Anglismi
Anglismi (joskus myös anglisismi < lat. anglicismus) tarkoittaa englannin kielestä lainattua sanaa, sanontaa, muuta kielellistä rakennetta tai koko lainautumisprosessia. Usein termin käyttöön liittyy myös ajatus siitä, että kyseinen rakenne on lainaajakielelle vieras ja jollakin tavalla epäsopiva. Monet anglismit kuitenkin päätyvät yleiseen käyttöön.
Esimerkkejä suomen anglismeista ovat muiden muassa printteri (printer eli tulostin) ja pitkässä juoksussa (in the long run eli ajan mittaan, pitkällä tähtäimellä). Myös niin kutsuttu sinä-passiivi edustaa englantilaista vaikutusta: sinä voitat, jos juokset nopeimmin (you win if you run the fastest = voittaa, jos juoksee nopeimmin), joskin toinen persoona on suomessa ollut vanhastaan käytössä kaakkois- ja savolaismurteissa mutta siihen ei ole liittynyt sinä-pronominia.[1]
Näennäisanglismi eli pseudoanglismi tarkoittaa sanaa, joka näyttää tulevan englannista mutta joka onkin englannin kielen puhujille vieras tai merkitykseltään toinen. Esimerkiksi saksan Handy (joka yritetään ääntää englannin kielen mukaisesti [ˈhændi] (IPA) eli suunnilleen "händi", jonka lopputuloksena on [ˈhɛndi] (IPA) eli suunnilleen "hendi") tarkoittaa matkapuhelinta, vaikka sanalla ei ole tavanomaisessa englannin kielessä tätä merkitystä. Näennäisanglismeja on paljon esimerkiksi saksan ja japanin kielessä mutta ei juuri suomessa. Esimerkki suomalaisesta näennäisanglismista on sana farmarihousut (> farkut), joka ei pohjaudu englannin vastaavaan sanaan (jeans) vaikka viittaakin Yhdysvaltoihin. Muita ovat ruotsista lainatut after ski ja after work sekä saksasta lainattu flipperi.
Suomessa Kielitoimisto antaa suosituksia englantilaisten lainasanojen käytöstä kuten yleensäkin kielenhuoltoon liittyvistä asioista.[2] Suomessa ei ole virallisia ulkomaalaisperäisten ilmaisujen käyttökieltoja kuten esimerkiksi Ranskassa. Eduskunnan oikeusasiamies antoi kuitenkin 2010 päätöksen, jonka mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan käyttämä englanninkielinen nimitys "Stroke Unit" ei ole viranomaisen toimintayksikön nimityksenä kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tiainen, Sanna: Sitten pitkän ajan kuluttua, kun sinusta on tullut jo pappa: Syntaksin ja sanaston vaihtelu opiskelijoiden kirjoitelmissa. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
- ↑ Kielitoimisto 5.11.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.11.2009.
- ↑ Eero Voutilainen: Oikeutta kieliasioihin! — Oikeusasiamiehen tiedote. (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pulkkinen, Paavo: Lokarista sponsoriin: Englantilaisia lainoja suomen kielessä. Helsingissä: Otava, 1984. ISBN 951-1-08124-1