Pohjanmaan rantatie

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. joulukuuta 2009 kello 21.31 käyttäjän Apalsola (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 12. heinäkuuta 2012, perustui tähän versioon.

Pohjanmaan rantatie (myös Pohjanlahden rantatie) on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie. Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Tien rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti sitä on rakennettu keskiajalta lähtien. 1550-luvulla tie oli rakennettu Korsholmaan, joidenkin tietojen mukaan Kokkolaan saakka. Lisäksi Pohjanlahden ympäri kulkenutta talvitietä lienee käytetty jo myöhäiskeskiajalla.[1][2] Ouluun saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut 1600-luvun loppupuolella[2] ja Tornioon saakka 1750-luvulla.[3] Nykyisen Ruotsin alueella kulkeneet osuudet ovat valmistuneet suunnilleen samaa tahtia Suomen puolisten osuuksien kanssa.[4]

Nykyisin valtatiet 8 ja 4 ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie Oulussa[5] sekä Simonkyläntie Simossa. Viimeksi mainittu on myös museotie.[6]

Lähteet

  • Mauranen, Tapani (toim.): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 1. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Helsinki: Tielaitos, Edita, 1999. ISBN 951-37-1782-8 (koko teos). ISBN 951-37-2377-1 (1. osa)
  • Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, 1974. ISBN 951-46-0801-1 (koko teos). ISBN 951-46-0802-X (osa 1)
  • Suvanto, Maria: Vanha rantatie Lapin läänin alueella. Inventointi. Rovaniemi: Lapin liitto, Lapin tiepiiri, 2006. Lapin liiton julkaisusarja A/20/2006. ISBN 951-9244-49-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.9.2007).

Viitteet

  1. ↑ Suomen teiden historia I 1974, s. 61.
  2. ↑ a b Mauranen 1999, ss. 173–174.
  3. ↑ Suvanto 2000, s. 2 (PDF-sivu 5).
  4. ↑ Mauranen 1999, s. 174
  5. ↑ Korpinen, Suvi: Oulu–Kajaani-kehittämisvyöhyke. Via Pix -matkailuvyöhykkeen esisuunnitelma (PDF) (s. 25) 2006. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto & Kainuun maakunta -kuntayhtymä & Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Viitattu 2.9.2007.
  6. ↑ Suvanto 2006, s. 8 (PDF-sivu 11).

Aiheesta muualla

  • Kehusmaa, A.: Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri, 2000.
  • Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.): Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15) Pori: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3950-3 (painettu) ISBN 978-951-29-3993-0 (verkkojulkaisu) Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.11.2009).
  • Selkämeren rannikon matkailutiehanke Turun yliopisto. Viitattu 27.11.2009.
Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjanmaan_rantatie&oldid=7674999”