Sulo Laine

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. elokuuta 2024 kello 10.52 käyttäjän KLS (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sulo Armas Laine (21. elokuuta 1920 Korpiselkä21. lokakuuta 1994 Lappeenranta) oli suomalainen vankeinhoidon edelläkävijä. Hän suoritti keskikoulun Värtsilän keskikoulussa 1938 ja toimi sen jälkeen Korpiselän kunnan Saarivaaran kansakoulun opettajana vuoden verran. Laine oli pioneeripataljoonan upseeri sekä Pohjois-Kymen suojeluskuntapiirin vt. alisotilasohjaaja. Sodan jälkeen hän toimi Valtiollisen poliisin Kuopion osaston etsivänä. Tämän jälkeen hän siirtyi Leppävirralle Huovilansalmen kansakoulun opettajaksi vuoteen 1947 asti.[1]

Laine toimi Riihimäen keskusvankilan opettajana 1947–1966 ja apulaisjohtajana 1966–1971. Mikkelin lääninvankilan johtajana hän toimi 1971-1982. Vankilauransa aikana Laine oli uudistushenkinen ja vaikutti vankien aseman ja jälkihoidon parantamiseen merkittävästi. Hän otti myös aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laine ajoi syyttömien asiaa ja teki useita tuomionpurkuanomuksia. Hän arvosteli suomalaista oikeusjärjestelmää hätiköidyistä tuomioista ja hankaluudesta saada vääriä tuomioita purettua.[2]

Laine kirjoitti vankilapsykologian oppikirjan Vankeinhoidon kasvatusnäkökohtia, jota käytettiin oppikirjana vartijakursseilla. Hän toimi vartijakurssien opettajana Riihimäen keskusvankilassa 1953–1969.[3]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laine oli aktiivinen myös politiikassa. Riihimäellä hän oli 1950-1960-luvuilla valtuuston, kansakoululautakunnan, kulttuurilautakunnan, vanhainkodin johtokunnan, kasvatusneuvolan johtokunnan sekä raittiuslautakunnan jäsen. Mikkelissä hän oli 1970-luvulla kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupungin poliisiasiain neuvottelukunnan, sosiaalilautakunnan, byrokratiatoimikunnan sekä teknillisen lautakunnan jäsen.[1] Poliittiselta vakaumukseltaan Laine oli ensin alkiolainen mutta siirtyi Suomen Kristillisen Liiton jäseneksi pian puolueen perustamisen jälkeen. Vuonna 1974 Laine pyrki eduskuntaan.[4]

Hengellinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laine edisti vankilalähetystyötä ja vankilasielunhoitoa. Hän toimi myös Viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvan Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen evankelistana.[5]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laineen vanhemmat olivat opettaja Yrjö Laine ja Sanni Solehmainen.[1] Laine jäi eläkkeelle vuonna 1982 lopussa ja kuoli vuonna 1994 syöpään 74 vuoden iässä.[6] Laineen puoliso oli vuodesta 1945 Karin Helena Laine, os. Nieminen. Lapsia heille syntyi kolme[1].

  • August Aalto ja Sulo Laine. Oikeusmurha eli selostus syyttömästi tuomitun A. Aallon monivaiheisesta oikeusjutusta. Naantali. 1962.
  • Kaikki kuritushuonevangit pakkoluokkaan? VH. 1953.
  • Havaintoja nuorten rikoksentekijäin käsittelystä Ruotsissa. VH. 1957.
  • Olisiko vankilassa vangeille maksettava normaalipalkka. VH. 1959.
  • Oikeusturvamme on riittämätön. Suomen poliisilehti. 1960.
  • Vankeinhoidon kasvatusnäkökohtia. Helsinki. Oikeusministeriö, vankeinhoito-osasto.1962.
  • Oikeusturva poliisitutkinnassa. Helsingin Sanomat. 22.12.1964.
  • Syylliseksi epäillyn oikeusturva. Helsingin Sanomat. 12.1.1965.
  • Rangaistukset reaalisiksi. Helsingin Sanomat. 16.1.1967.
  • Riihimäen keskusvankilassa kokeillaan lisävapauksia. Helsingin Sanomat. 2.10.1969.
  • Syyttäjän vaikutus oikeusvarmuuteen. Helsingin Sanomat. 3.10.1970.
  • Vankeinhoito elää uudistumiskautta. Helsingin Sanomat. 9.11.1972.
  • Iki-Kiannon vankilakuukaudet. "Jaksanko elää vielä huomiseen?" Uusi Suomi. 28.9.1974.
  • Katkaisu vankilakierteeseen. Helsingin Sanomat. 29.1.1980.
  • Miksi vanki ei parane vankilassa? Suomen poliisilehti. 1987.
  • Elinkautinen rangaistus on kohtuuttoman ankara. Uusi kriminaalihuolto. 1989.
  • Vankilanopettaja Aarne Ylpön syntymästä 100 vuotta. Uusi kriminaalihuolto. 1993.
  • Elämään täysillä. Uusi tie. 1993.
  1. a b c d Suomen vankeinhoidon historiaa. 2: Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881-1988 / Jussi Nuorteva [Mitarb.], s. 245-247. Helsinki: Oikeusministeriö, Vankeinhoito-osasto, 1989. ISBN 978-951-861-362-9.
  2. Eskola, Sari: Isoisäni rosvopäällikkö: vankilanjohtajan tarina. Rovaniemi: Väyläkirjat, 2024. ISBN 978-952-396-141-8.
  3. Suomen vankeinhoidon historiaa. 2: Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881-1988 / Jussi Nuorteva [Mitarb.]. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 1989. ISBN 978-951-861-362-9.
  4. Sari Eskola: Isoisäni rosvopäällikkö: vankilanjohtajan tarina. Rovaniemi: Väyläkirjat, 2024. ISBN 978-952-396-141-8.
  5. Sari Eskola: Isoisäni rosvopäällikkö: vankilanjohtajan tarina. Rovaniemi: Väyläkirjat, 2024. ISBN 978-952-396-141-8.
  6. Eskola, Sari: Isoisäni rosvopäällikkö: vankilanjohtajan tarina. Rovaniemi: Väyläkirjat, 2024. ISBN 978-952-396-141-8.