Ero sivun ”Haitin konflikti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
| muut_taistelut = |
| muut_taistelut = |
||
}} |
}} |
||
'''Haitin konflikti''' oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konflikti ja vallankaappaus, joka johti [[Haiti]]n presidentin [[Jean-Bertrand Aristide]]n erottamiseen presidentin virasta. |
|||
'''Haitin konflikti''' oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konflikti ja vallankaappaus, joka johti [[Haiti]]n presidentin [[Jean-Bertrand Aristide]]n erottamiseen presidentin virasta. Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä [[:en:National_Revolutionary_Front_for_the_Liberation_and_Reconstruction_of_Haiti|National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti]]. 5. helmikuuta 2004 kapinalliset ottivat hallintaansa Haitin neljänneksi suurimman kaupungin [[Gonaïves]]in ja helmikuun 22. päivänä kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin [[Cap-Haïtien]]in. Helmikuun loppuun mennessä kapinalliset olivat myös piirittäneet pääkaupungin [[Port-au-Prince]]n. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi kiistanalaisissa olosuhteissa, ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] armeija/turvallisuushenkilöstö lennätti hänet pois Haitista, mikä esti häntä hallitsemasta toisen kautensa loppuun. Aristide lähti eronsa jälkeen maanpakoon lentäen suoraan [[Keski-Afrikan tasavalta|Keski-Afrikan tasavaltaan]], minkä jälkeen hän jäi [[Etelä-Afrikka]]an. |
|||
Kapina alkoi 5. helmikuuta 2004 [[Gonaïves]]in valtauksella. 22. helmikuuta kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin [[Cap-Haïtien]]in ja viikkoa myöhemmin piirittivät maan pääkaupunkia. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi ja lensi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] tuella [[Keski-Afrikan tasavalta|Keski-Afrikan tasavaltaan]], mistä jatkoi [[Etelä-Afrikka]]an. |
|||
Myöhemmin Aristide väitti julkisuudessa, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/2004/WORLD/americas/03/01/aristide.claim/ | Nimeke = Aristide says U.S. deposed him in 'coup d'etat' | Tekijä = | Ajankohta = 2.3.2004 | Julkaisu = CNN | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref> |
Myöhemmin Aristide väitti julkisuudessa, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/2004/WORLD/americas/03/01/aristide.claim/ | Nimeke = Aristide says U.S. deposed him in 'coup d'etat' | Tekijä = | Ajankohta = 2.3.2004 | Julkaisu = CNN | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref> |
||
Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti [[Boniface Alexandre]] ja pääministeri [[Gérard Latortue]]. |
Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti [[Boniface Alexandre]] ja pääministeri [[Gérard Latortue]]. |
||
| Rivi 49: | Rivi 51: | ||
== Vallankaappaus == |
== Vallankaappaus == |
||
Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä [[:en:National_Revolutionary_Front_for_the_Liberation_and_Reconstruction_of_Haiti|National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti]]. |
|||
5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki [[Port-au-Prince]]ä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin. |
5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki [[Port-au-Prince]]ä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin. |
||
| Rivi 56: | Rivi 60: | ||
== Vallankaappauksen jälkeen == |
== Vallankaappauksen jälkeen == |
||
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja [[Boniface Alexandre]]sta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen. Alexandre pyysi myös [[Yhdistyneet Kansakunnat|Yhdistyneiden Kansakuntien]] rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren. |
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja [[Boniface Alexandre]]sta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen.korkeimman oikeuden puheenjohtaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://caribbean.loopnews.com/content/former-haitian-president-dies-87 | Nimeke = Former Haitian President dies at 87 | Tekijä = | Ajankohta = 2023 | Julkaisu = Caribbean News| Viitattu = 15.1.2024 }}</ref> Alexandre pyysi myös [[Yhdistyneet Kansakunnat|Yhdistyneiden Kansakuntien]] rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren. |
||
Ennen virallista YK-joukkojen ja [[Operation Secure Tomorrow]]'n saapumista, saapui Haitille |
Ennen virallista YK-joukkojen ja [[Operation Secure Tomorrow]]'n saapumista, saapui Haitille heti Arristiden lähdettyä 29.2. noin 1000 hengen Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Viikon sisällä saapuivat Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.globalsecurity.org/military/ops/haiti04.htm | Nimeke = Operation Secure Tomorrow | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Global Security | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref> YK ilmoitti lähettävänsä ryhmän arviomaan tilannetta muutaman päivän sisällä. |
||
1. kesäkuuta 2004 [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaoperaatio]] siirrettiin [[MINUSTAH]]:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti [[Brasilia]] ja sen tukijoina olivat [[Argentiina]], [[Chile]], [[Jordania]], [[Marokko]], [[Nepal]], [[Peru]], [[Filippiinit]], [[Espanja]], [[Sri Lanka]] ja [[Uruguay]]. |
1. kesäkuuta 2004 [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaoperaatio]] siirrettiin [[MINUSTAH]]:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti [[Brasilia]] ja sen tukijoina olivat [[Argentiina]], [[Chile]], [[Jordania]], [[Marokko]], [[Nepal]], [[Peru]], [[Filippiinit]], [[Espanja]], [[Sri Lanka]] ja [[Uruguay]]. |
||
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 |
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 Aristiden liittolainen [[René Préval]] valittiin uudeksi presidentiksi. |
||
Vuonna 2022 muutama haitilainen ja ranskalainen virkamies kertoi ''[[The New York Times]]'' -lehdelle, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet [[Ranska]]n asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisekseen. Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs [[James Brendan Foley]] kielsi väitteen. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 15. tammikuuta 2024 kello 20.45
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Haitin kapina 2004 kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Haitin konflikti | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||
| Osapuolet | ||||||||
 Haiti |
Haiti National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti | |||||||
| Komentajat | ||||||||
|
Haiti Jean-Bertrand Aristide |
Haiti Guy Philippe | |||||||
| Tappiot | ||||||||
| 50 (arvio) | Ei tietoa | Ei tietoa | ||||||
Haitin konflikti oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konflikti ja vallankaappaus, joka johti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden erottamiseen presidentin virasta.
Kapina alkoi 5. helmikuuta 2004 Gonaïvesin valtauksella. 22. helmikuuta kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap-Haïtienin ja viikkoa myöhemmin piirittivät maan pääkaupunkia. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi ja lensi Yhdysvaltain tuella Keski-Afrikan tasavaltaan, mistä jatkoi Etelä-Afrikkaan.
Myöhemmin Aristide väitti julkisuudessa, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet.[1]
Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti Boniface Alexandre ja pääministeri Gérard Latortue.
Edeltäviä tapahtumia
Syyskuussa 2003 Amiot Métayer löydettiin kuolleena; murha oltiin tehty viidakkoveitsellä. Hän oli ennen kuolemaansa Gonaives-jengin johtaja, ja jengi tunnettiin nimellä "The Cannibal Army". Amiotin kuoleman jälkeen hänen veljensä Buteur Métayer vannoi kostoa niille, joiden hän uskoi olevan vastuussa veljensä kuolemasta; yksi heistä oli Jean-Bertrand Aristide. Veljensä kuoleman jälkeen Bureurista tuli kannibaali armeijan johtaja; hän myös vaihtoi jengin nimen National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haitiksi.
Lokakuussa 2003 Ranska antoi filosofi Régis Debraylle tehtäväksi johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin Chilen presidentti Salvador Allenden, joka kuoli vuoden 1973 Chilen vallankaappauksessa.
Vallankaappaus
Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti.
5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki Port-au-Princeä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.
Aamulla 29. helmikuuta 2004 apulaislähetystön päällikkö Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin diplomaattisen turvallisuuspalvelun upseerin kanssa ja pyysi presidentti Aristidelta erokirjettä. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristide lähti maanpakoon yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidelle turvapaikkaa Afrikasta ja lopulta Keski-Afrikan tasavalta hyväksyi turvapaikan.
Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja Jamaikan pääministeri, ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin ja syyttivät Yhdysvaltoja Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.
Vallankaappauksen jälkeen
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boniface Alexandresta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen.korkeimman oikeuden puheenjohtaja.[2] Alexandre pyysi myös Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren.
Ennen virallista YK-joukkojen ja Operation Secure Tomorrow'n saapumista, saapui Haitille heti Arristiden lähdettyä 29.2. noin 1000 hengen Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Viikon sisällä saapuivat Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot.[3] YK ilmoitti lähettävänsä ryhmän arviomaan tilannetta muutaman päivän sisällä.
1. kesäkuuta 2004 rauhanturvaoperaatio siirrettiin MINUSTAH:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti Brasilia ja sen tukijoina olivat Argentiina, Chile, Jordania, Marokko, Nepal, Peru, Filippiinit, Espanja, Sri Lanka ja Uruguay.
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 Aristiden liittolainen René Préval valittiin uudeksi presidentiksi.
Vuonna 2022 muutama haitilainen ja ranskalainen virkamies kertoi The New York Times -lehdelle, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet Ranskan asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisekseen. Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs James Brendan Foley kielsi väitteen.
Lähteet
- ↑ Aristide says U.S. deposed him in 'coup d'etat' CNN. 2.3.2004. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Former Haitian President dies at 87 Caribbean News. 2023. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Operation Secure Tomorrow Global Security. Viitattu 15.1.2024.
