Bašar al-Assad

Bašar al-Assad
Bašar al-Assad vuonna 2018.
Syyrian presidentti
17. heinäkuuta 2000 – 8. joulukuuta 2024
Pääministeri	Muhammad Mustafa Mero Muhammad Naji al-Otari Adel Safar Riyad Farid Hijab Omar Ibrahim Ghalawanji Wael Nader al-Halqi Imad Khamis Hussein Arnous
Varapresidentti	Abdul Halim Khaddam Zuhair Masharqa Farouk al-Sharaa Najah al-Attar
Edeltäjä	Hafiz al-Assad
Henkilötiedot
Syntynyt	11. syyskuuta 1965 Damaskos, Syyria
Ammatti	silmälääkäri
Puoliso	Asma al-Assad
Tiedot
Puolue	Baath-puolue
Uskonto	alaviitti
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Bašar al-Assad (arab. بشار الأسد‎, Baššār al-ʾAsad; s. 11. syyskuuta 1965 Damaskos) on syyrialainen politiikko, joka toimi Syyrian arabitasavallan presidenttinä ja Syyrian Baath-puolueen sihteerinä. Hän on 1971–2000 hallinneen presidentti Hafiz al-Assadin poika ja tunnettu hirmuhallitsija. Assadin perhe kuuluu šiialaisiin alaviitteihin, joita on noin 11 prosenttia maan asukkaista. Hän on naimisissa Britanniassa syntyneen Asma Akhrasin kanssa. Al-Assad syrjäytettiin vallasta joulukuussa 2024. Tämän jälkeen hän sai perheineen turvapaikan Venäjältä ja asettui Moskuvaan.

Nuoruus ja koulutus

Bašar al-Assad on Syyrian edellisen presidentin Hafiz al-Assadin poika. Bašar al-Assad kävi ranskalais-arabialaista koulua Damaskoksessa. Hän opiskeli lääketiedettä erikoistuen silmätautioppiin. Vuonna 1988 hän palveli Tishrinin sotilassairaalassa Damaskoksessa ja valmistui 1992, minkä jälkeen hän jatkoi lääketieteen opintojaan Britanniassa.

Hän harrasti opiskelujensa ohessa mm. purjelautailua ja lentopalloa. Al-Assadin arvellaan tutustuneen tuolloin myös tulevaan vaimoonsa, brittiläissyntyiseen entiseen investointipankkiiriin Asma al-Assadiin. Vanhemman veljen Basilin kuolema auto-onnettomuudessa Syyriassa vuonna 1994 kuitenkin muutti kaiken. Bašar oli vasta toinen isänsä Hafez al-Assadin vaihtoehto seuraajakseen, mutta ensimmäisen vaihtoehdon poistuttua Bašar jäi jäljelle.

Bašar al-Assad kutsuttiin takaisin Syyriaan, kun hänen isoveljensä Basil al-Assad kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1994. Bašar meni Homsin sotilasakatemiaan ja ylennettiin everstiksi tammikuussa 1999.

Valinta presidentiksi

Kun Bašarin isä, presidentti Hafiz al-Assad kuoli kesäkuussa 2000, perustuslakia muutettiin ja presidentin vaadittua ikää alennettiin 40 vuodesta 34:ään. Bašar nimitettiin armeijan komentajaksi ja Baath-puolueen johtoon. Parlamentti nimitti hänet presidenttiehdokkaaksi muutamia viikkoja hänen isänsä kuoleman jälkeen, ja hän sai 10. heinäkuuta 97 % äänistä presidentinvaalissa ilman vastaehdokkaita. Häntä pidettiin parhaana takuuna Hafiz al-Assadin linjan ja vakauden säilymiseksi maassa.

Tultuaan valituksi presidentinvirkaan Bašar al-Assad lupasi taloudellisia ja poliittisia uudistuksia, joista on kuitenkin ollut vain vähän merkkejä. Hänen valtaannousuaan seuranneen niin sanotun Damaskoksen kevään aikana tehtiin varovaisia keskustelunavauksia, ja Bašar al-Assad vapautti satoja poliittisia vankeja ja sulki pahamaineisen al-Mazzan vankilan. Poliittinen liikehdintä kuitenkin tuotiin vuoden kuluessa päätökseen pidätyksin, vaikkakin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin ennen. Liennytykset jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi, sillä maan hallinnossa oli edelleen runsaasti kovan linjan edustajia. Arabikevään 2011 levottomuuksien levitessä Syyriaan omaksui al-Assad heti kovan linjan vastaamalla puhjenneisiin mielenosoituksiin väkivallalla.

