Olkiluodon ydinvoimalaitos

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. joulukuuta 2011 kello 12.53 käyttäjän Tommibe (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Havainnekuva Olkiluodosta Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua. Keskellä Olkiluoto-1.

Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoella ja sen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Olkiluodolla tuottaa sähköä kaksi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden molempien nimellissähköteho on 880 megawattia[1]. Vuosittainen sähköntuotanto on hieman yli 14 TWh[2], joka on reilut 16 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Kolmas yksikkö on rakenteilla ja tämän EPR-tyyppisen reaktorin arvioidaan valmistuvan käyttöönottokuntoon elokuussa vuonna 2014. Reaktorin oli määrä valmistua alun perin toukokuussa 2009, josta laitostoimittaja on lykännyt valmistumisajankohtaa useita kertoja.[3][4] Uuden ydinvoimalaitosyksikön toimittaa Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio, ensin mainitun toimittaessa reaktorin ja jälkimmäisen vastatessa turbiinilaitoksesta. Vuonna 2010 yhtiö sai luvan rakentaa saarelle vielä neljännen ydinvoimalayksikön.[5]

TVO ei tavoittele Olkiluodon yksiköillä voittoa, vaan se tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Omistajat, jotka ovat pääasiassa metsä- ja sähköyhtiöitä, käyttävät tuotetun sähkön itse tai myyvät sitä eteenpäin.

60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. Suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia sitoumuksia ydinsähkön ostovelvoittein ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.[6]

Ydinvoimalaitosyksiköt

Olkiluodon vanhat ydinvoimalaitokset eli voimalaitokset 1 ja 2.

Olkiluodon ydinvoimalaitos teki vuonna 2009 käyttöhistoriansa parhaan tuotantotuloksen 14,5 terawattituntia laitosyksiköiden yhteisen käyttökertoimen ollessa 96,0 prosenttia.[7] Edellinen tuotantoennätys oli vuodelta 2007, jolloin tuotettiin 14,4 terawattituntia.[8][9]

Laitosyksikkö[10] Toimittaja, Tyyppi Nettosähköteho Rakentaminen aloitettu Kytketty verkkoon Kaupallinen tuotanto
Olkiluoto-1 ASEA-Atom, BWR 885 MW 1.2.1974 2.9.1978 10.10.1979
Olkiluoto-2 ASEA-Atom, BWR 860 MW 1.8.1975 18.2.1980 10.07.1982
Olkiluoto-3 Areva NP & Siemens AG, EPR 1 600 MW 12.8.2005 Rakenteilla ?

Olkiluoto-1

Historia

Olkiluoto-1 ja -2 ovat ASEA-Atomin (nykyään osa Westinghousea) 1970-luvun lopulla toimittamia kiehutusvesireaktoreita. Tuolloin ruotsalainen ydinalan osaaminen oli maailman huippua, tästä esimerkkinä pääkiertopumppujen sijoitus suoraan painesäiliön reuna-alueelle, jolloin reaktorisydämen jäähdytyskiertoon ei tarvita ulkoisia putkiluuppeja. Laitosten alkuperäinen teho oli 660 MWe, josta sitä on nostettu useiden vaiheiden jälkeen nykyiseen tehoon (1984: 710 MWe, 1998: 840 MWe, 2006: 860 MWe). Tehon nostot on mahdollistanut turbiinitekniikan modernisointi ja reaktorin lämpötehon kasvattaminen kehittyneen tekniikan myötä. Laitosyksiköiden kokonaishyötysuhde on noin 34 prosenttia.[11] TVO uusii molempien laitosten matalapaineturbiinit vuoden 2010 ja 2011 vuosihuolloissa, kuten myös ykkösyksikön generaattorin. Hyötysuhde paranee muutosten seurauksena noin prosentiyksikön, jolloin samalla reaktorin tuottamalla lämpöteholla saadaan tuotettua 25 megawattia enemmän sähkötehoa.[12]

Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Laitosyksiköllä sattuneet INES-2 luokan tapahtumat:

1985 Ulospuhallusjärjestelmän ohjausjärjestelmän viat
1989 Metallijauhetta säätösauvakoneistossa ja primääripiirissä

Reaktori

Reaktori koostuu painesäiliöstä, jonka sisällä on polttoaine, säätösauvat, vedenerotin ja höyrynkuivain. Vesi pumpataan syöttövesipumpuilla reaktoriin, jossa se kiertää pääkiertopumppujen aikaansaamassa pääkiertovirtauksessa. Veden kiertäessä reaktorisydämen läpi osa siitä höyrystyy ja kulkee vedenerottimen sekä höyrynkuivaimen kautta turbiinille veden palautuessa takaisin pääkiertovirtaukseen. Reaktorisydän koostuu 121 säätösauvasta ja 500 polttoainenipusta, joissa on uraania noin 90 tonnia. Reaktorin teho säädetään säätösauvoilla ja pääkiertopumpuilla. Tarvittaessa ketjureaktio voidaan nopeasti pysäyttää tekemällä pikasulku (alle 4 s), joka nostaa säätösauvat reaktoriin vedellä, joka on paineistettu typen avulla. Normaalisti säätösauvoja siirretään sähkömoottoreilla. Jos säätösauvat eivät toimi lainkaan voidaan ketjureaktio silti pysäyttää pumppaamalla boorihappoa sisältävää vettä reaktoriin, jolloin neutronit absorpoituvat booriin.[11]

Tietoja reaktorista
Reaktorin lämpöteho 2 500 MW
Höyrynvirtaus 1 260 kg/s
Käyttöpaine 70 bar
Syöttöveden lämpötila 185°C
Tuorehöyryn lämpötila 286°C
Polttoainenippujen määrä 500
Polttoainesauvoja nipussa 91–100
Polttoainenipun massa 292–331 kg
Uraanin kokonaismassa n. 90 t
Säätösauvojen lukumäärä 121

Turbiinilaitos

Turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja neljästä matalapaineturbiinista, kaikki turbiinit ovat kaksivirtaustyyppisiä. Höyry paisuu ensin korkeapaineturbiinissa, josta se kulkee välitulistimille. Kosteudenerottimissa erotetaan höyrystä vesi ja välitulistimissa tulistetaan höyry, jonka jälkeen se paisuu matalapaineturbiineissa lauhduttimen paineeseen. Lauhduttimessa höyry tiivistyy vedeksi, jonka jälkeen se pumpataan lauhdepumpuilla kolmen matalapaine-esilämmittimen lävitse edelleen syöttövesipumpuille. Syöttövesi kulkee vielä kahden korkeapaine-esilämmittimen lävitse ennen saapumistaan reaktoriin. Tehoajolla turbiinissa kiertää kaikkien kiehutusvesilaitosten tapaan reaktorin neutronisäteilyssä aktivoitunut höyry eikä turbiinin luo pääse.[11]

