Kanta-asiakasohjelma
Kanta-asiakaskortti (usein myös "bonuskortti" tai pelkästään asiakaskortti) on muovikortti tai mobiilikortti, jonka yritykset ja kauppaketjut antavat erilaisiin kanta-asiakasohjelmiin liittyville asiakkailleen. Korttia näyttämällä kassalla ostosten yhteydessä asiakas voi saada
- kanta-asiakasalennuksia kassalla
- kertyviä bonuksia / pisteitä
- mahdollisia kanta-asiakkaille suunnattuja lahjoja
Näin kanta-asiakasohjelman rakentanut yritys rakentaa asiakkaille kannustimia ostaa yritykseltä aikaisempaa useammin tai enemmän.
Kanta-asiakaskorttiin voi liittyä luotto-ominaisuus. Tällä asiakas voi ostaa liikkeen tuotteita luotolla. Kanta-asiakaskorttiin voi liittyä tili, johon voi tallettaa rahaa, jolle maksetaan korkoa ja jota voi käyttää ostoksiin kortilla.
Kanta-asiakaskortilla tehdyt ostokset tallentuvat kaupan tietojärjestelmään. Kauppaketjut hyödyntävät kerättyjä tietokantoja monin tavoin muun muassa markkinointitutkimuksessaan. Usein myös asiakaalla on mahdollisuus katsella omia ostostietojaan esimerkiksi www-sivun kautta. Asiakkaalle lähetetään kuukausittain bonusseteleitä ostosten määrän mukaan. Tavallisesti bonukset on porrastettu siten, että suuremmilla ostosmäärillä bonusprosentti kasvaa.
Useat toimijat ovat siirtyneet perinteisen muovikortin sijaan käyttämään kännykässä olevia kanta-asiakaskortteja.[1] Näiden korttien toiminnallisuudet ovat pääsääntöisesti samat kuin muovikorttien. Lisäksi kännykässä olevissa korteissa on yleensä dynaamisesti toimivat edut ja/tai linkkejä eri mobiilisivustoihin.
Kanta-asiakaskortit Suomessa
Suomalaisista kotitalouksista 80 prosentilla on ainakin yksi kaupan kanta-asiakaskortti, yli 50 prosentilla vähintään kaksi. Keskon K-ryhmän K-Plussakortin ja S-ryhmän S-Etukortin yhteinen markkinaosuus kanta-asiakaskorteista on 80 prosenttia. Kolmas suosittu kanta-asiakaskortti on Suomen Lähikauppa -ryhmän Ykkösbonus.[2]
Kesko on muokannut omaa K-plussajärjestelmäänsä yhä enemmän jälkeenpäin maksettavista bonushyvityksistä kohti heti kassalla saatavia hinta-alennuksia. S-ryhmä lanseerasi kuluttajien S-Etukortin rinnalle erityisen S-Yrityskortin. Kaikilla kolmella päivittäistavarakaupan ympärille syntyneellä kanta-asiakasjärjestelmällä on omien liikkeiden lisäksi myös ulkopuolisia bonuskumppaneita, joista tehdyistä ostoksista kertyy asianomaisen kortin sääntöjen mukaista etua. Hallituksen valmistelema kilpailulain muutos saattaa kuitenkin tehdä bonuskumppanit kielletyiksi ja aiheuttaa muita rajoituksia kaupan kanta-asiakasjärjestelmiin.[2]
Kauppaketjujen kanta-asiakasohjelmia arvostellaan muun muassa kalleudesta ja siitä, että ne kohtelevat erilaisia ruokakuntia eri tavoin. Eniten hyötyvät autoilevat lapsiperheet, vähiten yksineläjät vaikka miten keskittäisivät vähäiset hankintansa. Suomalaista ruokaliiketoimintaa kirjassaan Suomalainen ruokalasku (Siltala 2011) ruotinut toimittaja Seppo Konttinen kritisoi myös sitä, että ketjut investoivat asiakasohjelmista saatuja voittoja ulkomaille, etenkin Venäjälle ja Baltian maihin.[3][4]
Kanta-asiakaskortit ja -ohjelmat ovat levinneet kauppaketjuista muun muassa finanssipalveluihin kuten pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin[5] sekä apteekkeihin, jopa kirpputoreille.[6][7]
Lähteet
- ↑ Andiamo Club -jäsenkortin saa nyt kännykkään (5/2009).
- ↑ a b Irmeli Salo: Kesko viilasi bonuksia, iso muutos edessä. Talouselämä, 1.3.2013, s. 18.
- ↑ Elina Ranta: Näin bonuskortilla vedätetään sinkkua. Taloussanomat 29.10.2011.
- ↑ Sakari Nupponen: 20 syytä, miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa 23.8.2011. Taloussanomat. Viitattu 20.3.2013.
- ↑ Pankkien kanta-asiakasohjelmiin lisää läpinäkyvyyttä 3 / 2008. Kuluttajavirasto. Viitattu 20.3.2013.
- ↑ Helmet itsepalvelukirpputori, Kanta-asiakkuus
- ↑ Tule kanta-asiakkaaksi Fida-lähetystorit
Katso myös
Kirjallisuutta
- Konttinen, Seppo: Suomalainen ruokalasku. Kustannusyhtiö Siltala 2011.
Aiheesta muualla
- Miksi kanta-asiakasjärjestelmät lisäävät myyntiä? NeoCRM esittelee kanta-asiakasjärjestelmän hyötyjä yrityksen kannalta.