HMS Tiger (1913)
| HMS Tiger | |
|---|---|
.jpg) HMS Tiger |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Brown and Company, Clyde |
| Kölinlasku | 20. kesäkuuta 1912 |
| Laskettu vesille | 15. joulukuuta 1913 |
| Palveluskäyttöön | lokakuu 1914 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1931 |
| Loppuvaihe | myyty romutettavaksi helmikuussa 1932 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
28 800 t (tyhjä) 33 677 t (kuormattu) |
| Pituus | 215 m |
| Leveys | 27,6 m |
| Syväys | 8,7 m |
| Koneteho | 85 000 shp |
| Nopeus | 28 solmua |
| Miehistöä | 1 109 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 × BL 13,5"/45 Mk V -tykkiä 16 × BL 4"/50 (101,6 mm) Mk VII -tykkiä 2 × 3" (76 mm) ilmatorjuntatykkiä 4 × 3 naulan tykkiä 4 × 21" torpedoputkea |
HMS Tiger oli Britannian kuninkaallisen laivaston Tiger-luokan taisteluristeilijä.[1][2]
Tigerin piti alun perin kuulua osana Lion-luokkaa, mutta tammikuussa 1911 Vickers-Armstrongin telakka aloitti Keisarillisen Japanin laivaston taisteluristeilijän Kongon rakennustyöt. Vickersin pääsuunnittelija Sir George Thurston teki luonnoksen aluksesta, joka havaittiin hienoksi ja tasapainoiseksi. Suunnitellussa aluksessa oli kahdeksan 14 tuuman tykkiä ja hyvä panssarisuoja. Pääosin tasapainoisuus syntyi keskilaivaan asennettujen pääaseiden poistamisesta. Tämän työn analysoinnin seurauksena Tigeriä ei aloitettu valmistamaan osana Lion-luokkaa, vaan aluksesta rakennettiin aivan omantyyppisensä.[2]
Kolme sen suunniteltua sisaralusta olivat jo rakenteilla, eikä töitä voitu keskeyttää. Tigerin suunnittelutyö kuitenkin aloitettiin ja sen perustana oli Kongon suunnitelmat yhdistettynä Lion-luokan vastaaviin. Lion-luokka määritti pääaseiksi 13,5 tuuman tykit ja samoin apuaseet. Samoin aluksen moottori oli sama kuin Lion-luokassa, vaikka olisi ollut mahdollista ottaa käyttöön kevyempi ja tehokkaampikin.[2]
Tiger oli Kuninkaallisen laivaston viimeinen hiiltä polttoaineena käyttänyt alus.
Palvelus
Elokuussa 1914 Tiger oli edelleen rakenteilla ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Alus otettiin palvelukseen lokakuussa ja koulutusjakson jälkeen 6. marraskuuta liitettiin osaksi kontra-amiraali David Beattyn 1. taisteluristeilijäviirikköä Rosythiin, missä olivat myös aikaisemmin valmistuneet Lion-luokan taisteluristeilijät.[2]
Alus otti 24. tammikuuta 1915 viirikön mukana osaa Doggermatalikon taisteluun, jossa alukseen osui kuusi saksalaisten ampumaa kranaattia surmaten kymmenen miehistönjäsentä ja haavoittaen 11:ä. Yksi kranaateista osui Q-torniin estäen sen toiminnan. Tigerin oma tuli oli nopeaa, mutta epätarkkaa, ja alukselle merkittiinkin ainoastaan yksi osuma 255 ammutusta kranaatista. Alus palasi 8. helmikuuta korjausten jälkeen palvelukseen.[2]
Tiger oli 31. toukokuuta 1916 viirikön mukana Skagerrakin taistelussa, jossa alukseen osui viisitoista 11 tuuman kranaattia Saksan keisarikunnan laivaston 1. tiedusteluviirikön aluksilta. Kolmetoista osumaa merkittiin SMS Moltken ampumiksi. Osumien seurauksena 24 miehistönjäsentä sai surmansa. Heistä pääosa kuoli Q-tykkiin tulleen osuman seurauksena. Lisäksi aluksen miehistöstä haavoittui 46. Vaurioista huolimatta alus selvisi taistelusta hyvin ampuen itse 303 kranaattia pääaseillaan. Ammutuista kranaateista kirjattiin kolme osumaa.[2]
