Haitin konflikti
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Haitin kapina 2004 kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Haitin konflikti | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||
| Osapuolet | ||||||||
 Haiti |
Haiti National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti | |||||||
| Komentajat | ||||||||
|
Haiti Jean-Bertrand Aristide |
Haiti Guy Philippe | |||||||
| Tappiot | ||||||||
| 50 (arvio) | Ei tietoa | Ei tietoa | ||||||
Haitin konflikti oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konfliksi ja vallankaappaus, joka johti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden erottamiseen presidentin virasta. Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti. 5. helmikuuta 2004 kapinalliset ottivat hallintaansa Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin ja helmikuun 22. päivänä kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap-Haïtienin. Helmikuun loppuun mennessä kapinalliset olivat myös piirittäneet pääkaupungin Port-au-Princen. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi kiistanalaisissa olosuhteissa, ja Yhdysvaltain armeija/turvallisuushenkilöstö lennätti hänet pois Haitista, mikä esti häntä lopettamasta toista kauttaan. Aristide lähti eronsa jälkeen maanpakoon lentäen suoraan Keski-Afrikan tasavaltaan, minkä jälkeen hän jäi Etelä-Afrikkaan.
Myöhemmin Aristide tuli julkisuuteen ja väitti, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet. Vuonna 2022 muutama haitilainen ja ranskalainen virkamies kertoi The New York Times -lehdelle, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet Ranskan asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisekseen. Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs James Brendan Foley kielsi väitteen.
Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti Boniface Alexandre ja pääministeri Gérard Latortue.
Edeltäviä tapahtumia
Syyskuussa 2003 Amiot Métayer löydettiin kuolleena; murha oltiin tehty viidakkoveitsellä. Hän oli ennen kuolemaansa Gonaives-jengin johtaja, ja jengi tunnettiin nimellä "The Cannibal Army". Amiotin kuoleman jälkeen hänen veljensä Buteur Métayer vannoi kostoa niille, joiden hän uskoi olevan vastuussa veljensä kuolemasta; yksi heistä oli Jean-Bertrand Aristide. Veljensä kuoleman jälkeen Bureurista tuli kannibaali armeijan johtaja; hän myös vaihtoi jengin nimen National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haitiksi.
Lokakuussa 2003 Ranska antoi filosofi Régis Debraylle tehtäväksi johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin Chilen presidentti Salvador Allenden, joka kuoli vuoden 1973 Chilen vallankaappauksessa.
Vallankaappaus
5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki Port-au-Princeä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.
Aamulla 29. helmikuuta 2004 apulaislähetystön päällikkö Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin diplomaattisen turvallisuuspalvelun upseerin kanssa ja pyysi presidentti Aristidelta erokirjettä. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristide lähti maanpakoon yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidelle turvapaikkaa Afrikasta ja lopulta Keski-Afrikan tasavalta hyväksyi turvapaikan.
Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja Jamaikan pääministeri, ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin ja syyttivät Yhdysvaltoja Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.
Vallankaappauksen jälkeen
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boniface Alexandresta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen. Alexandre pyysi myös Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren.
Ennen virallista YK-joukkojen ja Operation Secure Tomorrow'n saapumista, saapui Haitille päivän sisällä noin 1000 hengen Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Seuraavana aamuna saapuivat Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot. YK ilmoitti lähettävänsä ryhmän arviomaan tilannetta muutaman päivän sisällä.
1. kesäkuuta 2004 rauhanturvaoperaatio siirrettiin MINUSTAH:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti Brasilia ja sen tukijoina olivat Argentiina, Chile, Jordania, Marokko, Nepal, Peru, Filippiinit, Espanja, Sri Lanka ja Uruguay.
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 René Préval valittiin uudeksi presidentiksi.