Suhteet ulkomaailmaan

al-Assad Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Syyriassa vuonna 2020.

al-Assad Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein kanssa Iranissa vuonna 2018.

Bašar al-Assad pyrki parantamaan Syyrian suhteita Egyptiin ja Turkkiin ja ehdotti Israelille neuvotteluja miehitettyjen Golanin kukkuloiden asemasta. Hän vieraili Ankarassa, vaikka Turkki pitää hallussaan kiistelyä Hatayn aluetta. Bašarilla ei myöskään ollut isänsä traumaattisia kokemuksia vuosilta 1967 ja 1973, ja hän ilmoitti olevansa valmis normaaleihin suhteisiin Israelin kanssa.

Vielä 1990-luvulla vieraillessaan Kuwaitissa Bašar al-Assad oli nimittänyt Saddam Husseinia ”pedoksi”, mutta kun Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäys Irakiin lähestyi, Syyria lähensi edelleen välejään maan kanssa ja toimitti aseapua. Irakin sodan vastustus nosti hallinnon suosiota kotimaassa ja lähialueilla mutta teki maasta Yhdysvaltain silmätikun. Yhdysvallat syytti Syyriaa terrorismin tukemisesta ja kemiallisten aseiden valmistuksesta.

Assad pyrki parantamaan Syyrian suhteita Eurooppaan. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kutsui hänet kesän 2008 Euroopan unionin Välimeren kokoukseen, jossa hän tapasi myös Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Assad oli myös kunniavieraana Bastiljin päivän paraatissa Ranskassa. Kun Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet huononivat elokuussa 2008 Georgian sodan vuoksi, Assad matkusti Moskovaan, jossa hän tarjosi Venäjälle laivastotukikohdan laajentamista Syyriassa sekä ohjuksien sijoittamista maahan vastineeksi Yhdysvaltain tutkalle ja ohjustukikohdalle Tšekissä ja Puolassa.

Bašar al-Assadille myönnettiin vuonna 2009 Suomen korkein kunniamerkki, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen.

Libanon ja Hizbollah

Entinen Libanonin pääministeri Rafik Haririn kuoli Beirutissa autopommi-iskussa 14. helmikuuta 2005. Tapahtuneesta syytettiin Syyriaa, ja maa joutui Yhdysvaltain voimakkaiden syytösten kohteeksi ja joutui vetämään joukkonsa Libanonista. Lokakuun 2005 YK:n Detlev Mehlisin raportti nimesi syyllisiksi korkea-arvoisia Syyrian ja Libanonin johtajia, mukaan lukien Bašar al-Assadin veljen Mahir al-Assadin ja sisaren Bušra al-Assadin aviomiehen Asif Šaukatin, joka on tiedustelupalvelun päällikkö.

Israelin mukaan Syyria tukee Hizbollahin joukkoja. Israelin puolustusvoimien aloittaessa hyökkäyksen Gazaan kesäkuussa 2006, Israelin ilmavoimien koneet lensivät provokatiivisesti presidentin kesäpalatsin ylitse. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, sillä elokuussa 2003 sotakoneet lensivät niin matalalla, että palatsin ikkunat särkyivät.

Syyrian sisällissota

Pääartikkeli: Syyrian sisällissota

Tunisiasta alkanut arabikevään kuohunta levisi Syyriaankin. Assad yritti pienin myönnytyksin turhaan etsiä poliittista ratkaisua. Syntyi rauhanomaisia mielenosoituksia ja väkivaltaisia mellakoita, joihin virkavalta vastasi mm. ampumalla kovilla. Kansannousu muuttui asteittain sisällissodaksi, johon tuli mukaan eri ryhmittymiä.

Syyrian sisällä Assadia ovat tukeneet muun muassa monet kristityt, kurdit ja keskiluokkaiset sunnit, jotka pelkäävät kapinallisten luovan islamilaisen tasavallan.

Assadin hallitus on menettänyt joidenkin alueiden hallinnan eri kapinallisryhmille, mutta on yhä vallassa. Assadin mukaan Syyria on sodassa lännen tukemia terroristeja vastaan.

