Oscar Mathisen

Oscar Mathisen

Oscar Wilhelm Mathisen (4. lokakuuta 1888 – 10. huhtikuuta 1954) oli norjalainen pikaluistelija.

Mathisen syntyi ja kasvoi Kristianiassa (nyk. Oslo) seitsenlapsisen perheensä nuorimmaisena. Hän voitti Norjan mestaruuden 18-vuotiaana ja jo seuraavana vuonna ensimmäisen maailmanmestaruutensa, vaikka kaatui 500 metrin kilpailussa. Kaikkiaan hän voitti viisi maailmanmestaruutta ja kolme Euroopan mestaruutta.

Mathisen voitti Davosin MM-kisoissa 1908 kolme lajia neljästä ja täten maailmanmestaruuden. Hän oli nopein 1 500 metrillä, jonka aika oli 2.20,8, 5 000 metrillä ajalla 8.55,4 sekä 10 000 metrillä, jonka hän luisteli ajassa 18.01,8. Saman vuoden Klagenfurtin EM-kisoissa hän voitti 1 500 metriä voittoajalla 2.29,4. Seuraavana vuonna hän uusi maailmanmestaruutensa Kristianian MM-kisoissa. Mathisen oli kisoissa nopein 500 metrillä (aika 45,6) ja 1 500 metrillä ajalla 2.27,4, mikä riitti mestaruuteen. Budapestin EM-kisoissa samana vuonna hän oli niin ikään nopein 500 metrillä ajalla 45,6 sekä 1 500 metrillä, jossa hänen loppuaikansa oli 2.29,9, ja voitti kisoissa EM-kultaa.

Helsingin MM-kisoissa 1910 Mathisen oli nopein 500 metrillä ajalla 46,3 ja 1 500 metrillä ajalla 2.32,6, mutta tämä ei riittänyt maailmanmestaruuteen, vaan sen saavutti Nikolai Strunnikov. Saman vuoden Viipurin EM-kisoissa hän otti lajivoiton 500 metrillä ajalla 47,2. Vuonna 1912 Mathisen voitti sekä MM-kisoissa että EM-kisoissa kaikki matkat ja yleismestaruudet. Kristianian MM-kisoissa hänen voittoaikansa olivat 500 metrillä 44,2, 1 500 metrillä 2.20,8, 5 000 metrillä 8.45,2 sekä 10 000 metrillä 17.46,3. Tukholman EM-kisoissa hän puolestaan luisteli 500 metrillä 44,8, 1 500 metrillä 2.20,6, 5 000 metrillä 9.03,4 ja 10 000 metrillä 18.03,8.

Mathisen voitti jälleen Helsingin MM-kisoissa 1913 maailmanmestaruuden. Hän oli kisoissa nopein 500 metrillä (voittoaika 46,0) sekä 1 500 metrillä, jossa hänen aikansa oli 2.24,2. Saman vuoden Pietarin EM-kisoissa hän saavutti matkavoiton 500 metrillä ajalla 45,4, mutta yleismestaruuden vei Venäjän Vasili Ippolitov. Kristianian MM-kisoissa 1914 Mathisen voitti kolme matkaa ja yleismestaruuden. Hänen matkavoittonsa olivat 500 metriä ajalla 45,3, 1 500 metriä ajalla 2.26,1 ja 5 000 metriä voittoajalla 9.20,6. Saman vuoden Berliinin EM-kisoissa tulokset olivat samat: Ippolitov oli nopein 10 000 metrillä, mutta Mathisen voitti loput matkat ja yleismestaruudet. EM-kisojen matkavoitot tulivat ajoilla 45,6 (500 m), 2.31,8 (1 500 m) ja 9.18,0 (5 000 m).

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Mathisen ryhtyi ammattilaiseksi ja voitti ammattilaisten maailmanmestaruuden vuonna 1920. Hän jatkoi uraansa vuoteen 1929 saakka.

Mathisen piti amatööriurallaan hallussaan kaikkia siihen aikaan tunnustettuja maailmanennätyksiä. Hän luisteli vuonna 1912 500 metrillä uuden maailmanennätyksen 44,2, joka paransi Johan Wikanderin edellistä ennätystä 0,2 sekunnilla. Mathisen paransi omaa ennätystään vielä kolme kertaa, kunnes lopulta ennätys oli vuonna 1914 luisteltu 43,4. Se säilyi ennätyksenä 14 vuotta, kunnes Roald Larsen onnistui rikkomaan sen vuonna 1928. 1 000 metrin matkalla Mathisenin vuonna 1909 luistelema 1.31,8 pysyi virallisena maailmanennätyksenä 21 vuotta. Vasta Clas Thunberg pystyi rikkomaan sen vuonna 1930. Mathisenin aika oli 2,2 sekuntia nopeampi kuin Peder Østlundin edellinen ennätys.

1 500 metrillä Mathisen teki urallaan neljä maailmanennätystä. Hänen ensimmäinen ennätyksensä, vuonna 1908 luisteltu 2.20,8, paransi Østlundin edellistä ennätystä 1,8 sekunnilla. Viimeinen ennätys, 2.17,4, syntyi vuonna 1914 ja pysyi voimassa vuoteen 1937, kunnes Michael Staksrud rikkoi sen. Mathisen luisteli vuonna 1914 uuden 5 000 metrin maailmanennätyksen 8.36,6, joka oli 0,6 sekuntia parempi kuin Strunnikovin edellinen ennätys. Mathisen paransi aikaansa kaksi vuotta myöhemmin lukemiin 8.36,3, joka säilyi ennätyksenä seuraavaan vuoteen, jolloin Kristian Ström paransi sitä. 10 000 metrillä Mathisen teki kolme maailmanennätystä. Ensimmäinen niistä oli vuonna 1912 luisteltu aika 17.46,3, joka oli 4,3 sekuntia nopeampi kuin Østlundin edeltävä ennätys. Viimeinen ennätys oli seuraavana vuonna luisteltu 17.22,6. Tämä aika pysyi ennätyksenä 15 vuotta, kunnes Armand Carlsen rikkoi sen vuonna 1928.

Mathisenin elämä päättyi traagisesti, kun hän surmasi itsensä surmattuaan sitä ennen vaimonsa. Mathisen oli nuoren norjalaisen kansakunnan merkittävimpiä kansallisia symboleja muun muassa Roald Amundsenin ja Fridtjof Nansenin ohella.

Oscar Mathisenin muistoksi ja kunniaksi on Norjassa nimetty palkinto, joka jaetaan vuosittain parhaimmaksi arvostetulle pikaluistelijalle. Palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien.