Kyynelneste
Kyynelneste on kyynelrauhasen tuottamaa kirkasta eritettä, joka puhdistaa ja huuhtelee silmän pintaa sekä estää hankausta silmän liikkuessa. Suojaavaa kyynelnestettä on silmän sarveiskalvojen pinnalla aina. Silmäluomien räpytysliike levittää kyynelnestettä tasaisesti silmän pintaan ja pitää sen kosteana. Kyynelnestettä tuottaa kyynelrauhanen ja silmän sidekalvossa olevat lisäkyynelrauhaset. Kyynelrauhasen ulosvievät putket päättyvät sidekalvopussiin ylemmän silmäluomen sisäpinnalle. Sidekalvopussin sisäreunasta alkaa kyynelkanava kaksiaukkoisena ja päättyy nenäonteloon. Kyynelkanavan alkuosassa on laajennus eli kyynelpussi.
Joskus kyynelnestettä voi erittyä paljon, esimerkiksi itkettäessä tai roskan joutuessa silmään, jolloin sitä valuu alaluomen reunan yli ja silmän sisänurkasta pieniä kyynelkanavia pitkin kyynelpussiin ja sitä kautta nenään. Kyynelrefleksin tehtävänä on suojata näköaistia ulkoisilta ärsykkeiltä. Sen voi laukaista esimerkiksi sipulin happo tai ilmassa oleva savu.
Kyynelneste sisältää useita bakteereja tappavia tai niiden kasvua estäviä proteiineja, kuten fosfolipaasi A2:ta (FLA2), lysotsyymiä, laktoferriinia, immunoglobuliineja ja defensiinejä.
Fysiologia
Ihmisen silmän pintaa peittää kolmikerroksinen kyynelfilmi.
- Ulommainen kerros sisältää runsaasti rasvoja.
- Keskimmäinen kerros sisältää ravinteita, entsyymejä, antioksidantteja, happea ja suoloja.
- Sisin kerros sisältää runsaasti musiinia, joka sitoo silmän pinnalle mahdollisimman paksun vesikerroksen ja estää kyynelnesteen pisaroitumisen.
Rähmä
Rähmä on silmän pinnalla olevaa tahmeaa nestettä, joka koostuu joko kyynelnesteestä tai tulehduseritteestä tai molemmista.[1] Runsas rähmä saa silmäluomien reunat tarttumaan toisiinsa, jolloin silmien avaaminen varsinkin unen jälkeen on vaikeaa.[2]
Lähteet
- ↑ Lääketieteen termit, s. 586. (4. uudistettu painos) Helsinki: Duodecim, 2002. ISBN 951-656-091-1
- ↑ Iso tietosanakirja. (Osa 11, palsta 571, hakusana rähmä) Helsinki: Otava, 1936.