Ero sivun ”Viipurin maalaiskunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Kylät 1939: w |
p →Kylät 1939: w |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
==Kylät 1939== |
==Kylät 1939== |
||
Ahokas, [[Alasommee]], [[Alasäiniö]], Haankylä (myös Haka), [[Hapenensaari]], [[Hämäläinen (Viipurin mlk)|Hämäläinen]], <!--Häyry,--> [[Ihantala]], [[Juustila]] (myös Juustilanjoki), [[Jyrkilä]], Järvelä, Kaipola, <!--Karhunsuo,--> [[Karppila]], Kaukola, Kiiskilä, [[Kilpeenjoki]], [[Kilpeenjoki–Sydänmaa]], [[Kilpeenjoki–Vakkila]], <!--Kokkola,--> [[Konkkala]], Korpelanautio, Kurikkala, [[Kähäri (Viipurin mlk)|Kähäri]], Kärki, Kärstilä, Lahti, [[Lavola (Viipurin mlk)|Lavola]], [[Leppälä]], [[Lihaniemi]], [[Lyykylänjärvi]], [[Mannikkala]], Mälkki, [[Nikoskela]], [[Nuoraa]], [[Näätälä]], Pakkainen, Parkaus, [[Perojoensuu]], [[Pien-Merijoki]], [[Pietilä]], [[Pihkala (Viipurin mlk)|Pihkala]], Piispansaari-Turkinsaari |
[[Ahokas]], [[Alasommee]], [[Alasäiniö]], [[Haankylä]] (myös ''Haka''), [[Hapenensaari]], [[Hämäläinen (Viipurin mlk)|Hämäläinen]], <!--Häyry,--> [[Ihantala]], [[Juustila]] (myös ''Juustilanjoki''), [[Jyrkilä]], [[Järvelä (Viipurin mlk)|Järvelä]], [[Kaipola (Viipurin mlk)|Kaipola]], <!--Karhunsuo,--> [[Karppila]], [[Kaukola (Viipurin mlk)|Kaukola]], [[Kiiskilä]], [[Kilpeenjoki]], [[Kilpeenjoki–Sydänmaa]], [[Kilpeenjoki–Vakkila]], <!--Kokkola,--> [[Konkkala]], [[Korpelanautio]], [[Kurikkala]], [[Kähäri (Viipurin mlk)|Kähäri]], [[Kärki]], [[Kärstilä]], [[Lahti (Viipurin mlk)|Lahti]], [[Lavola (Viipurin mlk)|Lavola]], [[Leppälä]], [[Lihaniemi]], [[Lyykylänjärvi]], [[Mannikkala]], [[Mälkki]], [[Nikoskela]], [[Nuoraa]], [[Näätälä]], [[Pakkainen]], [[Parkaus]], [[Perojoensuu]], [[Pien-Merijoki]], [[Pietilä]], [[Pihkala (Viipurin mlk)|Pihkala]], [[Piispansaari]], <!--Turkinsaari--> [[Porkansaari]], <!--Porlampi,--> [[Rapattila]], [[Rasalahti]], [[Repola–Lyykylä]], [[Repola–Tervajoki]], [[Rikkola (Viipurin mlk)|Rikkola]], [[Ryysylä]], [[Rääsiälä]], [[Saarela (Viipurin mlk)|Saarela]], [[Samola]], [[Savolainen (Viipurin mlk)|Savolainen]], [[Suur-Merijoki]], [[Suurpero]], [[Tali (Viipurin mlk)|Tali]], [[Terävälä]], [[Tikkala (Viipurin mlk)|Tikkala]], [[Tirhiä]], [[Uskila (Viipurin mlk)|Uskila]], [[Uusikartano]], [[Vahvaniemi]], [[Vatikivi]], [[Ventelä (Viipurin mlk)|Ventelä]], <!--Vitsataipale, Vääräkoski,--> [[Ykspää]], [[Ylivesi]], [[Yläsommee]], [[Yläsäiniö]] <ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät"/> <ref>Lakio 1982, s. 264–265</ref> |
||
==Asukasluvun kehitys== |
==Asukasluvun kehitys== |
||
Versio 12. syyskuuta 2007 kello 21.45
| Viipurin maalaiskunta
Luovutettu Neuvostoliitolle | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Sijainti | |||||
| Perustettu | 1869 [1] | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Liitetty kanssa | |||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Lääni | Viipurin lääni | ||||
| Maakunta | Etelä-Karjala 2 | ||||
| Seutukunta | [[]] | ||||
| Kihlakunta | Viipurin kihlakunta | ||||
| Pinta-ala (1938 [2]) oli - maa |
km² 585,9 km² | ||||
| Väkiluku (1939) oli - Väestötiheys |
19 842 [3] 33,9 as./km² | ||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, vaan perinnevaakuna, joka otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen. 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa | |||||
Viipurin maalaiskunta (ruots. Viborgs landskommun) on entinen Suomen kunta luovutetussa Etelä-Karjalassa, joka nykyisin kuuluu Venäjälle. Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipurin kaupunkia ja Viipurinlahden pohjukkaa. Kunta rajoittui lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen. Viipurin maalaiskunnassa oli myös Ihantalan kirkonkylä, jossa kuuluisat taistelut käytiin.