Tietoja turbiinilaitoksesta
Tuorehöyryn paine 67 bar
Tuorehöyryn lämpötila 283°C
Välitulistushöyryn paine 6,5 bar
Välitulistushöyryn lämpötila 250°C
Kierrosluku 3 000 rpm
Lauhduttimen paine 0,05 bar
Jäähdytysveden määrä 29 500 kg/s
Jäähdytysveden lämpötilan nousu 13°C

Olkiluoto-2

Historia

Olkiluoto-2 on lähes identtinen kuin Olkiluoto-1 muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitosyksikön teho nostettiin 860 megawattiin vuonna 2005 modernisoimalla turbiinitekniikkaa.

Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Ainoa laitosyksiköllä sattunut INES-2 luokan tapahtuma:

1991 Kytkinlaitospalosta aiheutunut ulkoisten sähköverkkojen menetys

Olkiluoto-3

Olkiluodon kolmas voimala rakenteilla vuonna 2009.
Katso myös European Pressurized Water Reactor

Historia

Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokselle aloitettiin 12. elokuuta 2005[13] eduskunnan äänestettyä rakentamisen puolesta 2002.

Olkiluoto-3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmistuessaan reaktori on myös sähköteholtaan suurin, 1 600 MWe, mikäli Kiinaan, Shandongin maakuntaan rakenteilla oleva 2x 1 750 MWe Taishan ydinvoimalaitos ei valmistu ennen Olkiluoto-3:tta.[14] Voimala on kehitetty ranskalaisten N4 (entinen Framatome ANP) ja saksalaisten Konvoi-painevesilaitosten kokemuksia hyödyntäen. Se edustaa niin kutsuttua kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa. Laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo käytössä olevaan tekniikkaan, mutta sen energiataloutta, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty. Reaktorissa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään matkustajalentokoneen törmäyksen. Valmistuttuaan voimala työllistää noin 200 henkeä.

Rakennustyömaa

Reaktorin rakennustöistä vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva. Suoria alihankkijoita ja toimittajia Olkiluoto-3:n työmaalla on 42 maasta yhteensä noin 1 500. Näistä yli 600 on suomalaisia. Työmaa työllisti keväällä 2007 noin 1 200 henkeä, joista noin puolet olivat suomalaisia;[15] syksyllä 2007 työntekijöitä oli noin 2200, joista kolmannes suomalaisia, kolmannes puolalaisia ja loput muun muassa saksalaisia, ranskalaisia ja slovakialaisia. Vuoden 2009 huhtikuussa työntekijöiden jakauma oli edelleen sama, mutta työntekijöiden määrä oli noussut jo yli 4 000 rajan. Työmaan vahvuus noussee huippuunsa myöhemmin vuoden 2009 aikana, jolloin työntekijöitä on määrä olla jopa 4 500.[16] Työmaa-alueen pinta-ala on kymmenen hehtaaria[17], ja työmaa on Suomen kaikkien aikojen suurin[18], lukuunottamatta Salpalinjaa. Hankkeeseen osallistuu noin 60 suomalaista yhtiötä. TVO:n tavoite on ollut 50 prosentin kotimaisuusaste voimalan rakentamisessa, mutta rakennustöiden edettyä näyttää siltä, että tästä tavoitteesta voidaan hieman jäädä. Suomalaisten rakennusalan urakoitsijoiden mielestä urakkaehtoja pidetään hankalina ja riskejä suurina, joka on vähentänyt suomalaisyhtiöiden intoa osallistua rakennustöihin.[19]

Rahoitus

Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa[20]. Sittemmin Areva on arvioinut lopullisiksi rakennuskustannuksiksi 4,7 miljardia euroa. Tekniikka & Talous arvioi alkuvuodesta 2009 TVO:n hakevan laitostoimittajalta 2,4 miljardin euron korvauksia voimalan myöhästymisestä ja laitostoimittajan puolestaan hakevan TVO:lta mahdollisesti noin kahden miljardin korvauksia projektin viivyttämisestä ja hidastelusta.[21]. YLE uutisoi Arevan tehneen OL3 projektissa tappiota syksyyn 2009 mennessä 2,3 miljardia euroa ja Arevan tuloksen kerrottiin romahtaneen alkuvuonna 2009 tästä syystä.[22] Osakkeenomistajien odotetaan rahoittavan hankkeesta noin 20–25 prosenttia. Suurin osa muusta rahoituksesta järjestettiin 1,95 miljardin euron syndikoidulla luotolla saksalaisesta pankista. Areva on saanut 610 miljoonan euron vientituen rakennushankkeelle.[20] Ranskan vientitakuulaitos antoi 570 miljoonan euron takauksen TVO:n lainalle, josta Greenpeace ja EREF tekivät kantelun Euroopan komissiolle väittäen sen pienentäneen rahoituskustannuksia EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Euroopan komissio tutki asian lokakuussa 2006 aloittamassaan tutkimuksessa ja totesi väitteen perättömäksi, koska takaukset eivät olleet alle markkinahintojen.[23][24] Laitostoimittajan valintaan tai hankkeen toteuttamiseen takaus ei vaikuttanut, sillä näitä rahoitusjärjestelyjä ei ollut ennen päätöksentekoa.[25] Ympäristöjärjestö Greenpeace moitti komission päätöstä tuoreeltaan.

Uusiutuvan energian tuottajien etujärjestön EREFin mukaan Bayerische Landesbank (BLB) antoi TVO:lle 1,95 mrd. € lainan 2,6% korolla, mikä lankeaa 2009 ja 2011. Lainaan osallistuivat järjestön mukaan Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja JP Morgan. Areva sai Ranskan valtiolta vientitakuun 610 miljoonaa euroa. The Swedish Export Agency (SEK) myönsi 110 miljoonaa euroa edullista taloustukea. 60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. EREFin mukaan suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia sitoumuksia ydinsähkön ostovelvoittein ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.[6][26]

Greenpeacen mukaan Olkiluoto 3 vastaa 85% Suomen sähkökapasiteetin investoinneista aikavälillä 2006-2010, heikentäen uusiutuvan energian investointeja.[27]

Olkiluoto 3 on erään arvion [28] mukaan maailman kuudenneksi kallein rakennus. Sivustolla käytetty kustannusarvio on 7,8 miljardia dollaria, eli n. 5,5 miljardia euroa. Vaikka käytettäisiin em. 4,7 miljardin euron, eli n.6,7 miljardin dollarin kustannusarviota pysyisi Olkiluoto 3 listalla kuudenneksi kalleimpana rakennuksena ollen jopa Sveitsissä sijaitsevaa maailman suurinta hiukkaskiihdytintä kalliimpi rakennelma.

