Aljona Bajeva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aljona Bajeva (ven. Алёна Баева; s. 1985) on venäläinen viulisti. Hän syntyi musikaaliseen perheeseen ja aloitti viulunsoiton opiskelun viisivuotiaana Olga Danilovan johdolla Alma-Atassa, Kazakstanissa. Sittemmin hän opiskeli Moskovassa opettajanaan muiden muassa Eduard Gratš. Hän pääsi myös Mstislav Rostropovitšin ja Seiji Ozawan suojatiksi.[1]

Bajeva voitti 16-vuotiaana 12. kansainvälisen Henryk Wieniawski -kilpailun suurpalkinnon Puolassa. Lisäksi hän on voittanut muun muassa Moskovan kansainvälisen Niccolò Paganini -kilpailun suurpalkinnon Venäjällä vuonna 2004 ja kultamitalin sekä yleisöpalkinnon kansainvälisessä Sendai-viulukilpailussa Japanissa 2007.[1]

Bajevan ohjelmistoon kuuluu kymmenittäin viulukonserttoja. Hän on levyttänyt Max Bruchin, Dmitri Šostakovitšin, Karol Szymanowskin, Claude Debussyn, Francis Poulencin ja Sergei Prokofjevin teoksia. Hän on lisäksi erikoistunut vähemmän tunnettuihin teoksiin. Hän on tehnyt yhteistyötä sellaisten kapellimestareiden kuin Valeri Gergijevin, Vladimir Jurowskin ja Paavo Järven kanssa. Kamarimusiikkia hän on tulkinnut muiden muassa Martha Argerichin kanssa. Sonaatteja hän on usein esittänyt Vadim Holodenkon kanssa. Hän esiintyy usein suurilla kansainvälisillä festivaaleilla.[1]

  1. a b c Alena Baeva: Biography (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]