Kopula
Kopula (lat. copula, 'side', 'yhdysside') on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan lauseessa subjektin sekä predikatiivin tai adverbiaalin yhdistävää sanaa (yleensä verbi "olla").[1] Esimerkiksi englannissa kopulana käytetään myös muita sidossanoja, kuten "become", "seem" ja "feel" (joskin "be" (olla) on yleisin).
Joissakin kielissä kopulaa ei käytetä ollenkaan (malaiji, thai) ja joissakin vain tietyissä yhteyksissä (suomalainen viittomakieli, venäjä). Suomessa se jää helposti pois retorisen toiston yhteydessä ("Elämmekö tietämättämme aikaa, jossa sota on rauhaa, vapaus orjuutta ja tietämättömyys voimaa?"), uutisten otsikoinnissa ("Bagdad raunioina") ja monissa vakiintuneissa ilmaisuissa ("edessä loistava tulevaisuus").
Suomeen kopulan käyttö on tullut indoeurooppalaisten kielten vaikutuksesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio Kotus. Viitattu 4.7.2020.