Viivästyminen

Voimalan valmistumisen viivästymisestä on ilmoitettu useampaan otteeseen. Kaupallisen sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009, mutta jo 2007 arviota siirrettiin kesään 2011. Kesäkuussa 2010 voimalan toimittaja Areva-Siemens-konsortio ilmoitti laitoksen olevan valmis säännölliseen käyttöön vuonna 2013. Voimalan tuleva omistaja TVO puolestaan kertoi käyttöönottotestauksen alkavan vuonna 2013, mutta ei täsmennä kaupallisen käytön aloitusaikataulua.[29] [30] Joulukuussa 2011 TVO ilmoitti jälleen uudesta vuoden mittaisesta viivästyksestä. Voimalan valmistumisen aikataulua venytettiin tällä kertaa 2014 elokuuhun. [31]

Arevan mukaan reaktorin rakentamista ovat hidastaneet laitostoimittajalle yllätyksenä tullut suomalainen tarkkuus ydinvoima-alalla niin tilaajan kuin viranomaisenkin toimesta[32][33] ja käytetyn uuden teknologian kanssa yhteensopimaton ylioptimistinen rakennusaikataulu. Tosin myös Ranskaan rakenteilla oleva Flamanville 3, Olkiluoto 3:n sisarvoimala, on kärsinyt laatuongelmista ja viivästyy useita vuosia. Helsingin Sanomien mukaan alkuvaiheessa vuonna 2007 työ kärsi myös työtapa-, työvoimapula- ja johtajaongelmista, sekä sopimuskiistoista alihankkijoiden kanssa.[17]

Helmikuussa 2008 uutisoitiin, että Arevan mielestä rakennustöiden viivästyminen johtuu suomalaisen teknisen tarkastuksen hitaudesta ja siten TVO:sta. Areva antoi myös ymmärtää, ettei se olisi yksinään vastuussa viivästymiskuluista.[34] Silloinen OL3-projektinjohtaja Martin Landtman totesi, ettei Areva ollut toimittanut vielä tuolloinkaan kuin puolet kaikesta suunnitteluaineistosta ja ettei uutta ydinvoimaa rakenneta ilman piirustuksia ainakaan Suomessa.[35] Elokuussa 2009 Areva esitti uhkauksen, että se viivyttää rakennustöiden viimeisen vaiheen työn aloittamista kunnes TVO suostuu muuttamaan rakentamissopimusta Arevan eduksi.[22] Urakkasopimusta ei muutettu.

Kesäkuussa 2010 Areva ilmoitti 400 miljoonan euron lisätappiosta hankkeen johdosta, mikä nosti yhtiön arvioiman kokonaistappion 2,7 miljardiin euroon.[36]

Olkiluoto-3:n on arvioitu laskevan sähkön hintaa merkittävästi Pohjoismaissa ja voimalaitoksen käyttöönoton viivästymisen pitävän osaltaan sähkön hintaa korkealla. Suomen Elfi Oy, suurten sähkönostajayritysten edunvalvontajärjestö, on arvioinut viivästymisen hinnaksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille noin kolme miljardia euroa (3 €/MWh).[37]

Rakentamisen laatu

Voimalan rakentamiseen liittyviä laatupoikkeamia oli toukokuuhun 2007 asti raportoitu noin 1 500, joista selvittämättömiä poikkeamia oli tuolloin noin 600.[38][39] Tuotepoikkeamia näistä oli alle 500 ja toimintapoikkeamia noin tuhat. Selvittämätön poikkeama tarkoittaa tehtyä poikkeamaa, jota laadunvalvontaorganisaatio ei ole vielä ehtinyt tarkastaa. Tuotepoikkeama on esimerkiksi vika komponentissa tai ultraäänellä havaittu virhe hitsisaumassa. Suurin osa näistä poikkeamista on pieniä vikoja ja helposti korjattavissa. Toimintapoikkeamat ovat puutteita yhtiöiden laadunhallinnassa, joita ovat muun muassa ongelmat henkilöiden tai organisaatioiden pätevyyden osoittamisessa. Julkisuudessa esitetty näkemys, että turvallisuuspuutteita olisi huomattava määrä on Säteilyturvakeskuksen mukaan virheellinen.[40] Poikkeamaraportoinnin avulla on tarkoitus saattaa poikkeaman kohde vastaamaan alkuperäisiä vaatimuksia oli se sitten asia, laite tai muu tuote. TVO ja Säteilyturvakeskus ovat raportoineet julkisuuteen kaikki merkittävät tuotepoikkeamat, joita ovat olleet liian suuri veden osuus pohjalaatan betonissa, reaktorirakennuksen teräsverhouksen hitsaussauman ohjeita suurempi leveys, pääkiertoputkien materiaalin liian suuri raekoko, turbiinirakennuksen suunnitteluvirheet ja hitsausvirheet teräsvuorausrenkaissa.[40]

Kritiikki

Hitsausten laatu ja työnjohto

Elokuussa 2008 televisiossa lähetetyn Ajankohtaisen kakkosen mukaan Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Ajankohtainen kakkonen esitti useita väitteitä hitsaustyönjohtoon ja edelleen hitsaukseen laatuun liittyen. Esimerkiksi, että työmaalla on tehty hitsauksia kauan aikaa ilman tarvittavaa ohjeistusta ja tämän seurauksena väärillä hitsausarvoilla.[41]

Lisäksi Ajankohtaisessa kakkosessa esitettiin, ettei pätevää hitsaustyönjohtoa ole ollut kuukausiin. Standardit edellyttävät valmistaja Bouyguesilta pätevää koulutettua hitsauskoordinaattoria, joka kantaa työstä vastuun. Alkuperäinen hitsauskoordinaattori kuitenkin lähti työstään kertomansa mukaan omantunnon syistä. Tämän jälkeen Bouygues nimitti hitsauskoordinaattoreikseen kaksi henkilöä, jotka totesivat olevansa työhön riittämättömän päteviä. Sen jälkeen Areva nimesi vastuulliseksi henkilön, jota Bouyguesilla ei edes tunneta. Lopulta Bouygues hankki työtä tekemään viisi henkilöä, joita koulutettiin kaksi viikkoa Rauman aikuiskoulutuskeskuksessa Innovassa.[41]

