Johan Junnelius

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. heinäkuuta 2011 kello 09.29 käyttäjän Risukarhi (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan M. Junnelius (1694 Tervolassa – kuoli 10. kesäkuuta 1755 Oulussa) oli suomalainen pappi. Junnelius (Mattsin poika) kävi opintonsa Ruotsissa Uppsalan yliopistossa. Hän toimi Suomessa sekä Norjassa kirkkoherrana. Johan Junnelius oli Oulussa arvostettu kirkon edustaja, joka saattoi alulle Oulun nykyisen kivikirkon. Johan uudisti kristinuskon opetusta Ylä-Lapin alueella joka oli Ruotsin vallan alaisuudessa[1].

Hänen nimensä oikeasta kirjoitusasusta ei ole varmuutta, sillä se on kirjoitettu useissa aikalaiskirjoituksissa mm. Johan, Johannes sekä Johannis ”Ostrobotniensis”. Sukunimestä käytetty mm. versioita Junna, Junelius ja viimeisin Junnelius [2].

Johan valmistui ylioppilaaksi Turussa 1705[2]. Samaisena vuonna hän siirtyi opiskelemaan Upsalan yliopistoon teologiseen tiedekuntaan [2]. Ensimmäisessä virassaan hän toimi kirkkoherrana Kautokeinossa 1719-45 (nyk. Norjan puolella). Seurakunnan alaisuuteen kuului mm. Aviovaaran, Kautokeinon, Utsjoen, Juukkasjärven ja Enontekiön seurakunnat[1]. Viimeksimainitusta seurakunnasta Johan hoiti virkaansa viimeiset 3 vuotta, ennen Ouluun siirtymistä.

Vaikuttaja Suomen kirkkohistoriassa

Kirkkoherrana Pohjoiskalotissa

Johan Junnelius, joka oli Kautokeinon kirkkoherrana kauemmin kuin kukaan muu [3], anoi siirtoa Ylitorniolle vuonna 1741. Ylitornion kirkkoherran virka hakemuksessaan hän mainitsee edeltäjänsä Anders Torneksiksen kurjaa kohtaloa. Kirjeessä tuomiokapitulille Johan kirjoittaa ”En halua lapsilleni samaa kohtaloa, kuin edeltäjäni Anderssin lapset kokivat. He muuttuivat tavoiltaan lappalaisiksi ja elivät mitä kurjimmassa köyhyydessä ja halveksunnan alaisuudessa”. Johan ei saanut virkaa, mutta neljä vuotta myöhemmin 1744 hänet nimitettiin Oulun Tuomiokirkon Kirkkoherraksi.

Johan Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ylä-Lapin alueella, joka oli Ruotsin vallan alaisuudessa. Hän teki useita esityksiä Härnösandin hiippakunnalle 1740-46. Esityksessä hän painotti, että kristinuskon opettajien tulee osata Ruotsin ja Lapin kieltä (Saamen kieli). Hänen esityksestä aloitettiin kristinuskon opettajien Saamenkielen koulutus.[4][5][6][7]

Kirkkoherrana Oulun Tuomiokapitulissa

Johan Junnelius aloitti kirkkoherran viran vuonna 1745 Oulun tuomiokirkossa.[8]. Johan Junneliusta voitanee pitää yhtenä Oulun tuomiokirkon uudistajana. Muhoksen ja Oulunsalon miehet kokoontuivat vuonna 1750 pohtimaan uuden kirkon rakentamissuunnitelmia. Kirkkoherra Johan Junnelius ehdotti[9], että seurakunta tarvitsisi uuden ja tilavamman kirkon. Pormestari Mollin painotti puolestaan kivisen kirkkorakennuksen etuja. Kaikki paikalle saapuneet olivat sitä mieltä, että kaupunki tarvitsisi uuden kirkon . Uuden kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1771. Kaupunkilaiset olisivat halunneet rakentaa kirkon puusta, koska kivikirkon katsottiin maksavan liikaa. Kuningas Aadolf Fredrik oli kuitenkin määrännyt vuonna 1763, että kirkko tulee rakentaa kivestä. Kirkon suunnitteli ja rakennustöitä johti sundsvallilainen rakennusmestari Daniel Hagman. Kirkko otettiin käyttöön joulupäivänä 1777. Valmistuessaan uusi kivikirkko oli Suomen toiseksi suurin kirkko Turun tuomiokirkon jälkeen. Kirkossa oli istumapaikkoja 1 500 kuulijalle. Uusi kirkko nimettiin kuningas Kustaa III:n puolison mukaan Sofia Magdalenan kirkoksi. Kirkon vihki käyttöön Johan Junnelius.

Nuoruus

Johanin nuoruuteen ja hänen luoteeseensa liittyy kiivautta, josta osoituksena Utsjoen käräjillä vuonna 1721 esiintynyt käsittely. Johania syytettiin lappalaisen ajomiehen lyömisestä kepillä, kun tämän poro ei ollut juossut kyllin nopeasti.[10]

Perhe-elämä

Junnelius avioitui Isak Johanneksenpoika Tornbergin (1677-1743) tyttären Britan kanssa (1707-1768). Junneliuksen perheeseen syntyi 10 lasta.

Viimeinen leposija

Oulunsalon kirkon kirkkosalin saarnatuolin puoleiseen seinään on kiinnitetty hautausmaalta 1960-luvulla löydetty hautaristin laatta, jossa latinan kielinen teksti, suomennettuna kuuluu: "Tähän hautauurnaan on kätketty Oulun entisen kirkkoherran, hyvin kunnianarvoisan ja kuuluisan Johan Junneliuksen tomumaja"[11].

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b H. J. Boström: Alatornion ja Tornion kaupungin paimenmuisto genealogia.fi.
  2. ↑ a b c Henkilötiedot (HTML-asiakirja) 7.8.2011. Helsingin Yliopisto.
  3. ↑ Forska om samer (pdf-tiedosto) 2009. Umeå Universitet. (ruotsiksi)
  4. ↑ Egil Johansson: Scriptum nr: 15, s. 52. Umeå Universitet. ISSN 0284 – 3161 Verkkoversio (ruotsiksi)
  5. ↑ Fellman: 1910-1915 II, s. 267f. Määritä julkaisija! [www.foark.umu.se/samlingar/scriptum/script15a.pdf Verkkoversio] (ruotsiksi)
  6. ↑ Documents concernant l'histoire des pays du Nord publiés par la Société d'histoire de Finland. I.--pt. II. Julkaissut Suomen historiallinen seura. WorldCat 27998153 (suomeksi)
  7. ↑ Henry Biaudet: Le Saint-Siège et la Suède durant la seconde moitié du XVIe siècle. Paris. Määritä julkaisija! Viittaus kirjaan (ruotsiksi) Henry Biaudet
  8. ↑ Oulun Kirkkoherrat
  9. ↑ Oulun Tuomiokirkon historia Ouka
  10. ↑ Jounela, Aarno I.: Pohjois-Pohjalainen Junnelius-Suku, s. 74. Pohjoinen, 1983. ID 60983 (suomeksi)
  11. ↑ Oulunsalon kirkon kyltit

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Junnelius&oldid=10423159”