Viinirypäle
Viinirypäle on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluvien viiniköynnösten (Vitis) hedelmä. Viinirypäleistä valmistetaan viiniä, mehua, hilloa, rusinoita ja korintteja tai niitä voidaan syödä sellaisenaan. Rypäleet ovat yksi vanhimpia viljelyskasveja ja noin puolet maailmassa kasvatetuista hedelmistä on rypäleitä.lähde?
Useita lajeja viljellään, etenkin näitä:
- Viiniköynnös Vitis vinifera, viinintekoon Euroopassa
- Vitis labrusca, syömärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
- Törmäviini Vitis riparia, villi laji Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
- Vitis rotundifolia, hyytelöön ja joskus viiniksi
- Vitis aestivalis Norton, viiniksi
- Amurinviini Vitis amurensis, koristekasvi
- Ruosteviini Vitis coignetiae, koristekasvi, upeat lehdet
- Vitis lincecumii (eli Vitis aestivalis tai Vitis lincecumii),
Vitis berlandieri (eli Vitis cinerea var. helleri), Vitis cinerea, Vitis rupestris ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen.
Hybridit eli usean lajin risteymät ovat suosittuja koska ne kestävät hallaa ja tuholaisia paremmin kuin puhtaat lajit.
Rypälemehua käytetään paljon ”sokerittomien” (ei lisättyä sokeria) hedelmäsäilykkeiden liemenä.
Viinirypäleistä on löydetty paljon antioksidantteja, joiden terveysvaikutuksia tutkitaan kiivaasti. Yksi näistä on pterostilbeeni, jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu tehoavan joihinkin syöpäsairauksiin sekä alentavan ns. huonoa kolesterolia. Erityisesti rypäleen siemenillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia[1], mutta Suomen kaupoissa myytävistä rypäleistä on nykyisin suuri osa siemenettömiä.
Lähteet
- ↑ S. S. Joshi, Kuszynski C. A., Bagchi D.: The cellular and molecular basis of health benefits of grape seed proanthocyanidin extract. (doi 10.2174/1389201013378725) Current pharmaceutical biotechnology, 2001, 2. vsk, nro 2, s. 187–200. (englanniksi)