Ohjelman seurauksena elinkeinoministerinä toiminut Mauri Pekkarinen pyysi Säteilyturvakeskukselta selvitystä asiasta. STUKin laatimasta raportista selviää, että hitsaukset on tehty asianmukaisesti. Ajankohtainen kakkonen on ilmeisesti kertonut lähinnä betoniraudoitusten asennushitsauksista, joilla on tarkoitus pitää raudoitus paikallaan valun ajan. Näitä hitsauksia ei oteta huomioon rakenteen lujuutta määriteltäessä. Yleisesti betoniraudoitus kiinnitetään ennen valamista rautalangalla. Kyseisiäkin hitsauksia tekemässä ovat olleet pätevöintikokeen läpäisseet hitsaajat. Betoniraudoitusten liitokset, joiden tulee kestää voimia, ovat suurimmaksi osaksi liitetty muilla menetelmillä kuin hitsaamalla. Hitsattuja voimaliitoksia ovat esimerkiksi suojarakennuksen teräsvuorauksen liitokset ja putkiliitokset. Voimaliitosten hitsauksia STUK valvoo tarkemmin. STUK toteaa, että se on valvonut rakentamista "tarkastamalla kaikki ydinturvallisuuden kannalta merkittävien rakenteiden suunnitelmat ja niiden mukaisen toteutuksen sekä toteutuksen valvonnan ennen rakenteiden betonointia", sekä saanut voimaliitoksia koskevien "hitsausohjeiden mukaisesti tehdyt pätevöinti- ja tuotantokokeiden tulokset sekä tiedot vastaavista hitsauskoordinaattoreista ja pätevöintikokeet läpäisseistä hitsaajista ennen voimaliitosten hitsaamista." Edelleen tarkastaja on varmistanut, että liitosten toteutuksesta ja tarkastuksista on tehty asianmukaisen dokumentaatio eli hitsauspäiväkirja ja tarkastuspöytäkirjat.[42][43]

31. lokakuuta 2008 uutisoitiin työmaalla olevan merkittäviä poikkeamia hitsauksissa.[44] Poikkeamat ovat menettelytavoissa eivätkä hitsaussaumojen fyysisessä laadussa, jonka kelpoisuus on voitu todentaa jälkikäteen. Esimerkiksi on käytetty standardin vaatimusten kannalta riittämättömäksi todetun, hyväksytyn hitsausohjeen sijaan vaatimukset täyttävää hitsausohjetta, jota kuitenkaan ei ole hyväksytetty Säteilyturvakeskuksella.[45] Virheelliset menettelyt hyväksymiskäytännöissä ovat Säteilyturvakeskuksen mielestä ymmärrettävästi merkittäviä, koska riski virheellisestä hitsauksesta kasvaa ilman käytetyn menetelmän tarkastusmahdollisuutta.

Toukokuussa 2009 Säteilyturvakeskus edellytti TVO:ta laatimaan selvityksen pääkiertoputkien hitsauksessa syntyneistä, putken ulkopinnalle syntyneistä vioista ennen valmistuksen jatkamista. Laitostoimittaja oli havainnut seinämävahvuudeltaan 76 millimetrin pääkiertoputken ulkopinnalle syntyneen hitsausten yhteydessä mikroskooppisia murtumia teräksen raerajoille. Kyseiset viat voidaan poistaa kokonaan hiomalla ja uudelleen hitsaamalla, mutta Säteilyturvakeskus haluaa osoitettavan, että putkimateriaaliin ei jää turvallisuuden kannalta merkittäviä vikoja. Pääkiertoputket eivät olleet vielä rakennustyömaalla asennusvaiheessa vaan Ranskassa valmisteilla.[46] Säteilyturvakeskus totesi 11.6.2009 antamassaan päätöksessä, että TVO on luotettavasti selvittänyt pääkiertoputkien säröjen syntymisen syyt ja pystynyt luotettavasti perustelemaan, että kyseiset pintaviat pystytään poistamaan hiomalla ja uudelleen hitsaamalla. Lisäksi on osoitettu, että viat eivät ole merkittäviä, vaikka niitä pääkiertoputkiin jäisikin.[47]

Automaatiojärjestelmän ongelmat

Toukokuun alussa 2009 Ajankohtainen Kakkonen esitti, että Säteilyturvakeskuksen mukaan voimalan automaatiosuunnittelun myöhästyminen voi johtaa työmaan sulkemiseen. Säteilyturvakeskus oli huolestunut Arevan automaatiosuunnittelun periaatteista, asenteesta ja pätevyydestä. STUK lähetti suoraan Arevalle kirjeen, jossa todetaan että Olkiluodon automaation suunnittelu ei täytä ydinvoimaturvallisuuden periaatteita. Tältä pohjalta STUK ei näe mahdollisuutta hyväksyä automaatiota asettavaksi Olkiluotoon.[48] Automaatiojärjestelmät on jo kertaalleen rakennettu valmiiksi Ranskassa, mutta Säteilyturvakeskus haluaa varmistaa niiden vaatimustenmukaisuuden ennen asennustöiden aloitusta.[49] Automaatiota ei voida alkaa asentaa ennen hyväksyntää, mikä johtaisi rakennustöiden pysähtymiseen ainakin osittain ennen pitkää. Areva lupasi ottaa STUKin pääjohtajan esittämän huolen vakavasti ja toimittaa halutut suunnitelmat kesäkuun 2009 loppuun mennessä.[50] Tästä huolimatta 17.6.2009 STT uutisoi, että toimitetut automaatiosuunnittelua koskevat asiakirjat eivät tyydytä Säteilyturvakeskusta, eikä se ole hyväksynyt OL3:n rakentamislupaa kokonaisuudessaan. Teollisuuden voima aikoi toimittaa asiakirjat Säteilyturvakeskukselle vielä kaksi kuukautta luvattua myöhemmin, eli elokuussa 2009.[51] Suunnitteluasiakirjojen toimittaminen kuitenkin venyi edelleenkin myöhemmäksi. 28. heinäkuuta 2009 STUK antoi tiedotteen, jonka mukaan pyydetyt asiakirjat toimitetaankin vasta syyskuun loppuun mennessä 2009.[52]

