Keskustelu:Antikommunismi

Antikommunismi Saksassa

Väittämä "Voimakkaimmin antikommunistisina esiintyivät kansallissosialistit ja eri kansallismieliset liikkeet, vaikka koko poliittinen kenttä aina saksalaisia sosialidemokraatteja myöten kieltäytyi yhteistyöstä kommunistien kanssa" on monella tapaa epätosi. Ensinnäkin sosiaalidemokraatit (SPD) muodostivat paikallistasolla hallituksia kommunistien (KPD) kanssa[1], ja toisekseen kansallissosialistit olivat tuolloin vielä todellinen marginaaliryhmä (ja pian myös kielletty sellainen, ynnä johto linnassa).[2] -Les 27. kesäkuuta 2007 kello 19.18 (UTC)

Selvä, en osaa saksaa, mutta ilmeisesti näin on. Lienee selvää, että kansallissosialistit toisena ääripäänä vastustivat, riippumatta lukumäärästä tai suosiosta. Mutta otetaan sitten pois jos heitä tosiaan oli niin vähän , ettei vastustus ollut merkittävää.--kalamies 27. kesäkuuta 2007 kello 19.36 (UTC)

On kuitenkin huomattava, että jo mainitut vapaajoukot (Freikorps) olivat monella tavalla ruskeapaitojen edeltäjiä. Toki tuota voi laajentaa natsienkin tekosiin vuosikymmentä tai puoltatoista myöhemmin, mutta kommunistien aika oli siinä vaiheessa vallankumouksellisena voimana jo ohi, ja toisaalta Hitler halusi voittaa mahdollisimman suuren osan työväenluokasta puolelleen. Natsien antikommunistisuus keskittyikin siksi enemmän Kremliin kuin Thälmanniin. -Les 27. kesäkuuta 2007 kello 20.24 (UTC)

mielenkiintoista, mutta ymmärrettävää. Jos pyrkii valtaan kannattaa tietenkin aloittaa "muista"ja vasta sitten siirtyä "omiin".--kalamies 28. kesäkuuta 2007 kello 13.55 (UTC)

...mikä tapahtui natsien kohdalla itseasiassa vasta oman häviön varmistuttua. Esimerkiksi Thälmann (merkittävin kommunistijohtaja) vietiin Buchenwaldin keskitysleiriin ja teloitettiin niinkin myöhään kuin syksyllä 1944. Natsit hakivat vihollisensa pääasiassa juutalaisista (joihin tavallinen kansalainen ei useinkaan samaistunut), ja neuvostokommunisteissa heitä oli monin kerroin enemmän kuin saksalaisissa punaisissa. Onkin siksi huomattava Saksan oikeiston (noin ylipäätään, mutta myös natsien) puhuneen huomattavan usein nimenomaan bolševismin muodostamasta uhasta.

En silti tässä vaiheessa laajentaisi artikkelia Saksan tapahtumilla liikaa, sillä artikkeli keskittyy muutenkin vielä aivan liian suppeaan otantaan niin maantieteellisesti (Aasia puuttuu jopa kokonaan) kuin ajallisestikin (sekä toisekseen varoa antikommunismin ja neuvostovastaisuuden liiallista sekoittamista). Voisi vaikkapa yrittää jahdata tärkeimpiä tapahtumia mukaan yksi kerrallaan. Yhdysvalloissakin Alexander Palmerin toiminta 1920-luvun taitteessa oli kommunistien toiminnan väkivaltaisen tukahduttamisen kannalta merkittävämpää kuin McCarthyn. -Les 28. kesäkuuta 2007 kello 14.24 (UTC)

On totta, että artikkelia pitäisi laajentaa ja paljon, sillä nytkin tuo suhteellisen lyhyt Saksa osuus tuntuu hieman irraliselta. Yhdysvalloissa kun se on selvimmin ollut/on edelleen niin sitä voisi hyvin laajentaa ja tehdä vaikka oma otsikko Antikommunismi Yhdysvalloissa , juttua aiheesta kun riittää melkein yhtä paljon kuin muun maailman antikommunismista yhteensä.--kalamies 28. kesäkuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Antikommunisti

Onkohan tämä määritelmässä turha: "Antikommunistilla voidaan viitata joko kommunismiin kielteisesti suhtautuvaan henkilöön, johonkin muuhun aatteseen kuin kommunismiin tai äärioikeistoon."

Ainakaan lähdettä ei ole ilmoitettu ja määritelmäksi riittäisi mielestäni kommunismin vastainen aate. --Zxc 28. kesäkuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

No eiköhä nuo määritelmät oleaika itsestäänselviä, mutta tietenkin voi laittaa sen lähdepyynnön jos kummastuttaa. Ainoa kummalinen on mielestäni kohta "jokin muu aate kun kommunismi", itse pidän parempana sinun määritelmääsi kommunismin vastainen aate, koska kun puhutaan antikommunismista, niin kyllä silloin aate on nimenomaan kommunismin vastainen, ei mikä tahansa aate. En suosittelisi liikaa "mutkat suoraksi"periaatetta, koska jos niputamme nuo kaikki kommunismin vastainen aate nimikkeen alle, ajattelemme, että niin se kielteinen henkilö, uusnazi kun ei kommunistisen aatteen kannattaja ovat kaikki sitä samaa porukkaa. Nykyisellään määritelmä siis kertoo kuinka moninaista porukkaa nimikkeen alle mahtuu.--kalamies 28. kesäkuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Miksi fasismi uupuu artikkelista?

Artikkelissa ei mainita Espanjan Francoa joka oli kommunismin vastustaja. Artikkelissa ei myöskään mainita että toinen maailmansota käytiin pääasiassa Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä ja että tuossa yhteenotossa (operaatio Barbarossa) oli nimenomaan keskeistä että fasismi ja kommunismi olivat vastakkain asetettuja. Toista maailmansotaa ei varsinaisesti käyty akselivaltojen ja liittoutuneiden välillä, vaan fasismin ja kommunismin välillä. Fasismi oli siis käytännössä antikommunismia ja Hitler oli antikommunisti. Hitlerin mielestä kommunismi oli Saksan päävihollinen. --91.145.80.240 28. tammikuuta 2017 kello 16.54 (EET)

NPOV

Olen samaa mieltä yllä olevien näkemysten kanssa. Neutraalius tai tasapainoisuus vaatisi nyt syvempää huomiointia muiden kuin USA:n osalta. Voisi aloittaa vaikka Suomen antikommunismista. Arvelen että aihe tulee olemaan merkittävä Suomen natottumisen edetessä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 15.36 (EEST)