Hentokatkero

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. helmikuuta 2024 kello 20.13 käyttäjän Orf (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hentokatkero
Hentokatkero kuvattuna Sveitsissä.
Hentokatkero kuvattuna Sveitsissä.
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Asteridit
Lahko: Gentianales
Heimo: Katkerokasvit Gentianaceae
Tribus: Gentianeae[1]
Suku: Partakatkerot Comastoma
Laji: tenellum
Kaksiosainen nimi

Comastoma tenellum
(Rottb.) Toyok.[2]

Synonyymit
  • Gentiana tenella Rottb.
  • Gentianella tenella (Rottb.) Börner
Katso myös

  Hentokatkero Wikispeciesissä
  Hentokatkero Commonsissa

Hentokatkero (Comastoma tenellum) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava vuoristoseutujen ja arktisten alueiden yksivuotinen kasvi. Suomessa hentokatkero on hyvin harvinainen ja luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu laji.[3] Hentokatkero luokitellaan partakatkeroihin, sitä ennen ripsikatkeroiden eli ketokatkeroiden (Gentianella) sukuun.[2]

Ulkonäkö ja koko

Hentokatkero on 5–15 cm korkea, tyvestä haarova hentovartinen kasvi. Varren nivelvälit ovat pitkiä. Aluslehdet ovat vastapuikeita, ylemmät lehdet puikeita. Lehdet ovat pienikokoisia. Hyvin pitkäperäiset kukat ovat yksittäin varren ja haarojen latvassa. Kukan verhiö on lähes tyveen asti erilehtinen, neljäliuskainen ja pullea. Verhiön liuskat ovat puikeita, ulommat sisempiä hiukan leveämpiä. Teriön nielun suu on ripsiliuskainen. Hentokatkero kukkii himmeän sinipunaisin kukin heinä-elokuussa.[4] Laji tuottaa mitä ilmeisimmin siemenpankin, sillä sitä ei tavata joka vuosi samoilla kasvupaikoilla.[5]

Samoilla kasvupaikoilla tavattava tunturikatkero (Gentiana nivalis) muistuttaa hentokatkeroa, mutta sen kukka on tummemman sininen ja verhiö viisiliuskainen.[5]

Levinneisyys

Hentokatkeroa tavataan sekä vuoristoseuduilla että pohjoisilla arktisilla alueilla. Euroopassa sitä tavataan Fennoskandian tuntureilta, Islannista, Pyreneiltä, Alpeilta ja Karpaateilta. Se on levinnyt laajalle myös Keski-Aasian vuoristoseuduilla ja Pohjois-Siperian arktisissa osissa. Pohjois-Amerikassa hentokatkeroa kasvaa Alaskassa, Pohjois-Kanadassa sekä Kalliovuorten eteläosassa.[6] Suomessa hentokatkeroa tavataan vain Enontekiöllä Kilpisjärven alueella, erityisesti Saanalla.[5][7]

Elinympäristö

Hentokatkero suosii avoimia kasvupaikkoja. Suomessa sitä tavataan ala- ja keskipaljakalla kalkkipitoisilta tunturiniityiltä ja -kankailta.[5]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Väre, Henry: Hentokatkero. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 161–162.

Viitteet

  1. Stevens, P. F.: Gentianaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 31.3.2021.
  2. a b Suomen Lajitietokeskus: Hentokatkero – Comastoma tenellum Viitattu 8.12.2020.
  3. Suomen ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 10.12.2009.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 336.
  5. a b c d Väre 1997, s. 161–162.
  6. Arne Anderberg: Den virtuella floran: Lappgentiana Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.8.2007. (ruotsiksi)
  7. Uhanalaiset katkerot etsintäkuulutetaan SYKE. Viitattu 18.8.2007.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla