Ero sivun ”Mika Kaurismäki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäykset Mika Kaurismäen elokuvien saamiin Jussi-Palkintoihin Klaani-elokuva yhteydessä
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 26: Rivi 26:


Mika Kaurismäen tärkeimmät elokuvat Suomessa ovat ''[[Arvottomat]]'' (1982), ''[[Rosso (elokuva)|Rosso]]'' (1985) ja ''[[Zombie ja Kummitusjuna]]'' (1991). Kansainvälisesti huomattavimpia ovat ''[[Helsinki Napoli All Night Long]]'' (1987), ''[[Amazon (vuoden 1990 elokuva)|Amazon]]'' (1990) ja musiikkidokumentti ''[[Moro no Brasil]]'' (2002).{{kenen mukaan}}
Mika Kaurismäen tärkeimmät elokuvat Suomessa ovat ''[[Arvottomat]]'' (1982), ''[[Rosso (elokuva)|Rosso]]'' (1985) ja ''[[Zombie ja Kummitusjuna]]'' (1991). Kansainvälisesti huomattavimpia ovat ''[[Helsinki Napoli All Night Long]]'' (1987), ''[[Amazon (vuoden 1990 elokuva)|Amazon]]'' (1990) ja musiikkidokumentti ''[[Moro no Brasil]]'' (2002).{{kenen mukaan}}

==Elämä==


Mika Kaurismäki asui [[Brasilia]]ssa 1990-luvun alusta 2010-luvun loppupuolelle asti<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006259986.html | Nimeke = Mika Kaurismäki jätti Brasilian lähes 30 vuoden jälkeen – Sademetsää tuhoavan presidentti Bolsonaron politiikka ajaa kulttuuriväkeä maasta | Tekijä = | Ajankohta = 3.10.2019 | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Viitattu = 21.10.2019 }}</ref> ja on tehnyt useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten ''Amazon'', ''Tigrero'', ''Sambólico'', ''Rytmi'' ja ''Moro no Brasil''. Vuonna 2005 ensi-iltansa saanut musiikkidokumentti ''[[Brasileirinho]]'' teki tunnetuksi brasilialaista [[choro]]-musiikkia. ''[[Sonic Mirror]]'' (2008) kuvasi maailman eri kulttuureita ja [[autismin kirjo]]n viestintää jälleen musiikin kautta. Elokuvan keskeinen hahmo on jazzrumpali [[Billy Cobham]].
Mika Kaurismäki asui [[Brasilia]]ssa 1990-luvun alusta 2010-luvun loppupuolelle asti<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006259986.html | Nimeke = Mika Kaurismäki jätti Brasilian lähes 30 vuoden jälkeen – Sademetsää tuhoavan presidentti Bolsonaron politiikka ajaa kulttuuriväkeä maasta | Tekijä = | Ajankohta = 3.10.2019 | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Viitattu = 21.10.2019 }}</ref> ja on tehnyt useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten ''Amazon'', ''Tigrero'', ''Sambólico'', ''Rytmi'' ja ''Moro no Brasil''. Vuonna 2005 ensi-iltansa saanut musiikkidokumentti ''[[Brasileirinho]]'' teki tunnetuksi brasilialaista [[choro]]-musiikkia. ''[[Sonic Mirror]]'' (2008) kuvasi maailman eri kulttuureita ja [[autismin kirjo]]n viestintää jälleen musiikin kautta. Elokuvan keskeinen hahmo on jazzrumpali [[Billy Cobham]].

Versio 22. kesäkuuta 2024 kello 07.07

Mika Kaurismäki
Mika Kaurismäki Sodankylän elokuvajuhlilla 2009.
Mika Kaurismäki Sodankylän elokuvajuhlilla 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt21. syyskuuta 1955 (ikä 69)
Orimattila
Ammatti elokuvaohjaaja
Aiheesta muualla
www.mikakaurismaki.com
IMDb
Elonet

Mika Juhani Kaurismäki (s. 21. syyskuuta 1955 Orimattila) on suomalainen elokuvaohjaaja.

Mika Kaurismäen tärkeimmät elokuvat Suomessa ovat Arvottomat (1982), Rosso (1985) ja Zombie ja Kummitusjuna (1991). Kansainvälisesti huomattavimpia ovat Helsinki Napoli All Night Long (1987), Amazon (1990) ja musiikkidokumentti Moro no Brasil (2002).kenen mukaan?

Elämä

Mika Kaurismäki asui Brasiliassa 1990-luvun alusta 2010-luvun loppupuolelle asti[1] ja on tehnyt useita Brasilia-aiheisia elokuvia, kuten Amazon, Tigrero, Sambólico, Rytmi ja Moro no Brasil. Vuonna 2005 ensi-iltansa saanut musiikkidokumentti Brasileirinho teki tunnetuksi brasilialaista choro-musiikkia. Sonic Mirror (2008) kuvasi maailman eri kulttuureita ja autismin kirjon viestintää jälleen musiikin kautta. Elokuvan keskeinen hahmo on jazzrumpali Billy Cobham.

Kaurismäen Miriam Makebasta kertova dokumentti Mama Africa valmistui vuonna 2011. Dokumentti sai Berliinin filmifestivaaleilla 2011 yleisöpalkinnon[2]. Vuonna 2012 dokumentti palkittiin juryn erikoispalkinnolla The Pan African Film Festivalilla Los Angelesissa.

Kaurismäen elokuvassa Tie pohjoiseen (2012) pääosissa isänä ja poikana ovat Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann. Vuonna 2012 Kaurismäki toimi myös Kuningas Litmanen-dokumentin tuottajana ja käsikirjoittajana[3].

