Lähi-idän PPNA-kausi
 |
Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: käytetäänkö nimitystä suomeksi ? |
Lähi-idän PPNA-kausi 10300 - 8800 cal. eaa[1] oli aikaa, jolloin maanviljely otti ensi askeleitaan Lähi-idässä. Kaudella kerättiin tehostetusti villiviljaa tai viljeltiin viimeistään kauden loppuun mennessä. Viljely ei ollut ainoa elinkieno. Mutatiilitalot olivat yleensä pyöreitä, mutta neliömäiset ilmestyivät kaudella. Saviastioita ei tunnettu. Anatoliasta tuotiin obsidiaania kivityökalujen raaka-aineeksi.[2] Ajalta on peräisin muun muassa Jerikon linnoitettu esihistoriallinen kylä
Nimitys
Niomitys PPNA tulee englannin kielen sanoista Pre Pottery Neolithic A, "esikeraaminen neoliittinen A". Neoliittinen tarkoittaa nuorempaa kivikautta, jolloin viljeltiin maata. Joskus kaudesta on käytety nimitystä Lähi-idän protoneoliittinen kausi[3] Protoneoliittisia löytöpaikkoja on Lähi-idässä harvemmassa kuin natufilaisa tai seuraavan PPNB:n paikkoja[4]. Protoneoliittinen eli PPNA-kausi oli noin 9500–8500 eaa. Ehkä kauden lopulla syntyi maanviljely vuosien 9000–8500 eaa välillä[5]. Jotkut kauden keskuksista olivat jopa 3 ha kokoisia[5].
PPNA:n ajoituksesta
Esikeraaminen neoliittinen kausi A PPNA oli 9500-8800 kalenterivuotta eaa. Radiohiilivuosissa lausuttuna se olisi alkanut keskisessä Levantissa melko äkkiä noin 8300-8000 radiohiilivuotta eaa. ja kestänyt vuoteen 7300 radiohiilivuotta eaa. eli ollut kuivan Dryas II-kauden aikaan, joka vallitsi 8200–7200 radiohiilivuotta eaa.
PPNA
Vehnää ja ohraa joko kerättiin tehokkaasti tai niitä viljeltiin. Kauden alussa jotkut Natufin pitkään asutut kylät hylättiin, toiset kasvoivat yhä suuremmiksi. Kulttuuri ulottui yhä laajemmalle, Jordan-joen keskijuoksulta Syyriaan ja Irakiin. Asutusta oli Eufratin keskijuoksullakin, ja Iranin Zagrosvuorilla ei näytä esiintyvät Levantille tyypillistä hidasta liukumaa vanhemmasta Zarzian-epipaleoliittisesta kulttuurista neoliittiseen. Iranissa näyttää neoliittinen kulttuuri ilmestyvän äkkiä nuoremmalla dryaskaudella.
Esineet
Kivikirveitä ja sirppejä valmistettiin yhä enemmän.[2] Kiillotetut kivikirveet ilmestyivät, mutta nuolenkärkiä ja sirpinteriä valmistettiin piikivistä.
Talot, tiilet, kylät
Talot olivat yleensä pohjakaavaltaan ympyröitä. Esimerkiksi Jerikossa lähteen lähellä oli 5-metrisiä pyöreitä taloja, jotka olivat puoliksi maan alla ja joihin vei lyhyet portaat niin kuin aiempiin Natufin taloihinkin. Talot oli tehty mutatiilistä, joiden toinen puoli oli pyöreämpi[4]. Koska mutatiilet kuluivat nopeasti, Jeriko rakennettiin esikeraamisella neoliittisella ajalla noin 25 kertaa. Jeriko kattoi 3-4 ha alan, ja siellä asui 300-4000, ehkä noin 1500 ihmistä. Paikka oli linnoitettu jykevällä kivimuurilla ja tornilla. Muurissa oli 10 000 tonnia kiveä.[6] Jerikossa joko viljeltiin maata tai kerättiin villiä viljaa, ja metsästettiin, ei pidetty kotieläimiä[7]. Neliömäiset ilmestyivät tällä ajalla Tell Mureybatissa. Noin 9200 kalenterivuotta eaa. rakennettiin joissain paikoissa pyöreänurkkaisia neliömäisiä taloja.[8] Talot olivat puoliksi maanalaisia.
