Kruunupyynjoki

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. marraskuuta 2024 kello 21.38 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kruunupyynjoki
Kronoby å
Silta Kruunupyyn keskustassa
Silta Kruunupyyn keskustassa
Maat Suomi
Maakunnat Pohjanmaa
Kunnat Kruunupyy
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kruunupyynjoen vesistö (48)
Pinta-ala 788 km² [1][2]
Järvisyys 2,8 % [2]
Pääuoman pituus 140 km [3][a]
Pääuoman osuudet Kruunupyynjoki ←KrokuånPorasenjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Djupsjön, Kruunupyy [4]
  63.5069°N, 23.5993°E
Laskupaikka Luodonjärvi, Kruunupyy [5]
  63.7682°N, 22.9396°E
Läpivirtausjärvet Herbarsforsflagan, Rekjärv, Kortjärvsjön
Taajamat Teerijärvi
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 60,4 m
Laskukorkeus 0,2 m
Korkeusero 60,2 m
Pituus 68 km [5]
Kaltevuus 0,89 m/km
Keskiylivirtaama 34,3 m³/s [3]
Keskivirtaama 6,4 m³/s [3]
Keskialivirtaama 0,76 m³/s [3]
Muuta

Kruunupyynjoki (ruots. Kronoby å) on Pohjanmaalla Kruunupyyssä virtaava 68 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa alajuoksun osuuden Kruunupyynjoen vesistön noin 140 kilometriä [3][a] pitkästä pääuomasta.[5][6][7]

Jos oletetaan, että Kruunupyynjoki alkaa Djupsjönistä, tulee joelle kartasta mitattuna pituudeksi noin 68 kilometriä.[5] Niissä yhteyksissä, joissa joen pituudeksi ilmoitetaan yli 100 kilometriä, tarkoitetaan vesistön pääuomaa. Pääuomassa on silloin eri osuuksilla karttanimet Porasenjoki, Krokuån ja Kruunupyynjoki. Tässä yhteydessä on ilmoitettu vain sen osuuden pituus, joka alkaa Djupsjönista ja kantaa karttanimeä Kruunupyynjoki.[4]

Joki alkaa Djupsjöbackassa Djupsjönin järvestä, josta putoaa heti Grundforsin koski. Koskessa on lisäksi säännöstelypato, joka nostaa yläpuolisten järvien vedenpintaa ylemmäksi. Joki virtaa ensin kolme kilometriä pohjoiseen, jossa se laskee Kortjärvsjöniin. Yli kilometrin mittaisen järven vedenpinta on seitsemän metriä alempana kuin Djupsjönillä. Järven itäpuolella sijaitsee Kortjärven kylä, joka sijaitsee aivan Kaustisen kirkonkylän vieressä. Seuraava jokiosuus on 3,5 kilometriä pitkä, jolloin joki kaartaa järven pohjoispäästä kohti länttä ja laskee siellä samalla korkeudella olevaan ja hieman edellistä suurempaan Rekjärveen. Järven luoteispäästä jatkaa joki kohti luodetta, jossa se virtaa aluksi Teerijärven halki ja sen vieressä sijaitsevan Hemsjönin ohi. Joki kaartaa tämän jälkeen lyhyestä etelään, josta alkaen joen luoteinen pääsuunta säilyy Luodonjärvelle asti. Yläjuoksun järvialueen seutu on maatalousvaltainen ja joki virtaa siellä laajojen peltoalueiden halki. Ensin se virtaa Hästbackan ja Sunabackan välistä ja ohittaa sitten Kolamin kulmakunnan. Kulmakuntien välissä jokeen yhtyy etelästä virtaava Storbäcken, joka on Kruunupyynjoen suurin sivujoki. Pian Storbäckenin jälkeen avautuu joki pieneksi lammeksi, jota kutsutaan Herbarsforsflaganiksi. Joki siirtyy seuraavat 10 kilometriä pitkän metsätaipaleen halki Snåreen. Täällä joki alittaa seututien 747 ja kiertää Borrbackenin laajassa kaaressa. Mäen takana siihen yhtyy Jöussbäcken, sen toiseksi suurin sivujoki. Jokilaakso sijaitsee laajassa Kokkolan–Alajärven drumliinikenttään kuuluvassa Rånön drumliiniparvialueessa. Alueen drumliinit kohoavat 10- tai 20-metrisinä moreenimäkinä aiheuttaen joelle useita laajakaarisia mutkia [8]. Joen taipaleella on vaihtelevaa maastoa, jossa metsämaat ja peltomaat vuorottelevat joen rannoilla. Kymmenen kilometrin jälkeen joki ohittaa varsin läheltä Kruunupyyn lentoaseman kiitotien eteläpään. Tästä alkaa joen alajuoksun vaihe, jossa joki virtaa Kruunupyyn kirkonkylän ja sitä ympäröivän laajan peltoalueen halki. Jokea alkaa pohjoisrannoilla seurata seututie 748. Myrskogin kohdalla joen ylittää kylätie, keskustan alueella joen ylittää rautatie ja keskuskatu, ja keskustan ulkopuolella heti valtatie 8. Kirkonkylässä on joessa kaksi patoa, joilla on joenpintaa säännöstelevä merkitys. Padot nostavat vedet Biskops- ja Åminne-myllylammiksi. Valtatien jälkeen on Luodonjärvelle matkaa enää 6 kilometriä. Joen suisto on kolmihaarainen. Pohjoinen haara on kanava, joka johtaa Bysundetin Jåksholmesfjärdeniin, mistä on kanavayhteys Öjanjärveen. Luoteinen haara laskee Luodonjärveen suistosaaren eri puolilta. Myös Luodonjärvi on kanavayhteydessä Bysundetiin, jonne suurin osa Kruunupyynjoen vedestä lopulta kulkeutuu.[5][4][2]