Assadia on syytetty ulkomailla siitä, että hallituksen armeija ja siihen kytköksissä olevat järjestöt pidättivät, käyttivät nälkäasetta, kiduttivat, tekivät joukkomurhia, pommittivat siviilien asuinalueita tavanomaisin ja joskus kemiallisin asein. Assad kiisti julkisesti esimerkiksi tynnyripommien käytön siviilejä vastaan.

Assadia ovat vastustaneet avoimesti muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Australia ja Japani. Monet arabimaat ovat tukeneet kapinallisia. Suurvalloista Assadia ovat tukeneet Venäjä ja Kiina, jotka molemmat vastustavat mahdollista Yhdysvaltojen kasvavaa vaikutusvaltaa alueella. Myös Iran tukee Assadia.

Assad piti tammikuussa 2013 televisioidun puheen Damaskoksen täydessä Oopperatalossa. Hän syytti ulkomaita rikollisjoukkioiden ja terroristien rahoittamista ja vaati kansalaisia ponnistelemaan ulkomailta tulevan hyökkäyksen torjumiseksi. Assad vaati ulkomaita lopettamaan terroristien tukemisen. Assadin mukaan kriisin jälkeiseen hallintoon ei oteta niitä, jotka ovat pettäneet Syyrian. Puhe sai monipuolisen ja ristiriitaisen vastaanoton.

Iranin tukema Hizbollah auttoi Assadia taistelussa kapinallisia vastaan vuonna 2013. Samana vuonna Assad suostui luovuttamaan maan kemialliset aseet Yhdysvaltain uhattua maata ilmaiskuilla.

Vuonna 2013 Syyriassa ja Irakissa nousi al-Qaidasta irtautunut ääri-islamilainen Isis, joka pyrki luomaan islamilaisen valtion, kalifaatin. Järjestö oli tosin toiminut Syyriassa kapinallisten liittolaisena sodan alusta asti. Isisin voittokulku johti siihen, että länsimaat ja YK ovat hieman lieventäneet Assadin vastaisia kantojaan.

8. joulukuuta 2024 kapinalliset valtasivat Damaskoksen ja julistivat Bašar al-Assadin hallinnon kaatuneen. Al-Assadin lentokone teki U-käännöksen matkalla Damaskoksesta Syyrian hallinnon hallussa oleville alueille ja katosi tutkasta. Al-Assadin huhuttiin kuolleen lento-onnettomuudessa tai paenneen Syyriasta. Puoleenpäivään mennessä Suomen aikaa 8. joulukuuta Al-Assadin olinpaikasta tai tilasta ei ollut varmuutta.

Yksityiselämä ja perhe

Bašar al-Assadin isä oli Syyrian itsevaltaisena presidenttinä lähes 30 vuotta vuosina 1971–2000 toiminut kenraali Hafiz al-Assad. Isän kuoltua vuonna 2000 Bašarista tuli presidentti. Hänen äitinsä Anisa Makhlouf kuoli vuonna 2016 Damaskoksessa. Bašar on yksi vanhempiena viidestä lapsesta, joista vanhin on tytär ja muut poikia. Veljeksistä kaksi on kuollut. Bašarin nuorempi veli Maher al-Assad on korkeassa asemassa Syyrian asevoimissa ja hallinnossa ja tunnettu kovista otteistaan.

Silmälääkäriksi Damaskoksessa valmistunut Bašar tapasi nykyisen vaimonsa Asma al-Assadin ilmeisesti Lontoossa suorittaessaan silmätautiopin jatko-opintoja 1990-luvun alussa. Asma al-Assad on syntynyt ja kasvanut Britanniassa, mutta hänen molemmat vanhempansa ovat syyrialaisia. Asma al-Assad on suorittanut Lontoossa yliopistotutkinnon ja työskennellyt investointipankkiirina. Pariskunnalla on kolme lasta. Ennen Syyrian sisällissotaa presidentin puoliso Asma al-Assad sai huomiota edistyksellisillä ajatuksillaan ja hyväntekeväisyystyöllään. Asma esiintyi jopa muotilehti Voguen kansikasvona maaliskuussa 2011 juuri ennen Syyrian sisällissodan puhkeamista.

Lähteet

• President Bashar al-Asad: Profile (Aljazeera – tv-kanava)
• Bashar al-Assad (Arkistoitu – Internet Archive) (CIDOB) (espanjaksi)
• profiili (Arkistoitu – Internet Archive) (Iraqinews)
• Profile: Syria's Bashar al-Assad (BBC)
• Bashar al-Assad: Eyeing the future (BBC)