Lähi-idän keraaminen neoliittinen kausi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. heinäkuuta 2015 kello 15.36 käyttäjän 87.92.27.159 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Lähi-idän keraaminen neoliittinen kausi (Lähi-idän myöhäisneoliittinen) on noin 7000-5500 eaa. alkanut historiallinen ajanjakso, jolloin saviastioiden tekotaito levisi laajalle Lähi-idässä. Tällöin nauta olettiin kotieläimeksi. Myöhemmin savenpolttouuni mahdollisti kuparin valmistamisen, ja silloin oltiinkin jo kalkoliittisessa ajassa.

Varhaisin keramiikka

Varhaista mustapintaista poltettua keramiikkaa.

PPNB-kauden lopuilla alettiin tehdä jossain Syyrian-Libanonin-Jordanian-Turkin seudulla "valkoista keramiikkaa". alussa koreja alettiin tiivistää niin, että ne pitäisivät vettä[1]. Käytety aine oli poltettua kalkkikiveä tai kipsiä[2]. Kipsi vaati melko matalan lämpötilan , alle 170 C kovettuakseen, mutta kalkkikivi 750-900 astetta. Sitten siirryttiin saveen. Ensimmäinen varsinainen keramiikka, mustapintainen poltettu keramiikka DFBW esiintyi Syyriassa, Israelissa ja Libanonissa noin 7000 eaa alkaen[3][4]. Keramiikka esiintyi ensin Pohjois-Levantiss, vatsa myöhemmin etelä-levantissa- Tätä keramiikkaa on löydetty myös kaakkois-Turkin Mersinin Yumuktepestä. Noin 6500 eaa saviastiat yleistyivät huomattavasti.

Keraamisen neoliitti- ja kalkoliittikauden vaiheita

Lähi-idän keraamisen neoliittikauden vaiheet.[5]

eaa. Numero Lyhenne Nimi
7100 4b PPNC/varhaisin PN Varhainen keraaminen neoliittinen
6600 4c PPNC/varhainen PN/Amuq A Varhainen keraaminen neoliittinen
6300 5a Yarmukian/Amuq B/Pre-Halaf
6000 5b Varhainen Halaf
5600 - 5200 5c Halaf

Katso myös

Viitteet

Aiheesta muualla