Wikipedia:Tarkistettavuus
 |
Tämä sivu kuvaa Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymää käytäntöä. Käytäntö koskee kaikkia käyttäjiä. Tälle sivulle tehtävien muokkausten tulee vastata yhteisön konsensusta. |
 |
Tämä sivu pähkinänkuoressa:
|
- Artikkelit elävistä henkilöistä
- Kieltenväliset linkit
- Luettelo
- Luokittelu
- Nimeämiskäytäntö
- Ohjaus
- Merkitse lähteet
- Tarkistettavuus
- Ei uutta tutkimusta
- Kunnianloukkaus
- Loukkaava sisältö
- Merkittävyys
- Mitä Wikipedia ei ole
- Tekijänoikeudet
- Tiedostojen käyttösäännöt
- Vandalismi
- Allekirjoitus
- Ei avoimia välityspalvelimia
- Keskustelusivu
- Käyttäjälaatikko
- Käyttäjäsivu
- Käyttäjätunnus
- Monta käyttäjätunnusta
- Älä palvo sääntöjä
- Aiheesta muualla
- Antiikin terminologia
- Arabian kielen transkribointi
- Artikkelin nimi
- Artikkelin rakenne
- Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit
- Juonipaljastukset
- Kerro kuka tekee
- Kielioppi
- Kreikan kielen translitterointi
- Kuvitteellisesta aiheesta kirjoittaminen
- Linkit
- Merkitsemiskäytännöt
- Slaavilaisten kielten translitterointi
- Välimerkit ja typografia
- Värit
- Ylisanat
- Uuden artikkelin luominen
- Artikkelin nimi
- Kuinka sivuja muokataan
- Artikkelien kääntäminen
- Kielimallien käytöstä
- Haku
- Kuvien lisääminen
- Taulukot
- Aikajanojen luominen
- Artikkelien yhdistäminen
- Kaavat
- Koodiopas
- Kuvien lisääminen
- Kuvien siirtäminen Commonsiin
- Kuvien tiedostokoon pienentäminen
- Lua
- Malline
- Nuottikirjoitus
- Omat tyylit
- Palautus
- Sisällysluettelo
- Sivun siirtäminen
- Substaus
- Taulukot
- Tiedostojen tallentaminen
- Wikidata
- Ääni ja video
- Kolme perussääntöä
- Käytä maalaisjärkeä
- Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa
- Miksi Wikipedia ei ole upea
- Miksi Wikipedia on niin upea
- Opettajalle
- Kierre
- Lumipallo helvetissä
- Uskalla pyytää anteeksi
- Viileänä pysyminen muokkaamisen käydessä kuumana
- Vältä henkilökohtaisuuksia
- Wikipedia on julma paikka
- Wikirakkaus
- Wikiviha
- Älä huomauta vakiokäyttäjiä
mallineilla
- Artikkelin elinkaari
- Kaikelle on oltava lähteet
- Lähteet ja viitteet
- Miten lähteet toimivat
- Poliitikot
- Päivänkohtaisuus
- Wikipedia ei ole paperia
- Konekääntäminen
- Perusteluita, joita tulisi välttää poistoäänestyksessä
- Päivässä keksityt asiat eivät kuulu Wikipediaan
- Sanakirjamääritelmä
- Äänestäminen kaikesta ei kannata
- Äänestäminen on pahasta
Tarkistettavuus on yksi Wikipedian sisältöä koskeva vaatimus. Muita tärkeitä vaatimuksia ovat uuden tutkimuksen kielto ja neutraalin näkökulman säilyttäminen. Yhdessä nämä käytännöt määrittelevät tietosanakirja-artikkeleihin hyväksyttävän tiedon tyypin ja laadun. Nämä käytännöt ovat toisiaan täydentäviä, joten niitä ei pidä tulkita itsenäisesti ottamatta huomioon muita sääntöjä, ja muokkaajien pitäisi tutustua niihin kaikkiin.
Wikipedian pitäisi julkaista vain materiaalia, joka on tarkistettavissa ja joka ei ole uutta tutkimusta.
Wikipedian tavoite on tulla hyväksi ja luotettavaksi tietosanakirjaksi. Tarkistettavuus on avaintekijä luotettavuuden suhteen, joten muokkaajien pitäisi merkitä lähteet näkyviin, jotta muut muokkaajat ja lukijat voivat tarkistaa heidän muokkauksensa helposti.
Hyvässä tietosanakirja-artikkelissa kerrottavat tosiasiat, oletukset, teoriat, aatteet, väitteet, mielipiteet ja perustelut ovat jo ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia.
On tärkeää huomata, että tarkistettavuus ei tarkoita tässä yhteydessä sitä, että käyttäjien pitäisi tarkistaa, onko esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelin sisältö totta. Tosiasiassa tällaista toimintaa tulisi välttää, sillä uutta tutkimusta ei saa julkaista Wikipediassa. Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä, riippumatta siitä, pitääkö yksittäinen käyttäjä materiaalia totena. Vaikka tämä kuulostaakin epäloogiselta, kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi on tarkistettavuus, ei totuus. Tästä syystä on tärkeää, että muokkaajat käyttävät hyviä lähteitä.
