M. G. Stenius
| Mårten Gabriel Stenius | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Mårten Gabriel Stenius |
| Syntynyt | 11. toukokuuta 1844 Kontiolahti |
| Kuollut | 22. huhtikuuta 1906 (61 vuotta) Helsingin maalaiskunta |
| Ammatti | puutarhasuunnittelija |
Mårten Gabriel Stenius (11. toukokuuta 1844 Kontiolahti – 22. huhtikuuta 1906 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen kauppapuutarhuri, puutarhasuunnittelija ja Haagan huvilakaupungin perustaja.[1]
Lapsuus ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M. G. Stenius kuului vanhaan suomalaiseen Steniuksen sukuun.[2] Hänen vanhempansa olivat Kontiolahden kappalainen Bengt Mårten Stenius ja Kristina Elisabeth Winter.[1]
Stenius oli vain kaksivuotias isänsä kuollessa, eikä varattomalla perheellä ollut varaa lasten koulutukseen. Hän kävi lyhyen ajan koulua Kuopiossa ja pääsi Varkauden tehtaalle apteekkarin oppilaaksi. Farmaseutintutkinnon hän läpäisi 1863 Kuopiossa. Työskennellessään apteekin puutarhassa lääkeyrttien kanssa hän kiinnostui puutarhanhoidosta. Proviisorin tutkintoon tarvittiin hyvät tiedot kasvitieteestä, joten Stenius haki alan tietämystä Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulusta. Kolmen vuoden opintojen jälkeen hän suoritti candidatus hortulanus -tutkinnon 1871 ja haki sen jälkeen vielä lisäoppia Pietarin keisarillisesta pomologisesta puutarhasta. Stenius oli ensimmäinen suomalainen muodollisen koulutuksen saanut puutarhasuunnittelija.[1]
Elämäntyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palattuaan Suomeen 1872 Stenius sai ensimmäiseksi tehtäväkseen suunnitella Turun Tähtitorninvuoren eli nykyisen Vartiovuoren puiston, jonne tulevat paviljongit ja muut rakennukset suunnitteli arkkitehti Frans Sjöström. Helsinkiin Stenius perusti 1873 yhdessä puutarhuri Fredrik Paludanin kanssa kauppapuutarhan. Leppäsuolla sijainnut puutarha oli pian Suomen suurin, ja sen oheen Stenius perusti maan ensimmäisen kukkakaupan Helsingin keskustaan 1879. Senaatin avustuksella hän aloitti puutarhallaan opetustoiminnan, jonka tuloksena Suomeen syntyi kokonainen sukupolvi kauppapuutarhureita.[1]
Steniuksen perustama Steniuksen perustama kukkakauppa toimi Kluuvikadulla 1930-luvulle saakka. Nykyisin sen seuraajana voidaan pitää Lauttasaaressa toimivaa Kukkakauppa Steniusta.[3]
Paludan muutti takaisin Tanskaan 1875 ja uudelleen nimetty M. G. Steniuksen puutarha tuli tunnetuksi etenkin ruusuistaan. Yritys koristeli kukillaan 1870- ja 1880-luvulla Helsingin juhlat, suurmiesten hautajaiset, patsaiden paljastustilaisuudet ja keisarin vierailut. Puutarhan lähellä sijaitsevalla Hietaniemen hautausmaalla yrityksen hoidossa oli 400–500 sukuhautaa.[1] Stenius laati myös 1870-luvulla puistosuunnitelman entiselle Kampin hautausmaalle (nykyinen Vanha kirkkopuisto) sekä vuonna 1890 uuden Malmin hautausmaan ensimmäisen kaava- ja istutussuunnitelman voitettuaan suunnittelukilpailun. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894.[4]
Stenius oli perustamassa puutarhayhdistystä sekä Turkuun että Helsinkiin ja hän johti useita Helsingfors Trädgårdsgille -yhdistyksen puutarhanäyttelyitä Ylioppilastalossa ja Palokunnantalossa. Steniuksen puutarhakoulu lakkautettiin, kun Suomen Puutarhayhdistys perusti oman koulun Helsingin Eläintarhaan. Stenius suunnitteli puutarhoja huviloihin, kartanoihin ja parantoloihin sekä puistoja Helsinkiin, Imatralle, Kuopioon, Käkisalmeen, Mäntän ruukkiin ja Sortavalaan.[1]
Kilpailu puutarha-alalla kiristyi ja johtaminen kävi liiaksi yhden miehen voimille. Leppäsuon puutarhan omistajaksi tuli 1895 Aktiebolaget M. G. Stenius, jonka toimitusjohtajana Stenius työskenteli vähän aikaa, mutta keskittyi sitten yrityksen kiinteistöihin. Huopalahden rautatieaseman ympäristöön nouseva Haagan huvilakaupunki oli 1900-luvun alkuvuosina keskeisessä asemassa Steniuksen kehitellessä ideoitaan.[1] Stenius oli ostanut 1886 Helsingin ulkopuolelta Huopalahdesta Backaksen tilan turvatakseen yrityksensä jatkuvuuden, sillä Leppäsuon puutarha sijaitsi vuokramaalla ja hän ei voinut olla varma vuokrasuhteen jatkumisesta. Backakseen Stenius perusti laajan puutarhan kasvihuoneineen, joissa kasvatettiin ruukkuruusuja ja keittiökasviksia. Kun Helsingin ja Turun välinen rautatie linjattiin Huopalahden kylän läpi, sinne ilmaantui uusia mahdollisuuksia.[5]
Steniuksen aloitteesta arkkitehti Lars Sonck laati Haagan huvilakaupungiksi nimetyn uuden yhdyskunnan ensimmäisen asemakaavan, joka valmistui 1901. Haagan ensimmäiset huvilat rakennettiin vuokramaalle, jonka yhtiö omisti. Stenius rakennutti myös itselleen huvilan, jonne hän perheineen muutti 1904. Hän laati usean huvilan piirustukset, mutta ei saanut pitkään seurata Haagan kehitystä, sillä hän kuoli huvilassaan sydänkohtaukseen 1906.[6]
Steniuksen kuoltua M. G. Stenius Oy:n johdossa jatkoi hänen poikansa Sigurd Stenius,[2] jonka aikana yhtiö tilasi arkkitehti Eliel Saariselta kunnianhimoisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Häyrynen, Maunu: ”Stenius, Mårten Gabriel (1844–1906)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 291–292. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Autio, Veli-Matti: ”Stenius (1500–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 285–287. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Suomalaisen kukkakaupan synty Suomen Kukkakauppiasliitto. Viitattu 7.11.2022.
- ↑ Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 52, 132. Helsingin kaupunginmuseo 2008.
- ↑ Roos, John E.: Haagan kauppalan historia, s. 16–17. Helsinki 1950.
- ↑ Roos, John E.: Haagan kauppalan historia, s. 24–27. Helsinki 1950.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- M. G. Steniuksen kauppapuutarha Leppäsuon alueella Helsingissä, kuvattuna Malminkadun päästä. Kuvannut Signe Brander 1907 Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 29.8.2013.
- Pörssitieto: Ab M. G. Stenius.
- Stenius, M. G. hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
