Puhelinkioski

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. marraskuuta 2006 kello 19.51 käyttäjän Wipu (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klassisia lontoolaisia puhelinkioskeja
Tiedosto:Japphonebooth.jpg
Tokiolainen puhelinkioski

Puhelinkioski, arkikielessä usein puhelinkoppi, on maksullinen langallinen puhelinpalvelu, jota on käytetty usein erityisesti suurissa kaupungeissa.

Puhelinkioskit yleistyivät teollisuusmaissa 1910-luvulla. Ensimmäinen kioski avattiin tiettävästi 1878 Connecticutissa Yhdysvalloissa.[1] Ehkä tunnetuimmat punaiset puhelinkioskit sijaitsevat Lontoossa.

Puhelu kioskista maksetaan yleensä muutamalla kolikolla, mutta joskus ovat olleet käytössä myös vain puhelinkioskeihin sopivat soittokortit. Puhelinkioskit ovat yleensä lasiseinäisiä koppeja. Joissain kopeissa ovat käytössä myös ilmaiset puhelinluettelot. Puhelinkioskit ovat suosittuja vandalismin kohteita.

Matkapuhelimien yleistyttyä ovat puhelinkioskien tarpeellisuus ja käytännöllisyys laskeneet lähes kaikkialla, ja Suomessa käytössä oleva puhelinkioski onkin varsin harvinainen näky. Poliiseilla on myös joissain kaupungeissa käytössä yksityiset hälytyspuheluihin tarkoitetut puhelinkioskit. Elisa (yritys) on päättänyt luopua kaikista puhelinkioskeistaan syksyyn 2007 mennessä.

Katso myös