Joen vesi on vierekkäisiin jokiin verrattuna väriltään niitä tummempi, mikä johtuu yläjuoksulla sijaitsevista metsä- ja suoalueista sekä turvetuotannosta. Tumma väri tulee veteen liuenneesta humuksesta, jota kerääntyy jokeen metsä- ja suo-ojista.[2]

Luodonjärveä ja siihen laskevia jokia kuten Kruunupyynjokea tarkkaillaan vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi. Vuoden 2019 raportista voidaan poimia seuraavia tuloksia. Kruunupyynjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 98 mikrogrammaa litrassa vettä ja sen typpipitoisuudet olivat 1 660 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Suurin fosforipitoisuus mitattiin kevättulvien aikana (150 μg/l). Joen vedessä oli siten runsaasti ravinteita. Lisäksi joen vesi oli kohtuullisen sameaa (9,4 FTU) ja vedenväri oli arvolla 228 mgPt/l melko tumma. Vedessä oli rautaakin 3,4 milligrammaa litrassa vettä. Veden happamuustaso oli keskimäärin pH 6,0, eli hapanta, mutta se on välillä laskenut arvoon pH 5,2 asti. Veden alkaliteetti, joka ilmaisee kykyä vastustaa happamoitumista, oli keskimäärin 0,16 millimoolia litrassa vettä, eli se oli heikko. Veden kyky vastustaa happamoitumista oli välillä hetkellisesti lähes loppunut.[2]

Joki virtaa savimaiden läpi, joiden savimassa sisältää runsaasti sulfaattiyhdisteitä. Nämä sulfaattimaat voivat kuivuessaan reagoida ilman hapen kanssa ja muodostaa rikkihapoketta ja rikkihappoa. Hapot laskevat vesistön happamuustasoa ja kärjistyessään happamoituminen voi aiheuttaa kalakuolemia. Hapan maaperä reagoi siinä olevien myrkyllisten metallien kanssa muodostaen sulfaatteja, jotka ovat vesiliukoisia. Joessa veden sulfaattipitoisuudet voivat kohota 10–40 milligrammaan litrassa vettä. Joen ekologinen tila on pääuomassa kohtuullinen, mutta Svartbäcken-Draganin uomassa huono.[9]

Joen alajuoksulla Kruunupyyn taajamassa on vuodesta 1993 sijainnut kiinteä vesimittauspiste. Vuosina 1993–2008 on mitattu keskivirtaamaksi 6,4 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s), keskiylivirtaamaksi 34,3 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaamaksi 0,76 m³/s (MNQ). Suurin mittaushistorian virtaama on ollut 60 m³/s ja pienin 0,1 m³/s.[3]

Joki alkaa Djupsjönistä säännöstelypadon päästämästä virtauksesta. Padon viereen on aikoinaan rakennettu kalatie, joka on kunnostettu vuonna 2002. Kruunupyynjoen alajuoksulla on vielä kaksi kalojen nousua estävää patoa. Monet Kruunupyynjoen vesimyllyille rakennetut kosket sijaitsevat sen alajuoksulla Kruunupyyn kirkonkylän lähellä. Niitä ovat vuoden 1980 koski-inventoinnin mukaan ja alajuoksulta päin lueteltuina (suluissa käyttöönottovuosi, pudotus ja pituus) Byskatafors (1913, 1,2 m, 3,35 km), Brudstenfors (1940 ja 1967, 6,9 m), Åminnekvarn (1948), Spikoskvarn (1920) ja Skuthålla kvarn (1911). Myös ylempänä on viisi rakennettua koskea lisää. Joen koskia ovat lisäksi Krokfors (6,4 m, 2,6 km), Petokoski (1,5 m, 600 m), Torrkullgrynnan, Nylandsfors, Granfors, Såg kvarnfors (3,2 m, 350 m), Hammarfors (2,2 m, 750 m), Lillhaafors (2,2 m, 500 m), Storhaafors, Spenfors, Tjockfors, Hiskfors, Storedsfors, Kolamfors, Herbasfors, Lillfors, Klockarsfors (2,1 m, 400 m), Sandkullafors (1916, 2,9 m, 800 m), Sågfors, Långbackafors (2,9 m, 800 m) ja Grundfors II (1913, 3,6 m, 300 m). Nyt 2010-luvulla on 11 koskea ennallistettu kalojen kutupaikoiksi.[10][9]