Tietoa lisätessä
Tosiasioiden tarkistaminen on aikaavievää. On kohtuutonta olettaa muiden käyttäjien etsivän lähteet lisäyksesi tarkistamiseksi, erityisesti jos alkuperäinen sisältö on kyseenalaista. Todistusvelvollisuus on tiedon lisääjällä. Muokkaajien täytyy tämän vuoksi olla tarkkoja, välttää epämääräisiä ilmauksia ja antaa viitteet. Esimerkiksi:
Ihmisoikeuksien puolestapuhuja sanoi, että tapaus on osa laajempia väkivaltaisuuksia alueella.
Tämä on vaikeasti tarkistettavissa. Monet ihmisoikeuksien puolesta puhuvat ihmiset ovat kommentoineet tapausta, ja on epärealistista odottaa jonkun etsivän heidän kaikkien lausunnoista täsmäävät tiedot. Tämä on oikein:
Amnesty Internationalin Eliza Twiskin mukaan kyseessä on ”osa Euroopassa kasvavaa väkivaltaisten protestien ja yhtä väkivaltaisten vastatoimien sarjaa”. (Channel 4 News interview, 8.7.2000)
Tämä on helposti tarkistettavissa. Mukana on linkki haastatteluun, joten lukijat ja muokkaajat voivat halutessaan ottaa yhteyttä televisiokanavaan, ja koska tarkka lainaus on annettu, sitä voi etsiä hakukoneilla.
Alkukieliset dokumentit ovat parempia kuin käännökset, koska kääntäjät eivät ole alkuperäisiä lähteitä ja voivat tehdä virheitä. On kuitenkin parasta viitata sekä alkuperäiseen että mahdolliseen käännökseen, sillä alkuperäinen lähde kasvattaa luotettavuutta ja käännetty versio helpottaa monilla tiedon tarkistamista.
Sisällön tarkistaminen
Seuraavat seikat voivat antaa riittävän syyn sisällön tarkastamiseen:
- Muokkaaja on aiemmin lisännyt epätarkkaa tai harhaan johtavaa tietoa.
- Muokkaajalla on eturistiriita artikkelin aiheen kanssa.
- Artikkelissa on muita virheitä, ja koko teksti pitää käydä läpi.
- Artikkelin tietojen paikkansapitävyydestä on erimielisyyttä.
- Aihe on sellainen, jossa virheitä tapahtuu usein.
- Lisätty tieto tuntuu epäuskottavalta.
- Lisätty tieto voi olla kokonaisen artikkelin arvoinen.
- Lisätty tieto on epämääräistä.
Suositeltu toimintamalli sisällön tarkistamiseksi:
- Jos artikkelista pitää mielestäsi poistaa tietoa, katso ensin artikkelin lopussa olevia lähdeviitteitä.
- Tarkista lähteet, jos niitä on. Jos lähteet ovat tunnettuja tai uskottavia ja lisätty tieto löytyy lähteestä, jätä tieto artikkeliin.
- Jos artikkelilla on keskustelusivu, lue käyty keskustelu. Tieto voi olla jo varmennettu, jolloin sen tarkastaminen toiseen kertaan ei ole tarpeen. Jos lähdeviite on kuitenkin annettu vain keskustelusivulla, siirrä se artikkeliin tulevaisuuden varalta.
- Käytä tervettä järkeä sopivien lähteiden löytämiseksi ja varmista, että ne ovat kunnollisia. Jos löydät käyttökelpoisia lähteitä, jotka tukevat lisättyä tietoa, jätä tieto artikkeliin.
- Käytä lähteettömään tietoon {{lähde}}-mallinetta, tai jos lähteetöntä ja epäselvää tietoa on paljon, {{lähteetön}}-mallinetta. Voit myös mainita asiasta artikkelin keskustelusivulla.
- Voit myös käydä katsomassa artikkelin historiasta, kuka lisäsi tiedon alun perin, ja kysyä asiasta muokkaajan keskustelusivulla ja antaa linkin keskustelusivulle.
- Kuka tahansa voi nyt yrittää löytää uutta tietoa tukevan lähteen ja lisätä sitaatin tai linkin keskustelusivulle.
- Jos kopioit tiedon keskustelusivulle, odottele jonkin aikaa (artikkelista riippuen, yleensä vähintään viisi päivää), ja jos kukaan ei ole löytänyt lähdettä siihen mennessä, poista tieto artikkelista.
- Jos joku löytää viitteen, tieto pitäisi panna takaisin artikkeliin löydetyn lähdeviitteen kera. Viitteiden yhdistämiseksi oikeaan kohtaan kannattaa käyttää viitenumeroita.
Lähteet
Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin. Lähteiden pitää olla sitä perusteellisemmat, mitä poikkeuksellisempi tai erikoisempi väite on kyseessä. Lähteet merkitään ohjeiden mukaan täsmällisesti tarkistamisen mahdollistamiseksi.
Luotettavat lähteet
Tiedon lähteet voidaan luokitella ensisijaisiin ja toissijaisiin lähteisiin. Ensisijaisia lähteitä ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnäkijöiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin.
