Keräily

Kokoelma hiekkatyyppejä.

Keräily on harrastusmuoto, jossa pyritään liittämään kokoelmaan mahdollisimman monta tai erilaista jonkin kategorian esinettä tai asiaa. Yksi päämäärä on kerätä kategorian kaikki kohteet, jolloin sarjasta tulee täydellinen. Esimerkiksi postimerkkien keräily, jossa keräillään erilaisia postimerkkejä.

Keräilyharrastukseen voi kuulua esineiden vaihtaminen toisen keräilijän kanssa. Yleisimmin keräilijä vaihtaa omistamansa esineen kaksoiskappaleen häneltä puuttuvaan esineeseen, joka on toisella keräilijällä. Keräilijä voi myös ostaa puuttuvan esineen toiselta.

Keräilykohteita

Keräilykohteita on lukemattomia. Niitä voivat olla esimerkiksi antiikkiesineet, astiasarjat, autot, geokätköt, hyönteiset (kuten perhoset), kasvit, keräilykortit, kirjat tai kirjasarjat, kivet tai mineraalit, leikkikalut, museotavarat, postimerkit (filatelia), rahat, setelitiedot, taideteokset, tietyn muotoilijan tekemät esineet, tulitikkurasioitten etiketit, tunnettujen henkilöitten nimikirjoitukset (”nimmarit”) taikka äänilevyt. Varsinkin internetin käytön yleistyttyä on yhä todenmukaisemmaksi tullut totuus: "Oli se mitä tahansa, joku jossain keräilee niitä".

Rahankeräily

Rahankeräily on joko vanhojen tai käytössä olevien kotimaisten tai ulkomaisten rahojen (kolikot, setelit) keräilyä. Myös erilaiset muut maksuvälineet, kuten rahakkeet eli poletit, kuuluvat rahankeräilyn alaan.

Rahojen keräilystä kiinnostuneen kannattaa tutustua aiheeseen huolellisesti ennen merkittävän arvoisia hankintoja. Netistä löytyy paljon aiheeseen liittyvää aineistoa, mutta keskustelupalstoilla ja nettihuutokaupoissa pitää suhtautua varovaisesti tietouteen ja tarjontaan. Rahojen käsittelyyn kannattaa myös paneutua, sillä arvokkaankin rahan saattaa tehdä arvottomaksi esimerkiksi puhdistamalla tai säilyttämällä väärin. Pelkkä ikä ei myöskään kerro rahan arvoa: esimerkiksi yhden markan kolikko vuodelta 1915 peilikirkkaana on arvoltaan noin 5 euroa, huonokuntoisena arvoton. Yhden markan kuparikolikon lähtöhinta vuodelta 1949 on sen sijaan 3 000 euroa (ja todella hyväkuntoisena määrittelemättömän suuri). Tämän lajin aloittelijan kannattaakin rajata harrastuksensa tarkkaan, esimerkiksi omasta syntymävuodesta eteenpäin.

Rahankeräily ei ole tarkalleen sama asia kuin numismatiikka. Numismatiikka on rahojen ja mitalien tutkimusta tekevä tiede, eivätkä kaikki numismaatikot välttämättä ole keräilijöitä tai rahankeräilijät numismaatikoita.

Sukua rahankeräilylle on vanhojen osakekirjojen keräily eli skripofilia.

Asekeräily

Asekeräilijä on viranomaisten valvonnassa toimiva, aseiden ja niihin liittyvän välinehistorian tallentaja. Asekeräilijöiden kokoelmat täydentävät museoiden asehistoriallisia kokoelmia ja keräilyharrastus edistää asehistorian tuntemusta ja historiallisten aseiden säilyttämistä. Asekeräilijä voi erikoistua esimerkiksi tietyn sodan, maan tai käyttötarkoituksen mukaisiin aseisiin. Aseiden keräily ei ole satunnaista, vaan hankkiminen perustuu viranomaisen hyväksymään keräilysuunnitelmaan. Suunnitelma voi olla hyvinkin kapea-alainen, esimerkiksi yhden tehtaan aseisiin kohdistuva, tai paljon yleisluontoisempi, esimerkiksi kaikki tietyn maan käytössä olleet käsiaseet.

Ammustenkeräily on läheistä sukua asekeräilylle. Ammustenkeräilijä kerää erityyppisiä aseisiin sopivia ammuksia. Ammukset voivat olla vaarattomaksi tehtyjäkin, sillä etenkin suurikokoisten aseiden ammukset voivat olla vanhoina vaarallisia käsiteltäviä sytyttimien ikäännyttyä.

Pullojen ja pullonkorkkien keräily

Pullonkorkkien keräilijä kerää erilaisia pullonkorkkeja, yleensä metallisia kruunukorkkeja. Pullojen keräilyllä on jo kaksikin funktiota: Niitä keräillään sekä pieneksi verottomaksi ansiotuloksi että ympäristön siistimiseksi.

Luonnon objektien keräily koulujen luonnontieteen opetukessa

Bongaus on keräilyn aineeton muoto. Bongaaja kirjaa ylös havaintonsa keräilykohteestaan, mutta ei ota kohdetta itselleen. Tunnettua tämä on lintujen suhteen. Toisaalta esimerkiksi kasvit ja hyönteiset ovat keräilykohteita, joissa keräilykohde ei säily elossa. Näitä on jopa ollut tapana kerätä oppikoulussa oppiaineeseen sisältyvinä velvoitteina. Tietenkään rauhoitettuja kasveja tai hyönteisiä ei ole saanut kerätä koulujen näytteisiin. myös kivien keruu on ollut suositeltua, jotta löydettäisiin maaperän luonnonrikkauksia.

Kirjallisuutta

• Kiuru, Elina: Rakkaudesta esineisiin: Keräilijän esinesuhde modernin ihmisen haaveiden ja päämäärien kuvastajana. (Pro gradu -työ: Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, Tutkimuksia 28) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1995. ISBN 951-34-0663-6
• Kuusisto, Antti: Makein kirja, makean ja makeiskääreiden historiaa. (Kirja Suomen suurimmasta makeiskäärekokoelmasta) Tampere: Apali Oy, 2013. ISBN 978-952-5877-33-5
• Nokela, Leena: Kotini, eli, Keräämisen vimma. (Valokuvat: Katja Hagelstam) Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18363-X
• Pöyhtäri, Ari: Keräilystä kokoelmaan: Sosiologisia ja filosofisia näkökulmia keräilyyn. (SoPhi 8) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1996. ISBN 951-34-0867-1
• Rahiala, Kari: Onnellinen keräilijä. (Valokuvat: Urho A. Pietilä) Helsingissä: Ajatus, 1995. ISBN 951-9440-37-2

Lähteet

Mieleni minun tekevi, Yrjö Karilas s. 237-355

Aiheesta muualla

• Kolikot.com.
• Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.
• Osakekirjojen keräily.
• Keraily.info.