Kruunupyynjoen valuma-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kruunupyynjoen vesistö

Kruunupyynjoen vesistöalue on yksi Suomen päävesistöistä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 787,65 neliökilometriä ja valuma-alueen järvisyys on 2,81 %. Vaikka vesistöalue on noin 100 kilometriä pitkä ja suhteellisen kapea, sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla, ja Kruunupyyn, Pedersören, Kaustisen, Vetelin, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Perhon kuntien alueilla. Vesistö laskee Perämereen ja sisämaassa sitä reunustavat lounaassa Ähtävänjoen vesistöalue (47), koillisessa Perhonjoen vesistöalueeseen (49) ja pohjoisessa sillä on lyhyesti yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) kanssa.[7][1][11]

Taulukossa on luettelo Kruunupyynjokeen yhtyvistä sivu-uomista joensuusta alkaen. Sivu-uomien etäisyys joensuusta on mitattu Luodonjärven rannasta. Taulukon tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle ja kullakin riville on vielä yksilöity solujen tiedot.

Sivu-uoman
nimi
 
Pääuoman
kohta
 
Etäisyys
(km *)
 
Pituus
(km)
 
Virtaama
MQ
(m³/s)
Valuma-
alue
(km²)
Lähteet
 
 
Kruunupyynjoki laskee Luodonjärveen ja Bysundetin merenlahteen
Gammleån Åminnsstan 5 2,2,2,–,–,–
Tränusbäcken Åminnsstan 6 2,2,2,–,–,–
Stordiksbäcken Sandbacken 12 2,2,2,–,–,–
oja Kainsmossenilta Skutnabba 17 12 2,2,2,–,–,3
Starrmossbäcken Skutnabba 23 15 2,2,2,–,–,3
Jöussbäcken Skutnabba 26 6 45 2,2,2,4,–,4
Kivijärvbäcken Kivijärvi 37 25 2,2,2,–,–,3
Holmmossbäcken 41 2,–,2,–,–,–
Stenbäcken 46 19 2,–,2,–,–,3
oja Lanjärviltä Bexar 47 11 2,2,2,–,–,3
Herbarsforsflagan
Storbäcken Smedjebacken 50 13 62 2,2,2,4,–,4
Nylandsbäcken Smedjebacken 50 2,2,2,–,–,–
Mossabäcken Smedjebacken 50 2,2,2,–,–,–
oja Sågslampista Teerijärvi 56 2,2,2,–,–,–
Hömossdiket Teerijärvi 59 20 2,2,2,–,–,3
oja Hemsjönistä Teerijärvi 61 2,2,2,–,–,–
Rekjärv, Kortjärvsjön
Märabäcken Kortjärvsjön 65 11 2,2,2,–,–,3
Joki alkaa Terjärvien Djupsjönistä, jonne laskevat yläjuoksulta pääuomaan
kuuluvat Krokuån ja Porasenjoki.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([12]), 4 = [3]

  1. a b Pääuoman reitin määrittäminen on selostettu artikkelin Kruunupyynjoen vesistön kappaleessa Pääuoma.
  1. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. a b c d e Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset, s. 2, 3, 9, 12, 13, 44, 45. (nro 14) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste ISSN 2669-8978 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.1.2023).
  3. a b c d e f g Lankinen, Jukka, Saarniaho, Suvi & Rautio, Liisa Maria: Tulvariskien alustava arviointi Kruunupyynjoella (PDF) 30.3.2011. Etelä-Pohjanmaan ELY. Viitattu 17.1.2023.
  4. a b c Djupsjön, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2023.
  5. a b c d e Luodonjärvi, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2023.
  6. Kruunupyyn joki YSO-paikat. 3.4.2017. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
  7. a b Kruunupyyjoen vesistö (48) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
  8. Rånön drumliiniparvi (PDF) (MOR-Y10-024) helda.helsinki.fi. Helsinki. Viitattu 19.1.2023.
  9. a b Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (sivut 51–53) 2022. Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue. Viitattu 15.1.2023.
  10. Koski-inventointi, s. 192–194. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.1.2023).
  11. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.1.2023
  12. Kruunupyynjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 17.1.2023

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]