Bertel Gripenberg (arkkitehti)
Bertel Edvard Leonard (Bobi) Gripenberg (19. helmikuuta 1920 Helsinki – 5. huhtikuuta 2013 Espoo) oli suomalainen arkkitehti.[1][2]
Bertel Gripenberg pääsi ylioppilaaksi 1939 ja aloitti samana vuonna opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Sotavuodet hän palveli ilmatorjuntatykistössä. Hän oli työssä vuodesta 1945 isänsä Ole Gripenbergin arkkitehtitoimistossa ja hän valmistui arkkitehdiksi 1953. Hänestä tuli toimiston osakas 1955 ja hän sai toimiston kokonaan omistukseensa 1971. Toimiston nimeksi tuli 1974 Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co ja vuonna 1987 Bertel Gripenbergin osakkuus siirtyi hänen pojalleen Jörn Gripenbergille. Gripenberg suunnitteli useita teollisuusrakennuksia Suomeen ja vuodesta 1974 alkaen hänen toimistonsa toteutti useita suuria projekteja Neuvostoliitossa, muun muassa Moskovan lentorahtiterminaalin ja taide- ja kulttuurikeskuksen Siperiaan. Gripenberg suunnitteli myös rivitaloja, asuintaloja, huviloita ja vapaa-ajan rakennuksia. Hän jäi eläkkeelle 1991.[1][2]
Suunnittelutöitä
- Stockmannin tavaratalo, Tampere 1957, Ole Gripenbergin kanssa
- Wiklundin tavaratalo, Turku 1957, Ole Gripenbergin kanssa
- Hartwallin tehdasrakennukset, Konala
- Siporex-tehdas, Ikaalinen
- Suomen Tupakan tehdasrakennus, Lauttasaari
- Teknoksen tehdasrakennukset Pitäjänmäellä ja Rajamäellä
- Sunilan selluloosatehtaan laajennus- ja uudistustyöt Alvar Aallon valvonnassa, Kotka
- Astran lääketehdas Kauklahdessa
- Ilmatorjunnan muistomerkki, Länsi-Musta, Suomenlinna 1969
Lähteet
- ↑ a b Gripenberg, Bertel hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b Arkitekt Bertel Gripenberg. Hufvudstadsbladet 3.5.2013.
