Odaiba

Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 3. tammikuuta 2024, perustui tähän versioon.

Odaiba

Odaiba (jap. お台場) on alue Tokion eteläosassa Tokionlahden tekosaarilla. Sanat daiba tai odaiba tarkoittavat linnoitussaaria, joita Tokugawa-hallinto rakensi 1800-luvun puolivälissä suojaamaan Edoa Yhdysvaltojen laivastolta. 1900-luvun kuluessa suuri osa alueesta täytettiin ja sitä alettiin kehittää asuin- ja viihdealueena ja turistikohteena. Odaibaan on rakennettu muun muassa hotelleja, kaupallisia toimintoja, toimistoja ja puistoja. Tokion keskustaan alueen liittävät Rainbow Bridge -silta ja Yurikamome-automaattimetro, jotka valmistuivat 1990-luvun puolivälissä.^[1]^[2]^[3]

Odaiba sijaitsee Tokionlahden täyttömaa-alueella nro. 13. Se on osa Tokionlahden rannikon aluekeskusta (東京臨海副都心, Tōkyō rinkai fukutoshin). Alun perin nimi Odaiba viittasi ainoastaan Minaton erillisalueen Daiban kaupunginosaan, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan usein koko aluekeskuksen aluetta. Aluekeskukseen kuuluvat Daiban kaupunginosan lisäksi Kōtōn erillisalueen Aomin ja Ariaken kaupunginosat sekä Shinagawan erillisalueen Higashi-Yashion kaupunginosa. Tämä sai alkunsa siitä, että Tokion kuvernööri Shintarō Ishihara ryhtyi käyttämään koko aluekeskuksesta nimitystä Odaiba.^[2]^[4]

Historia

1800-luvun puoliväliin saakka Japani harjoitti eristäytymispolitiikkaa (sakoku). Vuoden 1853 kesäkuussa Yhdysvaltain laivasto saapui kommodori Matthew Perryn johdolla Edon eli nykyisen Tokion edustalle vaatimaan maan avaamista ulkomaankaupalle. Valtaa pitänyt Tokugawa-sotilashallinto säikähti välikohtausta ja päätti rakentaa kaupungin edustalle linnakesaaria (daiba), joiden oli tarkoitus toimia tykistöpattereina. Saarten rakentamista ehdotti Izun provinssin hallintoviranomainen (daikan) Egawa Hidetatsu. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului 11 linnakesaarta, mutta niiden rakentaminen osoittautui huomattavan kalliiksi, ja vain viisi saarta rakennettiin valmiiksi saakka (numerot 1, 2, 3, 5 ja 6). Rakennustyöt aloitettiin jo vuoden 1853 elokuussa ja niitä jatkettiin vuoden 1854 joulukuuhun. Saarilla ei koskaan käyty taisteluita, mutta Tokugawa-hallinnolle uskolliset daimiot käyttivät niitä tukikohtanaan vuoden 1868 Meiji-restauraatioon asti.^[1]^[2]^[5]

Vuonna 1928 Dai-San Daiba (第三台場) eli "Patteri numero 3" kunnostettiin ja avattiin yleisölle.

Saaren kehittäminen uudelleen alkoi Tsukubassa pidetyn vuonna 1985 Expo ´85 -maailmannäyttelyn menestyksen myötä. Japanin talous oli korkeasuhdanteessa ja Odaibasta päätettiin tehdä tulevaisuuden asumisen esittelykappale. Hankkeen kustannukset olivat yli 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja sen oli tarkoitus toimia itsenäisenä ja muista riippumattomana kotina jopa 100 000 asukkaalle. Japanin talous kuitenkin romahti vuonna 1991 ja vuoteen 1995 mennessä Odaiba oli käytännössä joutomaata.

Vuonna 1996 alue kaavoitettiin uudelleen ja se heräsi henkiin. Alueelle rakennettiin hotelleja ja ostoskeskuksia ja useat suuryritykset, muun muassa Fuji TV, siirsivät pääkonttoreitaan alueelle.