Tigeriin osuneet 5,9 - 12 tuuman kranaatit (yhteensä 21 kappaletta):
- Keulaan vasemmalle puolelle 5,9 tuuman kranaatti
- Keulan vasemman puolen kaapelikaiteisiin 11 tuuman kranaatti
- Kaksi 11 tuuman kranaatin sirpaletta vasemmalle puolelle A-tornin eteen
- Vasempaan kylkeen A-tornin alle 11 tuuman kranaatti
- Vasemmalle puolelle A-torniin 12 tuuman kranaatti
- Vasemman puolen varastoalueelle 11 tuuman kranaatti
- Maston valoihin 11 tuuman kranaatti
- Sillan alle kimmonnut 11 tuuman kranaatti
- Kolme 11 tuuman kranaattia osui savupiippuihin: yksi keskimmäiseen ja kaksi taaimmaiseen
- 11 tuuman kranaatti tuhosi Q-tornin keskimmäisen tykin tähtäinkaukoputken
- 11 tuuman kranaatti Q-tornin alle vasempaan kylkeen (suurimmat tuhot aiheuttanut osuma)
- Takimmaisten tornien väliin vasempaan kylkeen kaksi 11 tuuman kranaattia ei läpäisyä
- X-tornin juureen läpäisevä osuma 11 tuuman kranaatista
- Perässä neljä 5,9 tuuman kranaatin osumaa
- 12 tuuman kranaatin osuma sillan alla oikealle puolelle, tuhosi höyryputken ja irrotti patterioven sekä osan panssaroinnista
Taistelussa saadut vauriot saatiin korjattua 2. heinäkuuta mennessä, minkä jälkeen alus palveli tilapäisesti viirikön lippulaivana, kunnes HMS Lion palasi palvelukseen.[2]
Seuraavan kerran alus oli taistelussa 17. marraskuuta 1917 toisessa Helgolandin taistelussa. Alukseen asennettiin samana vuonna lentoonlähtö alusta Q-tornin katolle, ja kolmanteen savupiippuun rakennettiin etsintävaloille lava. Alukselle tehtiin laajempi huolto vasta vuonna 1918, jolloin muutettiin kansirakenteita.[2]
Rauhanteon jälkeen alus jatkoi palvelustaan. Washingtonin laivastosopimuksesta se selvisi aluksi. Vuosian 1919-1933 alus oli Atlantin laivaston taisteluristeilijäviirikössä eli samassa viirikössä kuin sodankin aikana.
Alus poistettiin 30. toukokuuta 1922 palveluksesta ja siirrettiin Portsmouthiin telakalle, jossa se muutettiin koululaivaksi. Alus palasi palvelukseen koululaivana 1. helmikuuta 1925. Alus oli koululaivana purjehtien lähinnä Portsmouthin, Weymouth Bayn, Spitheadin ja Torbayn vesillä, kunnes se poistettiin palveluksesta 16. marraskuuta 1926. Telakalta palattuaan alus jatkoi koululaivana, kunnes HMS Hoodin joutuessa vuonna 1929 telakalle palasi Tiger aktiivipalvelukseen Atlantin laivaston taisteluristeilijäviirikköön. Alus palveli kolmantena taisteluristeilijänä viirikössä yhdessä HMS Renownin ja HMS Repulsen kanssa.[2]
Amiraaliteetti päätti siirtää aluksen poistolistalle Lontoon laivastosopimukseen kuuluvana aluksena. Alus kuitenkin jatkoi palvelustaan, kunnes Hood palasi palvelukseen alkuvuodesta 1931. Tiger poistettiin palveluksesta Devonportissa 30. maaliskuuta 1931 ja myytiin romutettavaksi Inverkeithiin vuonna 1932.[2]
Lähteet
- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Maritimequestin kuvagalleria HMS Tiger
- Seligmann, Matthew: The Battle Cruisers Lion and Tiger at Dogger Bank: The View of the Ships’ Medical Officers. Conway’s Warship, 2013, XXXV. vsk, s. 67–77. Lontoo: Conway Publishing. ISBN 978-1-84486-205-4 (englanniksi)
|
|
Edeltäjä: Lion-luokka |
Royal Navyn taisteluristeilijäluokat | Seuraaja: Renown-luokka |
| X peruutettu C valmistunut sodan päätyttyä |