Serov

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. kesäkuuta 2008 kello 04.18 käyttäjän StigBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Serov (ven. Серов) on kaupunki Venäjän federaation Sverdlovskin alueella, heti Uralin itäpuolella, 350 km Jekaterinburgista pohjoiseen. Väkiluku on noin 98 500 henkeä ja se on hieman laskussa. Kaupungin läpi virta Kakvajoki, joka kuuluu Obin vesistöön.

Kaupunki on merkittävä kaivosteollisuus- ja metallurgiakeskus.

Historia

Aluetta on arkeologisten tutkimusten perusteella asuttanut mansilaisväestö tai heidän edeltäjänsä noin tuhat vuotta sitten.

Vuonna 1894 kaivosinsinööri Aleksandr Auerbahin johdolla tsaari Aleksanteri III:n suosiollisella määräyksellä paikalle perustettiin terästehdas. Ympärille syntynyttä taajamaa alettiin kutsua nimellä Nadeždinsk alueen omistajan Nadežda Polovtsovan mukaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Seudun rikkaat malmivarat olivat käytössä, ja muun muassa Klein-veljesten konepaja siirrettiin Riiasta Nadeždinskiin 1917. Venäjän vallankumouksen jälkeisessä sodassa kaupunki oli jonkin aikaa valkoisen kenraalin Aleksandr Koltšakin hallinnassa. Kaupunginoikeudet Nadeždinskille myönnettiin vuonna 1926. Vuonna 1934 kaupunki nimettiin uudelleen muotoon Kabakovsk paikallisen puoluejohtajan Ivan Kabakovin mukaan, mutta tämän jouduttua Stalinin vainojen kohteeksi entinen nimi palautetiin. Nimi Serov annettiin kaupungille 1939 Espanjan sisällissodassa kunnostautuneen ja samana vuonna kuolleen lentäjäsankari Anatoli Serovin kunniaksi.

Toisessa maailmansodassa Serovilla kuten Uralin alueen teollisuustuotannolla yleensäkin oli huomattava sotilaallinen merkitys. Neuvostoaikana Seroviin on siirtynyt paljon työvoimaa muun muassa Mongoliasta ja Koreasta.

Serovin kuuluisuuksia

Aiheesta muualla

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.