Akatisia

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. helmikuuta 2017 kello 14.45 käyttäjän CommonsDelinker (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akatisiaa sairastavan liikkeet. (Videossa tulee huomoida, että potilas on pakotettu syömään seisoen, eikä istuen.)

Akatisia tarkoittaa neurologista oiretta, jossa henkilö kokee tuskaisuutta ja liikkumispakkoa. Termi tulee kreikan kielen sanoista ἁ-, a- "ilman, ei" ja κάθισις, káthisis "istua". Nykyään akatisialla tarkoitetaan ensisijaisesti lääkkeiden aiheuttamaa motorista levottomuutta, mutta aiemmin termiä käytettiin kuvaamaan neurasteniasta johtuvaa kiihtyneisyyttä. Akatisian oireita ovat sisäinen tuskaisuus ja levottomuuden tunne, johon liittyy jaloissa tuntuva liikkumispakko ja kyvyttömyys seistä tai istua hiljaa. Akatisiaa potevat saattavat liikehtiä hermostuneesti, vaihtaa painoa jalalta toiselle ja hankalissa tapauksissa kävellä pakonomaisesti. Tilaan voi liittyä kauhun ja hallinnan menettämisen tunteita.[1]

Akatisia ilmenee useimmiten joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksena. Tällaisia lääkkeitä ovat dopaminergista hermovälitystä estävät aineet, kuten neuroleptit (esimerkiksi klooripromatsiini, flupentiksoli ja haloperidoli), jotkut pahoinvointilääkkeet (metoklopramidi) ja vähemmässä määrin masennuslääkkeet.

Akatisiaa hoidetaan ensisijaisesti vähentämällä tai lopettamalla sen aiheuttaneen lääkkeen käyttö. Oireisiin voidaan käyttää myös niitä lieventäviä lääkkeitä, kuten beetasalpaajia (esimerkiksi propranololia) tai bentsodiatsepiineja.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. a b Lauerma, Hannu: Akatisia - lääkkeen aiheuttama levottomuustila. Duodecim, 2000, nro 116(13), s. 1383-1385.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.