Kain
Kain (hepr. קַיִן, Kajin) oli Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, poika.[1]
Raamatun kertomus
Raamatun kertomuksen mukaan Kain oli maanviljelijä ja hänen veljensä Abel oli lammaspaimen. Kain suuttui veljelleen ja tappoi tämän, koska Jumala oli suosiollisempi Abelin uhrille. Tapon jälkeen Jumala kysyi Kainilta, missä hänen veljensä on. Kain vastasi: "Olenko minä veljeni vartija?" Kain kirottiin, ja häneen pantiin Kainin merkki. Raamattu ei kerro, millainen tuo merkki oli, mutta sen tarkoitus oli olla merkkinä, ettei kukaan, kuka hänet kohtaa, tappaisi häntä. Kain muutti asumaan Eedenin itäpuolelle ja oli ensimmäinen, joka perusti kaupungin. Kain sai pojan, jonka nimi oli Hanok.[2]
Koraanin kertomus
Tarina Kainista ja Abelista tai oikeammin "Adamin kahdesta pojasta" löytyy Koraanin Katetun pöydän suurasta 5 (27–30). Koraani kertoo: "kumpikin heistä uhrasi ja toisen uhri vastaanotettiin, toisen uhria ei vastaanotettu. (Toinen) sanoi: »Totisesti, minä surmaan sinut».[3]
Kohtausta seuraa tarina korpista: "Ja Jumala lähetti korpin, joka raapi maata näyttääkseen hänelle, kuinka hänen veljensä alaston ruumis olisi kätkettävä." (5:31). Jälkimmäistä tarinaa ei ole Raamatussa, mutta sekin löytyy rabbiinisista kirjoituksista. [4] Koraanista veljesten nimet puuttuvat, mutta myöhemmissä islamilaisissa teksteissä he ovat Qabil ja Habil.[4]
Koraanissa kertomusta seuraa jae 32: "Tämän johdosta annoimme Israelin lapsille säädöksen, että kuka ikinä ottaa hengiltä ihmisen muutoin kuin verikostoksi tai pahuuden ehkäisemiseksi maassa, hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen --". [3] Geiger antaa tekstin heprealaiseksi lähteeksi Mishnah Sanhedrinin luvun 4.[5][6]
Aihe kirjallisuudessa
Danten Jumalaisessa näytelmässä ennen Juudaan helvettiä Dante ja Vergilius kävelevät yhdeksännen piirin Kainassa[7], missä sukulaistensa murhaajat viruvat jäisessä tuomiossaan.
Isaac Asimov on kuvannut Kainin ja Abelin tarinaa allegoriana nomadien ja maanviljelijöiden ristiriidasta.[8]
Katso myös
Lähteet
- ↑ 1- Moos 3:1. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
- ↑ 1 Moos 4:1–17
- ↑ a b Pöydän suura Islamopas.com. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ a b Geiger, 1898, s. 189
- ↑ Misnah Sanhedrin 4:5 sefaria.org. "Adam the first man was created alone, to teach you that with regard to anyone who destroys one soul from the Jewish people, i.e., kills one Jew, the verse ascribes him blame as if he destroyed an entire world".
- ↑ Tractate Sanhedrin: Chapter 4 Jewish Virtual Library. Viitattu 13.11.2020.
- ↑ Dante Alighieri: Jumalainen näytelmä, s. 166–171. (Helvetti-osuuden 32. laulu, Suomennos Eino Leino) Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-2801-7
- ↑ Tearle, Oiver: A Summary and Analysis of the Cain and Abel Story Interesting Literature. 2022. Viitattu 1.9.2022.
Aiheesta muualla