Myös Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala on arvostellut Arevan suunnitteluasiakirjoja. Hän totesi 2.10.2009 julkaistun uutisen mukaan: "Arevan toimittamat dokumentit ovat niin huonoja, että ne pitää lähettää takaisin Ranskaan tai Saksaan". Areva NP:n toimitusjohtaja Luc Oursel puolestaan kommentoi, että 97,5 prosenttia TVO:n huomautuksista ei liity millään tavalla tekniseen asiasisältöön, vaan toissijaisiin muotoseikkoihin.[53]

Myös Britannian ydinturvallisuusviranomaiset epäilivät heinäkuussa 2009 Arevan EPR-ydinvoimaloiden säätö- ja hallintajärjestelmien (automaatiojärjestelmien) turvallisuutta.[54] Johtaja Lasse Reiman Säteilyturvakeskuksesta totesi tähän, että Olkiluodon kolmosreaktorin suojausautomaatio eroaa erityisesti varajärjestelmän osalta muista EPR-voimalaitoksista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi tässä yhteydessä myös: "Vaikka Olkiluotoon rakennettava reaktorityyppi on sama, sen suojausautomaatiojärjestelmät ovat erilaiset. Ne on suunniteltu Suomen tiukkojen vaatimusten mukaisesti".[55] Tästä huolimatta vielä myöhemmin (2.11.2009) julkisuuteen tuli tieto, että Suomen, Ranskan ja Britannian säteilyturvaviranomaiset yhdessä esittivät vaatimuksensa Arevan uusien ydinvoimaloiden turvajärjestelmien parantamiseksi, koska toisistaan riippumattomiksi tarkoitettujen turvajärjestelmien väliltä löydettiin kytköksiä, joita viranomaiset eivät hyväksy.[56]

Väite työntekijöiden vaientamisesta

Ajankohtainen kakkonen esitti lisäksi, että Bouygues olisi vaatinut työntekijöitään allekirjoittamaan vakuutuksen olla paljastamatta havaitsemiaan turvallisuusongelmia. TVO:n mukaan sille väitteen tueksi esitetty asiakirja sisälsi vain yleisen työsopimuksiin liitettävän sitoumuksen olla paljastamatta työnantajan liikesalaisuuksia. Bouyguesin projektipäällikkö lisäksi kirjallisesti vakuutti Säteilyturvakeskukselle, että yhtiön työntekijät ovat velvollisia kertomaan laatu- ja projektijohdolle turvallisuuteen vaikuttavat poikkeamat. Nämä poikkeamat kirjataan ja korjataan yhtiön laatujärjestelmän mukaisesti ja STUKilla on mahdollisuus tarkastaa dokumentaatio.[42][43][57]

Ympäristöjärjestöjen kannanotot

Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut hanketta ja pitää rakentamisessa käytettyjä osia laaduttomina. Säteilyturvakeskuksen mukaan suurin osa laatupoikkeamista on pieniä eikä vaadi korjausta, vaan laskelmat tai lisätestaus riittää. Greenpeace on myös syyttänyt TVO:ta väärän tiedon levittämisestä hankkeen suhteen. TVO ja STUK pitävät Greenpeacen syytöksiä perättöminä.[58][59]

Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan pitää Olkiluodon ydinvoimalaprojektia monessa suhteessa huonona ratkaisuna energian tuotantoon Suomessa. Liiton tiedotteessa todetaan mm. että: "Hankkeen viivästysten vuoksi OL3-reaktorista ei ole juuri mitään apua Kioton päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet olisi saavutettu helpommin, jos investointi olisi tehty energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Jos hanketta tarkastellaan viivästyksineen, olisi uusiutuviin investoiminen ollut parempi ratkaisu. Uusiutuvat energiamuodot näyttivät lähetekeskustelussa huonommilta kuin todellisuudessa.". Liitto pitää epäonnistunutta OL3 projektia lisäksi osoituksena siitä, että Eurooppalainen ydinvoimaloiden rakentaminen on laadultaan heikkotasoista ja siten kannattamatonta toimintaa ympäristönäkökulmasta.[60]

28. toukokuuta 2007 Greenpeace järjesti mielenosoituksen vastalauseena voimalan rakentamiselle ja väitetyille turvallisuusuhille. Kuusi ihmistä kiipesi yhteen voimalan työmaan nostureista ja viipyi siellä usean päivän ajan.[61]

Kesäkuussa 2009 Greenpeace järjesti kampanjan, jolla pyrittiin kiinnittämään huomiota uuden ydinreaktorin aiheuttamiin paljon ennakoitua suurempiin kustannuksiin. Kampanjan yhteydessä Greenpeace jakoi 20 000 lentolehtistä, joissa väitettiin TVO:n ydinvoimalahankkeen myöhästymisen aiheuttavan 600 euron lisämaksun kutakin suomalaista sähkön käyttäjää kohden. Lehtisen ohessa oli valelasku, jossa käytettiin TVO:n logoa. TVO teki tapauksen johdosta rikosilmoituksen Greenpeacesta.[62]

Suuri joukko suomalaisia ympäristö- ja kansalaisjärjestöjä teki toukokuussa 2009 yhteisen kannanoton Olkiluodon ydinvoimatyömaan toiminnan pysäyttämiseksi välittömästi. Järjestöt vaativat päättäjiltä muun muassa että: "Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen pysäytetään välittömästi ja lopullisesti. Jatkaminen johtaisi yhä pahempaan kiireeseen ja suurempiin riskinottoihin, mikä ei ole tällaisessa hankkeessa hyväksyttävää.". Julkilausumassa olivat mukana Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan ry., Luonto-Liitto ry., Maan ystävät ry., Naiset Atomivoimaa Vastaan, Pro-Hanhikivi ry., Vihreä Elämänsuojelun Liitto ja Ydinverkosto. Järjestöillä on kymmeniä tuhansia jäseniä Suomessa.[63]

Reaktori

Painevesilaitoksessa reaktorissa oleva vesi ei kiehu vaan kuumentunut primääripiirin vesi höyrystää sekundääripiirin vettä höyrystimissä, jotka ovat U-putkityyppisiä lämmönvaihtimia. Primääripiiri koostuu reaktorista ja paineistimesta, sekä neljästä pääkiertopiiristä, joissa kussakin on pääkiertopumppu, höyrystin ja tarvittavat putkistot. Reaktorin pikasulku voidaan tehdä pudottamalla säätösauvat tai pumppaamalla booripitoista vettä reaktoriin.

