Ja-Sin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Suuran Ja-Sin tekstiä kaakkois-aasialaisessa Koraanissa 1800-luvulta.

Ja-Sin (arab. يس‎, yā-sīn, suom. JS:n suura) on Koraanin 36. suura. Se luokitellaan mekkalaiseksi ja sisältää 83 jaetta.[1][2][3][4] Suura valittelee varoittajan tuoman ilosanoman hylkäämistä, esittää Jumalan antamia tunnusmerkkejä ja sisältää polemiikkia niitä vastaan, jotka torjuvat varoittajan sanoman. Nimensä suura on saanut ensimmäisen jakeen kahdesta arabialaisesta kirjaimesta tai glyyfistä.

Sisältö

Suura sisältää seuraavat kokonaisuudet:[1]

Mystiset kirjaimet

  • Jae 1 käsittää vain "mystiset kirjaimet" ي, yā’, ja س, sīn. Christoph Luxenberg on hakenut niille ratkaisua syyrialais-antiokialaisen kirkon perinteestä. Liturgiseen rukouskirjaan merkittiin lyhenteillä jumalanpalvelustekstien esittämistapa. Kristillisissä kirkoissa hetkijumalanpalvelus (officium) koostuu edelleen psalmeista, hymneistä ja Raamatun lukukappaleista. Käytetyt lyhenteet viittasivat siihen, millä sävelmällä aloituspsalmi kuului laulaa, mikä psalmi oli kyseessä tai oliko mukana vuorolaulua. Koraanin yksittäiset kirjaimet voisivat siten olla viittauksia tiettyyn psalmiin ja kirjainyhdistelmät olisivat lyhenteitä. Suurat itse olisivat varhaiskristillisiä hartaustekstejä.[5]

Varoittajan ja ilosanoman hylkääminen

  • Jakeet 2–12 puhuvat lähettiläästä, joka on samalla "varoittaja", jota ei uskota. Hän tuo ilosanomaa anteeksiannosta ja runsaasta palkasta. Jaakko Hämeen-Anttilan tulkinnan mukaan lähettiläs on Muhammed, mutta suura ei anna hänelle nimeä.[1]
  • Jakeet 13–29 sisältävät vertauksen kaupungin asukkaista, joiden luo tuli kaksi lähettilästä. Heidät torjuttiin, mutta mies kaupungin laidalta uskoi heitä ja pääsi Paratiisiin.[1]

Jumalan tunnusmerkit luonnossa

  • Jakeet 30–44, 71–73 ja 77–70 esittävät Jumalan tunnusmerkkejä luonnossa. Niihin kuuluvat aurinko ja kuu, mutta myös viljapellot, taatelilehdot, rypäletarhat, lähteet, purjehtivat laivat ja karjaeläimet. Peter Townsend on huomauttanut joidenkin tunnusmerkkien puuttuvan autiomaassa sijaitsevasta Mekasta, mikä viittaisi siihen, että myös teksti on peräisin muualta.[6]

Erilaista polemiikkia

  • Jakeet 45–48 kuvaavat uskovien ja uskottomien välistä kiistelyä ja sananvaihtoa.
  • Jakeet 49–65 kertovat miten uskottomat saavat palkkansa ja paistuvat tulessa, kun taas uskovat ovat Paratiisissa.
  • Jakeet 66–68 korostavat, että Jumala voisi heti tuhota uskottomat.
  • Jakeet 69–70 kertovat, että "Emme me ole opettaneet lähettiläällemme runoutta eikä se sopisikaan hänelle." Lähettilään tehtävänä on vain varoittaa. Koraanissa myös Mooses on lähettiläs, ja hänestä Raamattu sanoo vastaavasti: "Mutta Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli." (2. Moos 4:10).
  • Jae 74 toteaa, että He ovat ottaneet Jumalan lisäksi toisia jumalia, jotta saisivat näiltä apua.[4][7] Hämeen-Anttilan mukaan se on polemiikkia monijumalaisia vastaan.[1] G. R. Hawtingin mukaan Koraanin polemiikissa näkyy ajatus, että Jumalan rinnalla toisia, joilta pyydetään apua, mikä ei viittaa monijumalaisuuteen vaan kristilliseen pyhimyskulttiin.[8]
  • Jakeet 81–83 korostavat Jumalan suuruutta: Kun Hän tahtoo jotakin, Hän vain sanoo "Ole", ja se on (jae 82).[7]

Lähteet

  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5
  • Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
  • Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  • Townsend, Peter: The Mecca Mystery. Probing the Black Hole at the Heart of Muslim History. Peter Townsend, 2018. ISBN 978-0-6483132-0-5

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Hämeen-Anttila 1997, s. 141
  2. ↑ Koraani - JS:n suura Islamopas.com. Viitattu 14.8.2024.
  3. ↑ Koraani, 1942
  4. ↑ a b 036 surah Quran.com. Viitattu 14.8.2024.
  5. ↑ Luxenberg 2008, s. 440, 446, 449
  6. ↑ Townsend 2018, s. 107
  7. ↑ a b Koraani 1995, s. 327
  8. ↑ Hawting 1999, s. 54
Edeltävä suura:
Fatir 		Koraanin suurat Seuraava suura:
Al-Saffat
Ja-Sin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ja-Sin&oldid=22575174”