MinGW

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. heinäkuuta 2019 kello 05.43 käyttäjän Ipr1 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

MinGW (Minimalist GNU for Windows) on GCC-kääntäjän ja sen ympäristön Windows-alustalle. MinGW sisältää varsinaisen kääntäjän lisäksi myös msys-ympäristön, jossa on muun muassa Bash-komentotulkki sekä GNU Binutils -ohjelmat.[1][2]

MinGW:n mukana tulee C-, C++-, Fortran- ja ADA-kääntäjät. Lisäksi Windows API:n kanssa yhteensopivat otsikkotiedostot ja tuontikirjastot. MinGW ei ole osa GCC-projektia, vaan on oma irrallinen projektinsa.

MinGW:tä voidaan käyttää sellaisenaan tai muun kehitysympäristön kanssa kuten CodeBlocksin, Orwell Dev-C++:n tai Qt:n kanssa.

MinGW on ilmainen myös kaupalliseen käyttöön, mutta ilman takuita[3]. MinGW:n otsikkotiedostot ovat public domainia ja kääntäjä työkaluineen GPL-lisensoitua.

MinGW-w64 oli vuonna 2005 aloitettu versio 64-bittiselle Windowsille, joka kehitettiin Objective C -kääntäjän siirtämiseksi.[4]

Vaikka MinGW on GCC-kääntäjä, sen perusrajapinta on Windowsin API, ei POSIX[5].

Käyttöliittymiä

MinGW:tä voi käyttää suoraan komentoriviltä, mutta yleistä on käyttää sitä jonkin kehitysympäristön kautta. Esimerkkeinä tavallisimmista MinGW:tä tukevista kehitysympäristöistä ovat CodeBlocks, Orwell DevC++[6], Qt[7] sekä varsin kevyt Kuzya[8]. Näistä CodeBlocks ja Orwell DevC++ on saatavilla MinGW:n TDM GCC version kanssa ja Qt tavallisella MinGW:llä.

Vertailu Cygwiniin ja Visual C:hen

MinGW:n vuodesta 1998 alkaen julkaistut ensimmäiset versiot jotka kulkivat nimellä mingw32 on kehitetty Cygwinin varhaisesta versiosta, mutta toisin kuin POSIX-pohjainen Cygwin, tukee suoria Windows API-kutsuja POSIX:in sijaan.

MinGW ei ole yhtä käytetty kääntäjä kuin Visual C++, mutta monissa tapauksissa senkin käyttöä voi kokeilla, koska ainakin muutamat ohjelmakirjastot tukevat sitä. MinGW on taatusti ilmainen kehitysalusta. MinGW:n käyttö saattaa olla paikallaan silloin, kun siirtää valmista koodia esim. Linuxista Windowsiin.

Muun muassa 3D-pelintekokirjasto Irrlicht kääntyy CodeBlocks+MinGW:llä. Myös Ogren saa käännettyä CMaken avulla CodeBlocks+MinGW:llä käännettävään muotoon. Ainakin teoriassa MinGW tukee monia ohjelmointikirjastoja, joita gcc yleisemmin tukee. Näitä ovat mm fonttikirjasto FreeType.

MinGW on Visual C:hen verrattuna hieman hitaampi kääntämään ja tuottaa yleensä hieman hitaampaa koodia.lähde? MinGW teettää myös käyttäjällään monesti enemmän työtä kuin Visual C++ mm koska siitä puuttuu useasti valmiita binaarikirjastoja. Tällöin MinGW voi olla pahimmassa tapauksessa käyttäjälleen todella painajaismaisen hidas työkalu verrattuna Visual C++:aan. Eräs MinGW:n perusongelma on se, että se on osaksi Unix-tyylinen GCC, osaksi Windowsille sovitettu kääntäjä, jolloin molempien ominaisuuksia on menetetty.

Koska MinGW:n käyttämä C-kirjasto on Microsoftin MSVCRT, se ei ole täysin yhteensopiva GCC:n C98:n ja C99:n kanssa. Osin tätä ongelmaa on koetettu ratkaista kehittämällä libmingwex-kirjasto, mutta tämäkään ei tuo täyttä yhteensopivuutta.

TDM ja muita kehitelmiä

MinGW:n versionumero vastaa GCC:n versiota, mutta vastaava MinGW julkaistaan yleensä huomattavalla viiveellä. MinGW:stä on monia epävirallisia "distroja", kuten esimerkiksi CodeBlocksinkin mukana tukeva TDM-GCC[9], jolla voi varsinaisesta MinGW:stä poiketen kääntää myös 64-bittisiä sovelluksia ja kirjastoja. TDM-GCC:stä suositellaan yleensä käyttämään niin sanottua SJLJ-pakettia DW2-paketin sijaan, jos ei ole tarkempia vaatimuksia[10].

MinGW:stä on myös muita distroja, kuten nuwen.net[11], Win32 Devkit[12] ja RubenV[13].

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet