Aleksandr Rodimtsev
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Aleksandr Iljitš Rodimtsev (ven. Алекса́ндр Ильи́ч Роди́мцев) (8. maaliskuuta 1905 – 13. huhtikuuta 1977) oli neuvostoliittolainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari (vuosina 1937 ja 1945).
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodimtsev syntyi vuonna 1905 köyhään maanviljelijäperheeseen Šarlykin kylässä. Hän liittyi puna-armeijaan 1927 ja 1932 hän valmistui sotilasakatemiasta majurin arvoisena. Sotaan hän osallistui ensimmäisen kerran Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten puolella Neuvostoliiton interventiojoukoissa vuosina 1936-1937, jolloin hänet julistettiin ensimmäisen kerran Neuvostoliiton sankariksi. Vuonna 1940 hän valmistui Frunzen sotilasakatemiasta.
II maailmansodassa Rodimtsev taisteli Stalingradin taistelussa, jossa hän komensi 13. kaartin kivääridivisioonaa. Vuodesta 1943 Rodimtsev komensi 32. kaartin jalkaväkiryhmää, joka otti osaa Tšekkoslovakian pääkaupungin Prahan valtaukseen. Toisen kerran hän sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen 2. kesäkuuta 1945, kun hänen joukkonsa saavuttivat Oderjoen Puolassa, "sankarillisuudesta ja rohkeudesta". Rodimtsev oli hyvin suosittu joukkojensa keskuudessa ja tunnettiin rohkeudestaan.
Sodan jälkeen Rodimtsev suoritti erilaisia korkeita sotilastutkintoja nousten lopulta Puna-armeijan yleisesikuntaan. Pian sodan jälkeen hänet siirrettiin komentamaan Itä-Siperian sotilaspiiriä, jonka jälkeen hänet siirrettiin sotilasattaseaksi Albaniaan, ennen kuin hänet lopulta komennettiin komentamaan Pohjoista sotilaspiiriä.
Vuonna 1966 hän nousi kansanedustajaksi Neuvostoliiton korkeimpaan neuvostoon. Rodimtsev kuoli Moskovassa huhtikuussa 1977. Rodimtsevin mukaan on nimetty katu Volgogradissa, Orenburgissa ja Tšernigovissa. Rodimtsev kirjoitti useita kirjoja, jotka olivat yleensä joko omaelämäkerrallisia tai sodankäynnin teoriaa käsitteleviä.