Historia
Viipurin pitäjä lienee muodostunut Torgils Knuutinpojan ristiretken ja Viipurin linnan perustamisen jälkeen vuonna 1293. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347, Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan verotusta koskevassa käskykirjeessä.[4] Viipurin pitäjä oli pinta-alaltaan laaja, käsittäen koko myöhemmän Rannan kihlakunnan alueen. Viipurin pitäjästä on aikojen kuluessa erotettu linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vuosina 1542 - 1710, Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, osia Nuijamaasta ja Vahvialasta sekä kaupungin eri seurakunnat.
Kylät 1939
Ahokas, Alasommee, Alasäiniö, Haankylä (myös Haka), Hapenensaari, Hämäläinen, Ihantala, Juustila (myös Juustilanjoki), Jyrkilä, Järvelä, Kaipola, Karppila, Kaukola, Kiiskilä, Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila, Konkkala, Korpelanautio, Kurikkala, Kähäri, Kärki, Kärstilä, Lahti, Lavola, Leppälä, Lihaniemi, Lyykylänjärvi, Mannikkala, Mälkki, Nikoskela, Nuoraa, Näätälä, Pakkainen, Parkaus, Perojoensuu, Pien-Merijoki, Pietilä, Pihkala, Piispansaari, Porkansaari, Rapattila, Rasalahti, Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki, Rikkola, Ryysylä, Rääsiälä, Saarela, Samola, Savolainen, Suur-Merijoki, Suurpero, Tali, Terävälä, Tikkala, Tirhiä, Uskila, Uusikartano, Vahvaniemi, Vatikivi, Ventelä, Ykspää, Ylivesi, Yläsommee, Yläsäiniö [1] [5]
Asukasluvun kehitys
| Viipurin maalaiskunnan asukasluku 1880–1940 [6] | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukasluku | Huomautukset | |
| 1880 | 14 891 | ||
| 1890 | 17 825 | ||
| 1900 | 18 773 | ||
| 1910 | 36 688 | Aluejärjestelyissä vuonna 1906 siirrettiin 3 877 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Nuijamaan kuntaan ja 2 443 henkeä Viipurin kaupunkiin. | |
| 1920 | 46 364 | ||
| 1930 | 29 681 | Aluejärjestelyissä vuonna 1921 siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Vahvialan kuntaan, vuonna 1924 13 242 henkeä ja vuonna 1928 3 074 Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. | |
| 1939 | 19 842 | Aluejärjestelyissä vuonna 1932 siirrettiin 858 henkeä ja vuonna 1933 11 271 henkeä Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. | |
| 1940 | 18 571 | Luku ei täysin tilastokelpoinen, koska väestö oli siirtynyt pois kunnan alueelta ja osa oli siirtynyt kirjoille sijoituspaikkakunnilleen. | |
Kun Viipurin maalaiskunta muun luovutetun Karjalan kanssa valloitettiin takaisin jatkosodan alussa ja palautettiin muun Suomen yhteyteen, alkoi paluumuutto myös Viipurin maalaiskunnan alueelle. Vuoden 1941 loppuun mennessä Viipurin maalaiskunnan alueelle oli palannut 2 047 asukasta. Vuodet 1942 ja 1943 olivat vilkkaita paluumuuton vuosia ja vuoden 1943 lopulla palanneita oli jo 10 870.[7] Paluumuutto jatkui edelleen 1944, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi suurin osa Viipurin maalaiskunnasta evakuoitiin kesäkuun 16.–17. päivinä.[8]
Tunnettuja paikkakuntalaisia
- Erik Bruun, graafikko
- Väinö Hupli, kansanedustaja
- Edvard Huttunen, kansanedustaja
- Veikko Laihanen, elokuvaohjaaja
- Olavi Lanu, kuvanveistäjä
- Pirjo Ruotsalainen, suunnistaja
- Sten Suvio, nyrkkeilyn olympiavoittaja
- Vilhelm Aleksander Thesleff, sotaministeri ja Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö (puolustusvoiman komentaja)
- Johannes Virolainen, poliitikko ja valtioneuvos
Lähteet
- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet
- ↑ a b Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät (Viipurin maalaiskunta) Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ Lakio 1982, s. 260
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu: Karjala kuvina – Viipurin Karjala, s. 144. Hämeenlinna: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9
- ↑ Lakio 1982, s. 264–265
- ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975. Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus.
- ↑ Kuujo 1982, s. 416
- ↑ Kuujo 1982, s. 417