Eksjö
| Eksjö | |
|---|---|
 Eksjön rautatieasema. |
|
  Eksjö |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Jönköpingin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Kunta | Eksjön kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 8,34 km² |
| Väkiluku | 9 701 |
| – Väestötiheys | 1 163,2 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
|
Eksjö on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Eksjön kunnan keskustaajama. Eksjö sijaitsee Jönköpingin läänissä ja Smålandin maakunnassa. Vuoden 2010 lopussa kaupunkitaajamassa oli 9 701 asukasta.[1]
Eksjö mainitaan käräjäpaikkana ensimmäisen kerran 1300-luvulla. Tuolloin paikan nimenä oli "Ekesiö". Eksjön kautta kulki tie pohjoisessa Linköpingissä ja etelässä Växjössä ja Kalmarissa olevien piispanistuimien välillä. Samoin Eksjön kautta kulki tie Länsi-Götanmaalta Itämeren rannikolle. Paikasta tuli luonnollinen kokoontumispaikka kaupalle ja käräjäasioille. Kuningas Eerik Pommerilainen antoi Eksjölle kaupunginoikeudet vuonna 1403. Vuonna 1856 tulipalo tuhosi puolet kaupungista.
Varuskuntakaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eksjöstä tuli varhain varuskunta- ja virkamieskaupunki. Eksjön sotilaalliset perinteet ulottuvat 1400-luvun loppuun, jolloin Ränneslättin aluetta alettiin käyttää sotilaiden tapaamis- ja harjoittelupaikkana. Sotilasjoukot harjoittelivat 1600-luvun lopusta lähtien kaupungin ulkopuolella. Vuonna 1686 Kuninkaallinen Smålandin ratsuväkirykmentti (ruots. Kungliga Smålands kavalleriregemente) sidottiin kiinteämmin Eksjöhön. Useat rykmentit ovat tämän jälkeen sijainneet Eksjössä.
Kun husaarirykmentti (ruots. Husarregementet) ja myöhemmin Kalmarin rykmentti sijoitettiin kasarmeihin Eksjössä, kaupunki alkoi kasvaa voimakkaasti. Nykyään Eksjön varuskunta koostuu neljästä eri toimijasta. Varuskunta on Eksjön kolmanneksi suurin työnantaja noin 500 työntekijällään.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin keskiosissa 65 % rakennuskannasta on vuotta 1900 edeltävältä ajalta. Koko Ruotsin rakennuskannasta vain 6 % on rakennettu ennen vuotta 1900.
Kaupungissa kiertävän jutun mukaan Eksjö oli hyvin lähellä saada Södra stambanan -rautatien kulkemaan kaupungin halki. Sanotaan, että rautatie aiottiin aluksi vetää Eksjön läpi, mutta yksi talonpoika kunnan pohjoisosassa kieltäytyi antamasta maataan rautatien rakentamista varten. Niinpä vuonna 1864 Södra stambanan päätettiin vetää kaupungista 18 kilometriä länteenpäin. Sinne perustettiin rautatieasema, jonka nimi on Nässjö.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Eksjön kirkko.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eksjön kunnan kotisivut[vanhentunut linkki] (ruotsiksi)
- Tre trästäder (ruotsiksi)
| Aneby • Eksjö • Gislaved • Gnosjö • Habo • Jönköping • Mullsjö • Nässjö • Skillingaryd (Vaggerydin kunta) • Sävsjö • Tranås • Vaggeryd (Vaggerydin kunta) • Vetlanda • Värnamo |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |
