Hämähäkkieläimet
| Hämähäkkieläimet | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Leukakoukulliset Chelicerata |
| Luokka: |
Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Alaluokkia ja lahkoja | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Hämähäkkieläimet (Arachnida) ovat eräs niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.
Hämähäkkieläimille on tunnusomaista tuntosarvien puuttuminen ja ruumiin kaksiosaisuus; pää ja kolme seuraavaa jaoketta ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja takaruumis on tavallisesti nivelikäs.
Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, leukakoukku eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä leukakoukulliset (Chelicerata). Leukakoukku on raajasta kehittynyt suuosa, jossa raajan päässä on yleensä ontto koukku. Sitä kautta hämähäkkieläin ruiskuttaa ruoansulatusnestettä ruokaansa. Eturuumiissa on lisäksi neljä paria kävelyjalkoja, takaruumis on raajaton.
Hämähäkkieläimillä ei ole hyönteisten tapaan verkkosilmiä, vaan rakenteeltaan yksinkertaisemmat pistesilmät. Hämähäkeillä silmiä on tavallisimmin kuusi kappaletta, mutta eri hämähäkkieläimillä niitä voi olla kahdesta kahdeksaan kappaletta tai ei lainkaan. Kun silmäpareja on useita, kukin niistä on erikoistunut tiettyyn tehtävään, kuten verkon rakentamiseen, saalistukseen tai ultraviolettivalon aistimiseen.
Lähes kaikki hämähäkkieläimet ovat maaeläimiä, ja hengitys tapahtuu ilmaputkien, lehtikeuhkojen tai ihon välityksellä.
Jako
Hämähäkkieläimiin kuuluvia alaluokkia ja lahkoja ovat muun muassa:
Punkit (Acari)
Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 mm pidempiä hämähäkkieläimiä. Suuri osa niistä on loisia tai puoliloisia ja ne käyttävät ravinnokseen eläinten ja kasvien nesteitä.
Hämähäkit (Araneae)
Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Seitti syntyy kehruurauhasissa, jotka sijaitsevat takaruumiissa. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla.
Lukit (Opiliones)
Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat. Lukit eivät kudo seittejä.
Valeskorpionit (Pseudoscorpionida)
Tämän lahkon lajeja on Suomessa tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (Chelifer cancroides). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla.
Skorpionit (Scorpiones)
Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli telsonista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet huulirihmoista eli palpeista. Niiden lisäksi skorpioneilla ovat myös luokalle tyypilliset leukakoukut.