Tietoja reaktorista
Reaktorin lämpöteho 4 300 MW
Primääripiirin virtaus 22 250 kg/s
Käyttöpaine 155 bar
Reaktoriin tulevan veden lämpötila 295,9°C
Reaktorista lähtevän veden lämpötila 327,5°C
Polttoainenippujen määrä 241
Polttoainesauvoja nipussa 265
Polttoainenipun massa 735 kg
Uraanin kokonaismassa n. 128 t
Polttoaineen kulutus noin 32 t vuodessa
Säätösauvojen lukumäärä 89

Turbiinilaitos

Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista[64], muuten prosessi on hyvin samankaltainen kuin kahdella aikaisemmallakin laitosyksiköllä. Esilämmittimiä on enemmän kuin vanhemmilla laitoksilla. Painevesilaitoksen turbiinin luo pääsee myös käytön aikana, koska primääripiirin aktivoitunut vesi kiertää ainoastaan reaktorirakennuksen sisällä.

Tietoja turbiinilaitoksesta
Tuorehöyryn paine 75,5 bar
Tuorehöyryn lämpötila 290°C
Tuorehöyryn massavirta 2 443 kg/s
Välitulistushöyryn paine 9,5 bar
Välitulistushöyryn lämpötila 278°C
Kierrosluku 1 500 rpm
Lauhduttimen paine 0,03 bar
Jäähdytysveden määrä 57 000 kg/s

Olkiluoto-4 YVA

Teollisuuden Voima teki vuosina 2007–2008 ympäristövaikutusten arviointia Olkiluotoon sijoitettavalle neljännelle ydinvoimalaitosyksikölle, jonka sähköteho olisi 1 000–1 800 megawattia. Jos suunnitelma toteutuu tavoitteena olisi rakentamisen aloittaminen 2013 ja voimalaitoksen käyttöön ottaminen noin 2018.[65] YVA-selostus saatiin valmiiksi ja jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 14. helmikuuta 2008.[66]

Säteilyturvakeskus julkaisi lausuntonsa YVA-selostuksesta 22. huhtikuuta 2008. Säteilyturvakeskus totesi YVA-selostuksen kattavan Olkiluodon mahdollisen neljännen laitosyksikön ympäristövaikutukset STUK:n kannalta. Lausunnossa todettiin kuitenkin parannettavaa mm. merenpinnan nousun, mahdollisen onnettomuuden vaikutusten ja väestönsuojelutoimien ja jäähdytysvesiratkaisujen osalta, joita on esitettävä kattavammin mahdollisessa rakentamislupahakemuksessa.[67][68]

Sen jälkeen kun valtioneuvosto oli hyväksynyt hankkeen, eduskunta päätti 1. heinäkuuta 2010 äänin 120-72 myöntää luvan yksikön rakentamiseen.[5]


Olkiluoto-4 periaatepäätöshakemus

Teollisuuden Voima jätti 25.4.2008 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Olkiluotoon. Samaan aikaan Posiva Oy toimitti periaatepäätöshakemuksen OL4:n käytetyn ydinpolttoaineen huollosta.

TVO esittää tiedotteessaan, että Olkiluodon 4:n yksikön rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, sillä uusi yksikkö auttaa vähentämään merkittävästi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä ja sähkön tuontiriippuvuutta sekä lisää kohtuuhintaisen perusvoiman tuotantoa Suomessa.[69] TVO ilmoittaa hakemuksessaan harkitsevansa viittä eri laitosvaihtoehtoa:

Alustavassa turvallisuusarviossaan Säteilyturvakeskus on todennut, ettei mikään laitosvaihtoehdoista sellaisenaan täytä suomalaisia turvallisuusvaatimuksia, mutta että kaikki laitosvaihtoehdot ovat muokattavissa täyttämään suomalaiset vaatimukset. Olkiluodon laitospaikka soveltuu myös muutoin uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen.[70]

Periaatepäätöshakemuksesta on kuultu alueen kuntia, eri viranomaisia ja useita etujärjestöjä. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan Olkiluoto soveltuu hyvin uuden ydinvoimalaitosyksikön sijaintipaikaksi.[71] Ulkoasiainministeriön mukaan Suomessa käynnissä olevien yksiköiden hyvä luotettavuus ja Olkiluoto 3 -yksikön rakennustyöt ovat osaltaan vaikuttaneet myönteisesti Suomi-kuvaan.[72] Ministeriöistä kriittisin on Maa- ja metsätalousministeriö, joka edellyttää myös uusiutuvan energian käytön ja energian säästötoimien lisäämistä, mikäli ydinvoimalaitosyksikkö päätetään rakentaa. Lisäksi OL4-yksikön lauhdevesijärjestelmä olisi varustettava kalaesteillä, jotka vähentäisivät kalastukselle aiheutuvaa haittaa.[73]

Olkiluodon ydinjätteen varastointialue

Voimalaitosalueella sijaitsee myös reaktoreissa syntyneen ydinjätteen varasto, jossa on vesialtaissa varastoituna kaikki Olkiluodossa syntynyt ydinjäte odottamassa mahdollista loppusijoitusta. Vielä ei ole tiedossa, minne ja millä tavalla Olkiluodon reaktoreiden tuottama ydinjäte voidaan sijoittaa tulevaisuudessa turvallisesti.

Vuonna 1998 Olkiluodon varastossa oli korkea-aktiivista ydinjätettä 800 tonnia. Ydinvoimalaitosten suunnitellun 40 vuoden käyttöiän aikana korkea-aktiivista ydinjätettä arvioidaan syntyvän laitoksista yhteensä noin 2600 tonnia. Jos laitosten käyttöikää pidennettäisiin suunnitellusti 60:een käyttövuoteen, syntyisi korkea-aktiivista jätettä yhteensä noin 4000 tonnia. Ydinjätteen määrän arvioinnissa on huomioitava vielä Olkiluotoon rakennettavan viidennen laitosyksikön tuottama ydinjäte. Mikäli hanke toteutuu, ydinjätteen kokonaismäärä nousee 2500 tonnilla, eli Olkiluodon ydinlaitosalueelle väliaikais-varastoitaisiin 6500 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä. [74]

Suunnitelmat ydinjätteen pitkäaikaiseen varastoimiseen

Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastoilla pakataan voimalaitoksilla syntynyt jäte betoniarkkuihin ja viedään välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan loppusijoitusluolaan. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus on suunniteltu tehtäväksi Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavaan ydinjätteen loppusijoitusluolaan. Loppusijoitusluolan tutkimiseksi on rakennettu kallioon tutkimustila (Onkalo), joka ulottuu noin neljän sadan metrin syvyyteen kallioperässä.