Mutatiili, alussa kakun muotoinen planokonveksitiili keksittiin. Kalkkikivilaastia käytettiin lattioissa ja seinissä.[2] Esihistoriallisen Jerikon ensimmäinen muuri, kylät tyypillisesti 650 m² – 1 ha, mutta Jerikossa 3-4 ha
"Kallokultti"
Haudoissa kallo poistettiin yleisesti ruumiista mikä saattaa kertoa kuolleiden palvonnasta.[2] Kuolleiden kallo irrotettiin ja päällystettiin savella. Ihmiset haudattiin talojen lattioiden alle[9].
Äitijumalatar
Noin 9000-8500 eaa. ilmestyivät laajalle saviset naisveistokset, "äitijumalattaret", joissa oli yleensä korostuneet seksuaaliset ja hedelmällisyyspiirteet. Nämä liittyivät karjan päiden esitykseen arkkitehtuurissa Jerf el Ahmarissa ja Mureybatissa Syyriassa noin 9000-8500 eaa.[10]
Osakulttuureja
Kauden alalajeja olivat:
- Sultanin kulttuuri; Sultanien, Sultanian, jota on löydetty seuraavista paikoista: Jeriko, Giglal, Netiv Hagdud, Iraq ed-Dubb, El-Khiam, Hatoula ja Nahal Oren[2]
- Mureybat: Helwan-nuolenkärjet, Mureybet IIIA, IIIB, Sheyk Hasan, Jerf el-Ahmar
- Aswadien: Tell Aswad IA
- "Ylä-Mesopotamia": Çayönü, Göbekli Tepe.
Khiamin kulttuuri
Khiamin kulttuuri oli siirtymäkausi natufin kulttuurista PPNA:han. Khiamin kaudella alettiin taloja tehdä ensi kertaa kokonaan maan pinnalle. ASPRO-kronologian mukaan kauis ajoittuu aikaan 10200-8800 eaa, joidenkin toisten löhteiden mukaan aikaan 10000-9500 eaa. Khiamin kärkiä on tavattu Siinailta israeliin, Jordaniaan ja Syyrian Eufratin Muraybatiin ulottuvalta alueelta. Khiamin löytöpaikkoja ovat mm Azraq, Abu Madi, Mureybat. Pääslinkeino oli metsästys-keräily, mukana alkukantaista maanviljelyä ainakin paikoin. Khiamin aikaan ilmestyivät naisveistokset ja härän kallojen poltto, mikä saattaa viitata nais- ja härkäjumalan palvonnan alkuun.[11]
"Paimentolais-neoliittinen"
Libanonin Bekaan laaksosta Harmelin tasangoille ulottunut löydetty piikivikulttuuri on nimetty "paimentolais-neoliittiseksi". Kulttuuri ajoittuu suunnilelen aikaan 10200-8800 eaa. Tyypillisiä löytöpaikkoja Qaa, Maqne I.
Katso myös
Viitteet
- ↑
- ↑ a b c d e Near-East, Historians
- ↑ Michael Roaf: Cultural Atlas of Mesopotamia and Ancient Near East, An Equinox Book, Oxford 1990. ISBN 0-8160-2218-6, sivu 30, Alaluku The Proto-Neolithic period
- ↑ a b Mesoatlas, s. 30
- ↑ a b Peter Bellwood: First Farmers. 2005. s. 54.
- ↑ Mesoatlas, s. 21
- ↑ Mesoatlas, s. 33
- ↑ http://www.canew.org/images/umarchitmed.gif
- ↑ Mesoatlas, s. 32
- ↑ Forst Farmers, pater Bellwood, 2005, sivu 55
- ↑