Toissijaiset lähteet ovat asiantuntijoiden kirjoittamia yhteenvetoja ja tulkintoja ensisijaisista lähteistä. Ne toimivat Wikipedian pääasiallisina lähteinä. Myös toissijaisia lähteitä kokoavia teoksia kuten tietosanakirjoja voidaan käyttää lähteenä.
Wikipedian tulee nojata yleisesti hyväksyttyyn tutkijoiden tai oppineiden julkaisemaan kirjallisuuteen aina kun se on mahdollista. Tällaisia lähteitä pidetään aina luotettavina. Tosin tieto voi vanhentua tai olla vaihtoehtoisten teorioiden vuoksi kiistanalaista, jolloin kaikki merkittävät tulkinnat tulee esittää Wikipediassa.
Muokkaajan omat tulkinnat lähteiden pohjalta ovat uutta tutkimusta, joka on kiellettyä.
Epäilyttävät lähteet
Joskus tietty väite voidaan löytää vain epäluotettavasta lähteestä, kuten keltaisesta lehdistöstä. Yleensä nämä tiedot eivät ole merkittäviä, mutta jos tieto pitää kuitenkin säilyttää, liitä se lähteeseensä. Esimerkiksi:
Brittiläisen iltapäivälehden The Sunin mukaan yhdysvaltalaisella on keskimäärin 3,8 serkkua ja 7,4 veljenpoikaa tai -tytärtä.
Poliittisten, aatteellisten tai uskonnollisten liikkeiden julkaisuja tulee hyväksyä vain varoen luotettavaksi lähteeksi. Ääriliikkeiden materiaalia tulee käyttää vain ensisijaisena lähteenä kirjoitettaessa liikkeistä itsestään.
Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi.
Itse julkaistua materiaalia voidaan kuitenkin käyttää materiaalina kirjoitettaessa artikkelia henkilöstä tai organisaatiosta itsestään. Tällöin on kuitenkin oltava varmuus materiaalin kirjoittajasta ja materiaalin pitää olla olennaista eikä kyseessä saa olla itsensä korostaminen. Itse julkaistua materiaalia ei tule käyttää toissijaisena lähteenä vaan ainoastaan tosiasioiden tarkistukseen.
Tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin linkittäminen
Tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin linkittäminen ei yleensä ole ongelma, kunhan varmistut, ettei kyseessä oleva sivu loukkaa jonkun muun tekijänoikeuksia. Tekijänoikeuksia loukkaaviin sivuihin ei pidä linkittää. Tekijänoikeutta rikkovaan materiaaliin linkittäminen saattaa olla tekijänoikeusrikkomus. Wikipedia:Tekijänoikeudet.
Muunkieliset lähteet
Lähteissä kannattaa suosia suomenkielisiä lähteitä, jos se on mahdollista luotettavuudesta tinkimättä. Jos jollekin termille ei ole vakiintunutta suomennosta, tekstissä on hyvä kertoa myös vieraskielinen termi.
Maksulliset lähteet
Maksullisia lähteitä (kuten jonkin lehden maksullinen arkisto) voi myös käyttää, mutta ilmaiset helposti saatavilla olevat lähteet ovat suositeltavia. Ensisijaisinta lähteiden valinnassa on kuitenkin lähteiden luotettavuus ja niiden yleinen arvostus.
Wikipediaa tai muita Wikimedian projekteja lähteenä käyttävät lähteet ja niitä peilaavat verkkosivut
Wikipedia-artikkeleita tai Wikimedian muita projekteja tai näiden sisältöä peilaavia verkkosivuja ei tule käyttää lähteinä, koska tämä tarkoittaisi viittausta Wikimediaan itseensä. Myöskään Wikipediasta tai Wikipedian sisarprojekteista peräisin olevaa sisältöä esittäviä lähteitä ei tule käyttää Wikipediassa tuon saman materiaalin tukemiseen, koska tämä synnyttää kehäviittauksia – Wikipediaa viittaamassa lähteeseen, joka saa aineistonsa Wikipediasta.
Wikipediaa itseään koskevia artikkeleita muokattaessa Wikipedia-artikkeleita voi varovaisesti käyttää ensisijaisena lähteenä.
Tarkistettavuus, ei totuus
Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, väittämiin, mielipiteisiin ja todisteisiin. Kynnys on tarkistettavuus, ei totuus.
Epäselvät aiheet
Aiheita, joista ei ole koskaan kirjoitettu julkaistuissa lähteessä tai joista on kirjoitettu vain epäluotettavissa lähteissä, ei pidä sisällyttää Wikipediaan. Yksi syy tälle käytännölle on tiedon tarkistamisen vaikeus. Koska luotettavia lähteitä ei ole käytettävissä, tiedon varmistaminen vaatisi uutta tutkimusta, ja Wikipedia ei ole paikka uuden tutkimuksen julkaisemiseksi. Tarkistettavuuden vaatiminen on usein riittävä peruste tällaisten artikkelien pois jättämiseksi.
Loppupäätelmä
Vaikka jokin tieto olisi tarkistettavissa, ei Wikipedia ole välttämättä oikea paikka sen julkaisemiseksi.