Vierailukeskus

Olkiluodon ydinvoimalan vierailukeskus.

Voimalaitoksen lähellä sijaitsee ydinvoimayhtiö TVO:n ylläpitämä vierailukeskus, jossa voi käydä tutustumassa ydinsähkön tuotantoon sekä ydinjäteyhtiö Posivan kaavailemaan korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Vierailukeskuksessa on myös ilmaiseksi jaossa TVO:n ja sen yhteistyökumppanien materiaalia ydinvoimaan liittyen.[75]

Lähteet

  1. ↑ 880 MW:n kiehutusvesireaktorit OL1 ja OL2 (HTML) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 10.2.2008.
  2. ↑ 2006 Vuosikertomus (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  3. ↑ TVO: Olkiluoto 3:n valmistuminen voi siirtyä vuoteen 2012 Vuoden aikana on työmaan vahvuus kaksinkertaistunut ja useat pääkomponentit ovat valmistuneet (HTML) 17.10.2008. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 31.10.2008.
  4. ↑ IL/STT: Olkiluoto 3 taas ongelmissa (HTML) Iltalehti. 15.10.2009. Iltalehti. Viitattu 08.12.2009. fi
  5. ↑ a b Uutinen Helsingin Sanomien verkkosivulla 1.7.2010
  6. ↑ a b Paper 4: The economics of nuclear power March 2006 54 sivua (The role of nuclear power in a low carbon economy) esittelySustainable Development Commission, University of Sussex, NERA Economic Consulting s. 30-31 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”SustDS” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  7. ↑ TVO: Olkiluodossa erinomainen tuotantovuosi 2009 (HTML) 4.1.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 5.1.2010.
  8. ↑ Taloussanomat–STT: Olkiluodosta tulvi kaikkien aikojen sähkövirtaus (XHTML) Taloussanomat. Viitattu 2.1.2007.
  9. ↑ Olkiluodon voimalaitos teki tuotantoennätyksen (HTML) 2.1.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 2.1.2008.
  10. ↑ Finland, Republic of: Nuclear Power Reactors (HTML) Power Reactor Information System. IAEA. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  11. ↑ a b c Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  12. ↑ TVO uusii OL1- ja OL2-laitosyksiköiden matalapaineturpiinit (HTML) 5.6.2007. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  13. ↑ Olkiluoto-3 IAEA Power Reactor Information System. Viitattu 11.4.2007.
  14. ↑ Taishan nuclear power plant to be one of world's largest 22.12.2009. People's Daily Online. Viitattu 14.3.2011.
  15. ↑ Olkiluodon laitostoimittaja valaa pääkiertoputkistot uusiksi 20.3.2007. talentum.com. Viitattu 20.4.2007.
  16. ↑ OL3-ajankohtaista maaliskuussa 2009 23.3.2009. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 16.6.2009.
  17. ↑ a b Nils-Eric Backman: Olkiluodon tarkka valmistumisaika ei ole arvioitavissa 20.9.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.9.2007.
  18. ↑ Olkiluodossa vietetään tänään harjakaisia 11.11.2009. Länsi-Suomi. Viitattu 11.11.2007. (suomeksi)
  19. ↑ Ydinvoimalan kotimaisuusaste voi jäädä tavoitteista 11.10.2007. YLE Uutiset. Viitattu 11.10.2007.
  20. ↑ a b The Economics of Nuclear Power Sustainable Development Commission. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
  21. ↑ Marko Laitala: Välimiehet pureksivat Olkiluodon miljardikiistaa 19.3.2009. Tekniikka & Talous. Viitattu 16.6.2009. (suomeksi)
  22. ↑ a b YLE: Arevan tulos romahti Olkiluodon myötä 31.8.2009. YLE. Viitattu 01.09.2009. (suomeksi)
  23. ↑ EU hyväksyi Ranskan takuut TVO:lle 26.9.2007. YLE. Viitattu 26.9.2007.
  24. ↑ Komissio katsoo, ettei Ranskan valtion TVO:lle myöntämä takaus ole valtiontukea 26.9.2007. YLE. Viitattu 27.9.2007. (suomeksi)
  25. ↑ EU Commission investigates financing of Olkiluoto nuclear plant 25.10.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2007. (englanniksi)
  26. ↑ Summary: The Economics of Nuclear Power Greenpeace 5.12.2007 s.16, 31
  27. ↑ Nuclear power undermining climate protection, Briefing 2008 Greenpeace 2008 s.4
  28. ↑ [1]Top 10 most expensive buildings in the world
  29. ↑ STT: TVO ei täsmennä Olkiluodon kolmosyksikön aikataulua, Rakennuslehti 17.6.2010. Sanoma Magazines.
  30. ↑ STT: Olkiluoto 3:n käyttöönotto lykkääntyy vuoteen 2013, Rakennuslehti 7.6.2010. Sanoma Magazines.
  31. ↑ STT: TVO: Olkiluoto 3 valmistuu elokuussa 2014, YLE Uutiset - Kotimaa 21.12.2011. Yleisradio.
  32. ↑ Areva's first half results hit by Olkiluoto 3 delays 2.10.2006. Nuclear Engineering International. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  33. ↑ Areva käy Olkiluodossa kärsimyspolkua 21.12.2006. talentum.com. Viitattu 20.4.2007.
  34. ↑ Areva syyttää ydinvoimalan viivästymisestä TVO:ta 26.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 26.2.2008.
  35. ↑ TVO yllättynyt Arevan viivästymissyytöksistä 27.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 27.2.2008.
  36. ↑ STT: Ydinvoimayhtiö Areva tappiolle Olkiluodon takia, Rakennuslehti 24.6.2010. Sanoma Magazines.
  37. ↑ Olkiluoto 3:n myöhästyminen tulee kalliiksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille 10.9.2007. Suomen ElFi Oy. Viitattu 15.2.2008.
  38. ↑ Turvallisuusvaatimusten hallinta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakentamisessa 10.7.2006. STUK. Viitattu 20.4.2007.
