin mukaan.[5]
Varsinainen Nummelan keskusta muodostui viiden tien risteykseen, jossa oli ensin ainoastaan Nummelan kestikievari. Risteyksestä asemalle päin oli Ridalin tilan maita ja Vihdin suuntaan oli Härköilän ja Tuusan tilan maita.[5] Nummelan taajama on laajentunut 1900-luvun loppupuolella myös Lankilaan ja Nummelanharjun länsipuolelle Haapakylän sekä Veikkolan maarekisterikylien alueelle.[4]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummelan keskustassa ja keskustan tuntumassa on useita asuinkerrostaloja, liiketiloja sekä julkisia tiloja. Rivitalo- ja omakotitaloasuminen keskittyy keskustan ulkopuolella sijaitseviin asuinalueisiin, kuten Vanhaan Nummelaan, Hiidenrantaan, Enärantaan, Lankilaan ja Huhdanpeltoon. Nummela sijaitsee kahden järven, Hiidenveden ja Enäjärven, välissä, mistä johtuen laajeneminen on ollut lähinnä pitkittäissuuntaista, harjua myötäilevää. Nummelassa on kahdet liikennevalot, muuten liikenne on ratkaistu kiertoliittymin. Asemakaavaltaan Nummela ei ole symmetrinen.
Nummelanharjulla sijaitsee Suomen normaaliperusviiva. 864 metrin mittaista "viivaa" käytetään avuksi karttojen tekemisessä ja etäisyydenmittauslaitteiden kalibroinnissa.[7]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummelassa sijaitsee kolme peruskoulua: Nummelan koulu (luokat 1–6), Kuoppanummen koulukeskus (luokat 1–9) ja Nummelanharjun koulu (luokat 7–9). Nummelanharjulla sijaitsee noin 500 oppilaan Vihdin lukio. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen osana toimivassa Nummelan ammattikoulussa voi opiskella kulttuuri-, palvelu- tai tekniikan alaa. Muuta opetusta edustavat Innofocus-aikuiskoulutuskeskus, kansalaisopistomuotoinen Hiiden opisto, Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto ja kuvataidekoulu.
Nummelassa sijaitsee Vihdin pääkirjasto, seurakuntatalo kappeleineen, Veikko Hellen tori ja uimahalli. Koska Nummela on Vihdin tärkein kasvukeskus, taajamaan on syntynyt kattavat peruspalvelut sekä lisäksi joitakin erityispalveluja. Suuria päivittäistavarakauppoja on kaksi ja pieniä ostoskeskuksia neljä. Lisäksi Nummelassa on useita yksittäisiä erikoisliikkeitä.
Nummela on Vihdin kunnan tärkein hallintokeskus. Nummelassa sijaitsee Vihdin kunnanvirasto ja Vihdin kunnanvaltuusto kokoontuu usein Nummelan lukion tiloissa. Nummelassa sijaitsee myös suurin osa Vihdin kunnan tarjoamista palveluista: nuorisokeskus, päiväkerhot, päiväkoti, perusopetus, kunnan tukema vanhainkoti, Nummelan terveysasema, kuntosali sekä liikuntahallit ja -kentät.
Kuuluisia nummelalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Veikko Hellen tori. -
Vihdin pääkirjasto on Nummelassa Pisteenkaarella. -
Nummelan keskustaa. -
Nummelan liikenneympyrä ja silta tammikuussa 2018. -
Suomen lippu Nummelassa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kurunmäki, Pentti: Nummela – Pikku kylästä kasvuvoimaiseksi Vihdin keskukseksi. Nummelan Kilta, 2016.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 24.2.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tilastokeskus: Asukasrakenne 2016 pxdata.stat.fi. Viitattu 15.10.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Espoo-Salo-oikorata - Alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi 1.3.2010. Liikennevirasto. Viitattu 15.8.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Kurunmäki 2016, s. 6
- ↑ a b c d Kurunmäki 2016, s. 10–11
- ↑ Kurunmäki 2016, s. 8
- ↑ Geodeettinen laitos: Geodeettinen laitos, asiantuntijapalvelut, kansallinen mittanormaalilaboratorio, Nummelan perusviiva fgi.fi. Viitattu 19.6 2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nummela Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||
