Mohéli
Mwali
_map.jpg)
Kartta Mohélista
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Merialue | |
| Korkein kohta |
Mzé Koukoulé, 790 m |
| Pinta-ala |
290 km² |
| Asukasluku |
51 600 |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Mohéli eli Mwali on Mosambikin kanaalissa sijaitsevien Komorien kolmanneksi suurin saari Iso-Komorin ja Anjouanin välissä, ja se on Komorien kolmesta pääsaaresta pienin.[1] Saari on tuliperäinen ja sen pinta-ala on 290 neliökilometria. Matkaa luoteessa sijaitsevaan Komorien pääsaareen on 50 kilometriä. Mohélin lentokenttä sijaitsee hieman itään pohjoisrannalla sijaitsevasta saaren pääkaupungista Fombonista, jossa on myös hyvä satama. Saaren itäosan ympäri kulkee maantie. Korkein piste on 790 metriä korkea Mzé Koukoulé. Kraaterijärvi Dziani-Bondouni on tärkeä makean veden lähde[2]. Mohélin eteläpuolella on lukuisia pikkusaaria kuten Île Canzouni, ja Île Chandzi sekä Île Ouenefou (Shishiwa Unefu), jossa on toiminut leprasiirtola.
Väestö
Asukkaita saarella on noin 51 600 vuoden 2017 väestönlaskennan mukaan, ja saaren pääkaupunki Fomboni on suurin kaupunki 17 300 asukkaallaan[3]. Eteläisen Niou-Machouen kaupungin lähellä on myös mainittavia satamapaikkoja. Saaren asukkaat puhuvat shimwalin kieltä ja ovat alkuperältään osin Arabiasta, osin Afrikasta ja osin Madagaskarilta. Saarilla viljellään kahvia, kaakaota, kookosta ja tuoksuilangiaa, jota käytetään muun muassa kosmetiikkateollisuudessa nimellä Ylang-ylang.
Historia
Mohéli kuului vuoteen 1832 Anjouanin sulttaankuntaan, kunnes madagaskarilainen Ramanateka-dynastia valtasi koko Komorien saariston mukaan lukien nykyään omasta tahdostaan Ranskan merentakaisiin alueisiin kuuluvan Mayotten saaren Komorien itäpuolella. Ranska valtasi koko alueen monien vaiheiden jälkeen vuonna 1897. Vuonna 1975 koko saariryhmä yhdistyi Komorien valtioksi vastahakoista Mayottea lukuun ottamatta. Vuonna 1997 Mohéli samoin kuin Anjouan[4] pyrkivät itsenäistymään saarivaltiosta, mutta kansanäänestys voitti säilymisen Komoreissa.
Luonto
Mohéli on ainoa paikka maailmassa, jossa elää uhanalainen mwalinpöllönen (Otus moheliensis)[5]. Saaren korkeimmat alueet ovat säilynet trooppisena metsänä, samoin leprasaarena tunnettu Shishifa Unefu. Sademetsästä suuri osa on suojelualuetta, ja siellä elää muitakin harvinaisia eläinlajeja, varsinkin lintuja, mutta myös matelijoita sekä nisäkkäista comorosaartenlenkko.[6]
Lähteet
- ↑ Frédéric Le Manach: Map of the Comoros showing the islands showing the islands of Ngazidja (Grande Comore), Ndzuwani (Anjouan) and Mwali (Mohéli) Reconstructing catches for the Union of Comoros: uniting historical sources of catch data for Ngazidja, Ndzuwani and Mwali from 1950–2010. 1/2015. University of British Columbia. Viitattu 6.10.2023 (englanniksi).
- ↑ https://www.geonames.org/1090834/dziani-boundouni.html
- ↑ Comoros: Islands, Prefectures & Urban Localities – Population Statistics in Maps and Charts Citypopulation.de. 2017. Viitattu 6.10.2023 (englanniksi).
- ↑ Anjouan (Komoren), 26. Oktober 1997 : Unabhängigkeit Datenbank und Suchmaschine für direkte Demokratie. 7.5.2018. Viitattu 7.10.2023 (saksaksi).
- ↑ Otus Moheliensis (Moheli Scops-owl) IUCN Red List. 2017. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Mont Mlédjélé (Mwali highlands) Birdlife Data Zone. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023.