  39. ↑ Anna Karismo: Olkiluodon ydinvoimatyömaalla ilmennyt 1 500 laatupoikkeamaa 28.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2007.
  40. ↑ a b Olkiluoto 3:n laatupoikkeamat korjataan 28.5.2007. STUK. Viitattu 18.6.2007.
  41. ↑ a b Granath, Juha. Ajankohtainen kakkonen. TV2 12.8.2008 klo 21.00 http://areena.yle.fi/toista?id=1423679
  42. ↑ a b Säteilyturvakeskus: SELVITYS OLKILUOTO 3 HITSAUSTOIMINNAN VALVONNASTA (PDF) 19.8.2008. Säteilyturvakeskus. Viitattu 20.8.2008.
  43. ↑ a b Säteilyturvakeskus kiistää Olkiluodon turvallisuuspuutteet 20.8.2008. YLE uutiset. Viitattu 20.8.2008.
  44. ↑ STUK: Olkiluodon hitsauksissa merkittäviä poikkeamia 31.10.2008. YLE uutiset. Viitattu 31.10.2008.
  45. ↑ Säteilyturvakeskus: OL3, REAKTORIN SUOJARAKENNUKSEN TIIVISTELEVYN OSAN AS81 POLAR-NOSTURIN KANNAKKEIDEN HITSAUSLUOKKIIN LIITTYVÄT POIKKEAMARAPORTIT TVO-NCR-2307 JA TVO-NCR-2308 (PDF) 31.10.2008. Säteilyturvakeskus. Viitattu 31.10.2008. fi
  46. ↑ Säteilyturvakeskus: STUK vaatii Olkiluoto 3 -laitosyksikön pääkiertoputkien hitsauksesta selvityksen (HTML) 12.5.2009. Säteilyturvakeskus. Viitattu 12.5.2009. fi
  47. ↑ Säteilyturvakeskus: STUK hyväksyi TVO:n selvityksen: Olkiluoto 3:n putkistohitsaukset Ranskassa voivat jatkua (HTML) 11.6.2009. Säteilyturvakeskus. Viitattu 16.6.2009. fi
  48. ↑ STUK: Olkiluodon ydinvoimalatyömaa voidaan joutua sulkemaan (HTML) 5.5.2009. YLE Uutiset. Viitattu 16.6.2009.
  49. ↑ Olkiluodon työmaata uhkaa sulkeminen (HTML) 5.5.2009. Tekniikka & talous. Viitattu 16.6.2009.
  50. ↑ Areva lupaa STUKille suunnitelmat pian (HTML) 6.5.2009. YLE Uutiset. Viitattu 6.5.2009.
  51. ↑ STT: Olkiluodon suunnitelma ei vastaa STUKin vaatimuksia (HTML) 17.6.2009. Aamulehti. Viitattu 6.5.2009.
  52. ↑ STUK: STUKin edellyttämä Olkiluoto 3:n automaatioselvitys valmistuu syyskuussa (HTML) 28.7.2009. STUK. Viitattu 22.8.2009.
  53. ↑ MTV3 Uutiset: Kohukirje paljastaa: Olkiluoto-kiistassa ilmiriita (HTML) 02.10.2009. MTV3. Viitattu 12.12.2009.
  54. ↑ Heikki Arola: Brittiviranomaiset epäilevät "Olkiluoto-tyypin" ydinreaktorien turvallisuutta (HTML) HS. 1.7.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2009.
  55. ↑ Pekkarinen: Britannian huoli ei hidasta Olkiluodon valmistumista (HTML) 2.7.2009. YLE Uutiset. Viitattu 2.7.2009.
  56. ↑ Arevan parannettava Olkiluodon turvajärjestelmiä (HTML) 2.11.2009. YLE Uutiset. Viitattu 2.11.2009. fi
  57. ↑ Säteilyturvakeskus: STUK antoi selvityksensä ministeriölle: OL3:n hitsaukset on tehty asianmukaisesti (HTML) 20.8.2008. Säteilyturvakeskus. Viitattu 20.8.2008.
  58. ↑ Olkiluodon turvallisuusongelmat paisumassa skandaaliksi 3.4.2007. Greenpeace. Viitattu 20.4.2007.
  59. ↑ Greenpeace: Olkiluodon ydinvoimalassa turvallisuusskandaali 3.4.2007. YLE uutiset. Viitattu 20.4.2007.
  60. ↑ Suomen luonnonsuojeluliitto: Olkiluoto 3 3.6.2009. SLL. Viitattu 24.9.2011.
  61. ↑ Rantanen, Jari: Greenpeace hakee julkisuutta Olkiluodon nosturin puomilta (HTML) 29.5.2007. Turun Sanomat. Viitattu 13.11.2007.
  62. ↑ STT/Kauppalehti: TVO teki Greenpeacesta rikosilmoituksen (HTML) 16.6.2009. Kauppalehti. Viitattu 17.06.2009.
  63. ↑ SLL: Olkiluodon ydinvoimalatyömaa pysäytettävä lopullisesti (HTML) 6.5.2009. SLL. Viitattu 24.09.2011.
  64. ↑ Olkiluoto 3 "EPR – Characteristics" (HTML) Areva NP. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  65. ↑ Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto (PDF) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 22.1.2008.
  66. ↑ Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön YVA-selostus valmis – Selostus jätettiin tänään työ- ja elinkeinoministeriölle (HTML) 14.2.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 15.2.2008.
  67. ↑ OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-SELOSTUS (PDF) STUK. Viitattu 22.4.2008.
  68. ↑ STUKin lausunto Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksesta: Merenpinnan nousu arvioitava huolellisesti (HTML) 22.4.2008. STUK. Viitattu 22.4.2008.
  69. ↑ TVO:n tiedote 25.4.2008
  70. ↑ Alustava turvallisuusarvio Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitoshankkeesta. STUK. 8.5.2009. Viitattu 13.10.2009
  71. ↑ LAUSUNTO TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVASTA PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA. Ympäristöministeriö. Dnro YM155/04/2008. Viitattu 13.10.2009
  72. ↑ Lausuntopyyntö Teollisuuden Voima Oyj:n uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Ulkoministeriö. Dnro HEL 6341-11. Viitattu 13.10.2009
  73. ↑ Maa- ja metsätalousministeriön lausunto TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVASTA PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA. Maa- ja metsätalousministeriö. Dnro 2066/99/2008. Viitattu 13.10.2009
  74. ↑ http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crspages/tfy170_00/02_sijoitusmalli.pdf
  75. ↑ Tule vierailulle (HTML) Teollisuuden Voima Oy.

Katso myös

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olkiluodon ydinvoimalaitos.


Ydintekniikka
Ydinfysiikka
Ydinvoima
Ydinreaktori
Ydinaseet
Ydinonnettomuus
Ydinvoima Suomessa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olkiluodon_ydinvoimalaitos&oldid=11072902”