Vuosia valmisteilla ollut epookkielokuva Ruotsin kuningattaresta Kristiinasta sai pääosanesittäjäksi ruotsalaisen Malin Buskan. Elokuva kuvattiin Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Käsikirjoittaja on kanadalainen Michel Marc Bouchard.[4] Nimen Tyttökuningas saaneelle elokuvalle myönnettiin merkittävä 460 000 euron Euroopan unionin elokuvatuki lokakuussa 2013.[5] Montrealin elokuvajuhlilla 2015 se valittiin yleisön suosikiksi ja Buska sai parhaan naisnäyttelijän palkinnon.[6]

Mika Kaurismäki palkittiin Pro Finlandia -kunniamerkillä vuonna 1994.[7]

Mika Kaurismäki oli perustamassa vuonna 1986 Sodankylän elokuvafestivaalia.

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki on Mika Kaurismäen nuorempi veli. Veljeksillä oli myös yhteinen elokuvatuotantoyhtiö Villealfa, jonka toiminta hiipui 1990-luvulla.

Filmografia

Pitkät elokuvat

Vuosi Elokuva Ohjaaja Käsikirjoittaja Tuottaja Huomioitavaa
1981 Saimaa-ilmiö Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti, ohjaus yhdessä Aki Kaurismäen kanssa
1982 Arvottomat Kyllä Kyllä Kyllä Jussit (1983): Paras ohjaus Mika Kaurismäki
1983 Rikos ja rangaistus Ei Ei Kyllä
1984 Klaani – tarina Sammakoitten suvusta Kyllä Kyllä Kyllä Jussit (1985): Juhani Niemelä (paras miessivuosa), Anssi Tikanmäki

(musiikki)

1985 Rosso Kyllä Kyllä Kyllä
1985 Pimeys odottaa Ei Ei Kyllä
1986 Varjoja paratiisissa Ei Ei Kyllä
1987 Helsinki Napoli All Night Long Kyllä Kyllä Kyllä Jussit (1988): Paras tuottaja Mika Kaurismäki
1989 Cha Cha Cha Kyllä Kyllä Kyllä
1989 Paperitähti Kyllä Kyllä Kyllä
1990 Amazon Kyllä Kyllä Kyllä
1991 Zombie ja Kummitusjuna Kyllä Kyllä Kyllä Jussit (1992): Paras ohjaus Mika Kaurismäki
1993 The Last Border – viimeisellä rajalla Kyllä Kyllä Kyllä
1994 Tigrero – elokuva joka ei valmistunut Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti, Berliinin elokuvajuhlat (1994): FIPRESCI-palkinto
1995 Yemanján tyttäret Ei Ei Kyllä
1995 Condition Red – hälytystila Kyllä Kyllä Ei
1997 Vaiennut kylä Ei Ei Kyllä
1998 Hiekkamorsian Ei Ei Kyllä
1998 LA Without a Map Kyllä Kyllä Kyllä
1999 Highway Society Kyllä Kyllä Ei
2002 Moro no Brasil Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
2004 Honey Baby Kyllä Kyllä Kyllä
2005 Brasileirinho Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
2008 Sonic Mirror Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
2008 Kolme viisasta miestä Kyllä Kyllä Kyllä
2009 Haarautuvan rakkauden talo Kyllä Kyllä Kyllä
2010 Vesku Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
2011 Veljekset Kyllä Kyllä Kyllä
2011 Mama Africa Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
2012 Kuningas Litmanen Ei Kyllä Kyllä dokumentti
2012 Tie pohjoiseen Kyllä Kyllä Kyllä
2015 Elämältä kaiken sain Kyllä Kyllä Kyllä
2015 Tyttökuningas Kyllä Ei Kyllä
2018 Ryhmäteatteri Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
2019 Mestari Cheng Kyllä Ei Kyllä
2020 Yö armahtaa Kyllä Kyllä Kyllä
2022 Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä Kyllä Ei Ei
2023 Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti

Lyhytelokuvat

Vuosi Elokuva Ohjaaja Käsikirjoittaja Tuottaja Huomioitavaa
1981 Valehtelija Kyllä Ei Kyllä Risto Jarva -palkinto (1981)
1982 Jackpot 2 Kyllä Kyllä Kyllä
1988 Yötyö Kyllä Kyllä Ei tv-elokuva
1996 Rytmi Kyllä Kyllä Kyllä dokumentti
1996 Sambólico Kyllä Kyllä Ei
2000 Jukka Perko & Hurmio -orkesteri Kyllä Kyllä Ei musiikkivideo

Lähteet

  1. Mika Kaurismäki jätti Brasilian lähes 30 vuoden jälkeen – Sademetsää tuhoavan presidentti Bolsonaron politiikka ajaa kulttuuriväkeä maasta Helsingin Sanomat. 3.10.2019. Viitattu 21.10.2019.
  2. Piela, Mikko: Mama Africa. Uusisuomi.fi.
  3. Kuningas Litmanen - Tekijätiedot Elonet. Viitattu 18.10.2013.
  4. Kaurismäki vaihtoi kuningatar Kristiinan esittäjän. Helsingin Sanomat 22.5.2012, s. C 1.
  5. Härön ja Kaurismäen elokuville EU-tukea 17.10.2013. Yle Uutiset. Viitattu 18.10.2013.
  6. Montrealin elokuvafestivaalin parhaan ohjaajan palkinto suomalaiselle. Yle uutiset 8.9.2015.
  7. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 27.11.2021.

Aiheesta muualla