Yannick Agnel
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Yannick Agnel | |||
Maa:  Ranska
| |||
| Miesten uinti | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 2012 | 200 m vapaauinti | |
| Kultaa |
Lontoo 2012 | 4 × 100 m vapaauintiviesti | |
 Hopeaa |
Lontoo 2012 | 4 × 200 m vapaauintiviesti | |
| MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
| Kultaa |
Barcelona 2013 | 200 m vapaauinti | |
| Kultaa |
Barcelona 2013 | 4 × 100 m vapaauinti | |
| Hopeaa |
Shanghai 2011 | 4 × 200 m vapaauinti | |
| MM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
| Kultaa |
Dubai 2010 | 4 × 100 m vapaauinti | |
 Pronssia |
Dubai 2010 | 4 × 200 m vapaauinti | |
| EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
| Kultaa |
Budapest 2010 | 400 m vapaauinti | |
| Hopeaa |
Budapest 2010 | 4 × 100 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Budapest 2010 | 4 × 200 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Berliini 2014 | 200 m vapaauinti | |
| EM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
| Kultaa |
Chartres 2012 | 200 m vapaauinti | |
| Kultaa |
Chartres 2012 | 400 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Chartres 2012 | 100 m vapaauinti | |
Yannick Agnel (s. 9. kesäkuuta 1992 Nimes, Ranska) on uransa vuonna 2016 lopettanut ranskalainen uimari ja olympiavoittaja.[1]
Agnel voitti nuorten EM-kilpailuissa Prahassa 2009 kultaa 200 ja 400 metrin vapaauinnissa ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä sekä sai hopeaa 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä. Seuraavana vuonna hän voitti Helsingin nuorten EM-kilpailuissa mestaruuden 100, 200 ja 400 metrin vapaauinnissa sekä 4 × 100 metrin ja 4 × 200 metrin vapaauintiviesteissä ja sai lisäksi hopeaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä.[2]
Agnel voitti Budapestin EM-kilpailuissa 2010 kultaa 400 metrillä ajalla 3.46,17 sekä sai hopeaa 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä ja pronssia 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Saman vuoden Dubain lyhyen radan MM-kilpailuissa hän kuului Ranskan kultajoukkueeseen 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä ja pronssijoukkueeseen 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Shanghain MM-kilpailuissa 2011 hän kuului Ranskan hopeajoukkueeseen 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä.[2] Kesäolympialaisissa 2012 Agnel voitti kultaa 200 metrin vapaauinnissa ajalla 3.43,14. Lisäksi hän oli mukana Ranskan 4 × 100 metrin vapaauintiviestijoukkueessa, joka otti matkan loppukilpailussa olympiakultaa ajalla 3.09,93.[3] Kahden kullan lisäksi Agnel voitti vielä olympiahopeaa yhdessä Ranskan muun joukkueen kanssa 4 × 200 metrin vapaauintiviestistä.[4] 100 metrin vapaauinnissa hän oli neljäs.[2]
Angel saavutti Chartres'n lyhyen radan EM-kilpailuissa 2012 kultaa 200 ja 400 metrin vapaauinnissa sekä pronssia 100 metrin vapaauinnissa.[2]
Barcelonan MM-kilpailuissa 2013 Agnel voitti kultaa 200 metrin vapaauinnissa ja 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä.[5][6] Berliinin EM-kilpailuissa 2014 hän oli kolmas 200 metrin vapaauinnissa.[2]
Vuoden 2021 joulukuussa Agnel joutui syytteeseen vuonna 2016 tapahtuneesta 13-vuotiaan tytön raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.[7]
Lähteet
- ↑ French Swimming Star, Yannick Agnel lyonalacarte.com. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Agnel, Yannick swimrankings.net. Viitattu 9.9.2014. (englanniksi)
- ↑ Men's 4x100m Freestyle Relay london2012.com. Arkistoitu 5.12.2012. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Le relais français remporte l'argent sur 4 x 200 m lemonde.fr. Viitattu 2.8.2012. (ranskaksi)
- ↑ MM 2013: 200 vu 30.7.2013. FINA. Viitattu 31.7.2013.
- ↑ MM 2013: 4×100 vu FINA. Viitattu 30.7.2013.
- ↑ STT-AFP-IS: Kaksinkertaista olympiavoittajaa epäillään raiskauksesta – syyttäjän mukaan tähtiurheilija myöntää seksin alaikäisen kanssa Ilta-Sanomat. 13.12.2021. Viitattu 13.12.2021.
|
1900: Frederick Lane | 1968: Michael Wenden | 1972: Mark Spitz | 1976: Bruce Furniss | 1980: Sergei Kopljakov | 1984: Michael Groß | 1988: Duncan Armstrong | 1992: Jevgeni Sadovyi | 1996: Danyon Loader | 2000: Pieter van den Hoogenband | 2004: Ian Thorpe | 2008: Michael Phelps | 2012: Yannick Agnel | 2016: Sun Yang | 2020: Thomas Dean | 2024: David Popovici |
|
1964: |
|
1926: Arne Borg | 1927: Arne Borg | 1931: István Bárány | 1934: Jean Taris | 1938: Björn Borg | 1947: Alexandre Jany | 1950: Alexandre Jany | 1954: György Csordás | 1958: Ian Black | 1962: Johan Bontekoe | 1966: Frank Wiegand | 1970: Gunnar Larsson | 1974: Aleksandr Samsonov | 1977: Sergei Rusin | 1981: Borut Petrič | 1983: Vladimir Salnikov | 1985: Uwe Daßler | 1987: Uwe Daßler | 1989: Artur Wojdat | 1991: Jevgeni Sadovyi | 1993: Antti Kasvio | 1995: Steffen Zesner | 1997: Emiliano Brembilla | 1999: Paul Palmer | 2000: Emiliano Brembilla | 2002: Emiliano Brembilla | 2004: Emiliano Brembilla | 2006: Juri Prilukov | 2008: Juri Prilukov | 2010: Yannick Agnel | 2012: Paul Biedermann | 2014: Velimir Stjepanović | 2016: Gabriele Detti | 2018: Myh’ailo Romantšuk | 2020: Martin Maljutin | 2022: Lukas Märtens |