Konrad IV
Konrad IV (25. huhtikuuta 1228 – 21. toukokuuta 1254) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan (1237–1254), Jerusalemin kuningaskunnan (1228–1254, nimellä Konrad II) ja Sisilian (1250–1254, nimellä Konrad I) hallitsija. Hän oli Hohenstaufenin keisari Fredrik II:n ja Jolandan, Jerusalemin kuningattaren poika.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konrad syntyi Andriassa ja oli Fredrikin ja Jolandan toinen ja ainoa eloonjäänyt poika, sillä vanhempi veli menehtyi pian syntymänsä jälkeen. Konrad asui Sisiliassa, ennen kuin muutti Saksaan vuonna 1235. Vuonna 1246 Konrad nai Baijerin kuningattaren Elisabetin, Otto II:n tyttären.
Uutenavuotena 1252 Konrad palasi hallitsijana Sisilian kuningaskuntaan, missä hänen velipuolensa Manfred oli ollut valtionhoitajana, ja ryhtyi varusteluihin, joiden tarkoituksena oli puolustaa Sisilian kuningaskuntaa sotilaallisesti. Hän kuitenkin menehtyi äkillisesti vain 26-vuotiaana. Konradin poika Konradin oli tuolloin vain kaksivuotias.[1] Konradin kuolemasta vuonna 1254 alkoi Interregnum, jonka aikana kukaan Saksan hallitsija ei saanut kansaa hallintaan. Vasta Rudolf I Habsburgilainen kykeni päättämään sen vuonna 1273.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 8. Ristiretket, s. 316–317. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09736-5.
Edeltäjä: Fredrik II |
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija 1237–1254 |
Seuraaja: Interregnum |
Edeltäjä: Fredrik II |
Jerusalemin kuningas 1228–1254 |
Seuraaja: Konradin |
|