Madrasa
Madrasa (arab. مدرسة) on arabiaa ja on suomeksi 'koulu' tai yleensä 'oppilaitos'. Se voi olla yhtä hyvin maallinen kuin uskonnollinenkin ja viitata myös korkeakouluun. Sana madrasa on lainattu useisiin muslimien puhumiin kieliin, ja suomennetaan usein virheellisesti koraanikouluksi. Uskonnolliseen virkamieskoulutukseen keskittyneet madrasat syntyivät 1000-luvulla seldžukkien valtakunnassa Lähi-idässä.
Historia
Madrasat ovat seldžukkien luoma uskonnollinen koulutusjärjestelmä. Seldžukit olivat sunni-islamia edustanut turkkilaiskansa, joka 1000-luvulla perusti Lähi-itään suurvallan, kehitti sulttaanijärjestelmän ja eteni valloitusretkillä myös Intiaan.[1] He toivat mukanaan Keski-Aasiasta koulutustavan, joka perustui moskeijan yhteyteen perustettuihin virkamieskouluihin.[2] Jättivaltakunnan myötä uudistus levisi koko Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
Koraanikoulut
Islamilainen koraanikoulu poikkesi Euroopassa yleistyneistä alkeiskouluista, joissa opittiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koraanikoulut keskittyivät Koraanin ulkoa opetteluun ilman lukutaitoa.[3] Koraanin resitaatio ilman ymmärrystä sisällöstä nähtiin itsessään arvokkaana uskonnon harjoittamisen muotona. Koraanikoulut ovatkin yksi syy muslimimaissa vallinneeseen lukutaidottomuuteen, joka on jatkunut nykypäiviin asti.[4] Koraanikoulut olivat madrasojen edeltäjiä, mutta lukutaito piti ylempää koulutusta varten hankkia muualta.
Madrasat
Madrasat olivat islamilaisia opinahjoja, joissa keskityttiin islamilaisen šarialain ja sitä tukevien oppiaineitten opiskeluun. Myös niissä ulkoluku oli pääasiallinen menetelmä.[5] Varhaisimmat madrasojen edeltäjät ilmestyivät 900-luvun loppupuolella, mutta kypsässä muodossaan madrasa syntyi 1000-luvulla Bagdadissa.[6] Seldžukkivisiiri Nizam al-Mulk (1018-1092) vaikutti madrasojen leviämiseen ja rakennutti niitä seldžukkien hallitsemiin kaupunkeihin. Hänen tarkoituksenaan oli näin vahvistaa sunn-islamin asemaa šiialaisuutta vastaan. 1200-luvun lopulla madrasoja löytyi jo Anatoliasta, Syyriasta ja Egyptistä. 1100-1400 -luvuilla oli jo satoja madrasoja, ja niitä oli etenkin sellaisissa suurissa islamilaisissa keskuksissa kuin Bagdad, Damaskos, Kairo, Mekka ja Delhi.
Organisaatio
Madrasan rakenteeseen kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan ennen muuta rakennuksia, joissa opetusta tarjottiin. Opetus madrasoissa tähtäsi uskollisen virkamieskunnan luomiseen, joka olisi vapaa harhaoppisuudesta. Ne olivat "uusi vallan instrumentti", jonka avulla seldzukkivaltakuntaan koulutettiin esimerkiksi qadi-tuomareita lukemaan šarialakia uskonnollisissa tuomioistuimissa.[7]
Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia olivat epäsuosiossa, koska niitä pidettiin tuhoisina hartaudelle.[8] Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta muodostivat opintojen perustan. Opiskelijat valitsivat itse opettajan, jonka opetusta halusivat seurata. Opintosuorituksina opettaja antoi häntä riittävästi kuunnelleelle oppilaalle diplomin (ijza), joka oikeutti tämän opettamaan sitä kirjaa, jonka hän oli opettajan lohdolla oppinut ulkoa. Painopiste oli ulkoa oppimisessa, ei tutkielmien teossa tai väittelyssä kuten eurooppalaisissa yliopistoissa.[8] Kun opiskelija oli kerännyt riittävästi suorituksia, hän oli valmis liittymään ulaman eli pappisluokan jäseneksi ja toimimaan muftina, qadi-tuomarina tai muissa tehtävissä.
Madrasoja pidetään usein virheellisesti eurooppalaisen yliopistolaitoksen edeltäjinä.[9] Edellä kuvatut erot osoittavat kuitenkin niiden erilaisuuden.
Vanhimpia edelleen toimivia madrasoja
Al-Karaouinen yliopistoa Fesissä on mainostettu maailman vanhimpana yliopistona, mutta Ibn Khaldunin (k. 1406) mukaan se perustettiin vuonna 859 moskeijaksi.[10] Moskeijan yhteyteen perustettiin myöhemmin madrasa. Al-Azhar perustettiin jo suoraan madrasaksi. Vielä nykyäänkin se on identiteetiltään uskonnollinen oppilaitos eikä tiedeyliopisto, vaikka se on muodollisesti yliopisto.
| Perustettu | Maa | Kaupunki | Madrasa | Viite |
|---|---|---|---|---|
| 859? |  Marokko |
Fès | Al-Karaouinen moskeija | [11][12] [13] [14] |
| 970-972 |  Egypti |
Kairo | Al-Azharin yliopisto | |
| 1065 |  Iran |
Isfahan | Nizamiyya |
Lähteet
- ↑ Amira K. Bennison: The Great Caliphs, s. 41. Tauris, 2011.
- ↑ Bennison, 2011, 44
- ↑ Huff, T.E.: Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed. s. 141. Cambridge University Press, 2017.
- ↑ Huff, 2017, 142
- ↑ Huff, 2017, 141
- ↑ Huff, 2017, 143
- ↑ Fromhertz, Allen James: Ibn Khaldun, Life and Times, s. 46–47. Edinburg University Press, 2010.
- ↑ a b Huff, 2017, 144
- ↑ Josef W. Meri: Medieval Islamic civilization : an encyclopedia, s. 457. (ISBN 0-415-96690-6) Routledge, 2006. (englanniksi)
- ↑ Ian D.Morris: A mosque, a muslimah and a little white lie Tidbits of wisdom on the origins of islam. 28.2.2014.
- ↑ Esposito, John: The Oxford Dictionary of Islam, s. 328. Oxford University Press, 2003. ISBN 0-19-512559-2
- ↑ Kettani, M. Ali. Engineering Education in the Arab World. Middle East Journal, 1974, 28(4):441.
- ↑ The Guinness Book Of Records, Published 1998,ISBN 0-553-57895-2, p. 242
- ↑ Paul L. Gaston: The Challenge of Bologna, s. 18. Määritä julkaisija! ISBN 1-57922-366-4
Aiheesta muualla
- Maasilta, Mari: Koraanikoulut ovat kuuma kysymys Senegalissa. Kumppani 20.9.2003.