Ero sivun ”Kenneth Branagh” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wfx
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Filmografia: Oppenheimer
Rivi 125: Rivi 125:
| [[Elokuvavuosi 2022|2022]] || ''[[Kuolema Niilillä (vuoden 2022 elokuva)|Kuolema Niilillä]]'' || Hercule Poirot {{Sup|1}}
| [[Elokuvavuosi 2022|2022]] || ''[[Kuolema Niilillä (vuoden 2022 elokuva)|Kuolema Niilillä]]'' || Hercule Poirot {{Sup|1}}
|-
|-
| [[Elokuvavuosi 2023|2023]] || ''[[A Haunting in Venice]]'' || Hercule Poirot {{Sup|1}}
| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 2023|2023]] || ''[[Oppenheimer (elokuva)|Oppenheimer]]'' ||
|-
| ''[[A Haunting in Venice]]'' || Hercule Poirot {{Sup|1}}
|-
|}
|}
{{Sup|1}} myös ohjaajana
{{Sup|1}} myös ohjaajana

Versio 13. maaliskuuta 2023 kello 16.57

Kenneth Branagh
Branagh Thorin lehdistö­tilaisuudessa 2011.
Branagh Thorin lehdistö­tilaisuudessa 2011.
Henkilötiedot
Koko nimi Kenneth Charles Branagh
Syntynyt10. joulukuuta 1960 (ikä 63)
Belfast, Pohjois-Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Ammatti näyttelijä, elokuvaohjaaja
Puoliso Emma Thompson
(vih. 1989; ero 1995)

Lindsay Brunnock (vih. 2003)
Näyttelijä
Aktiivisena 1981–
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Kenneth Charles Branagh ['brænə] (s. 10. joulukuuta 1960 Belfast) on Pohjois-Irlannissa syntynyt brittiläinen näyttelijä ja elokuvaohjaaja. Branagh tunnetaan erityisesti useista Shakespeare-sovituksistaan. Vuonna 2022 hänet palkittiin parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen Oscarilla elokuvastaan Belfast (2021)[1]. Elokuva sai kuusi muutakin ehdokkuutta ja teki Branagh’sta kaikkien aikojen ensimmäisen henkilön, joka on ollut uransa mittaan ehdolla seitsemässä eri Oscar-kategoriassa. Branagh’n ensimmäiset Oscar-ehdokkuudet tulivat vuonna 1989 elokuvan Kuningas Henrik V ohjauksesta ja pääosasta.[2]

Varhainen elämä

Kenneth Branagh’n perhe muutti Lontooseen kun Branagh oli yhdeksän­vuotias. Hän näytteli Lontoossa koulu­näytelmissä.[3]

Ura

Branagh valmistui Royal Academy of Dramatic Art -teatteri­koulusta vuonna 1981 ja kuusi viikkoa myöhemmin aloitti ammatti­maisen näyttelijän­uransa teatterissa. Vuonna 1984 hän liittyi arvostettuun Royal Shakespeare Companyyn, jossa hän sai kiitosta rooli­suorituksistaan näytelmissä Hamlet ja Henrik V. Vuonna 1987 hän liittyi Renaissance Theatre Companyyn, jossa hän työskenteli näyttelijänä, kirjoittajana ja ohjaajana.[3]

Branagh’n ensimmäinen elo­kuva­ohjaus oli Shakespearen näytelmästä sovitettu Kuningas Henrik V (1989). Hän sai elo­kuvasta parhaan ohjauksen ja parhaan mies­pää­osan Oscar -ehdokkuudet. Seuraavina vuosina Branagh jatkoi Shakespeare-aiheisten elo­kuvien ohjaamista, kuten Paljon melua tyhjästä (1993), In the Bleak Midwinter (1995), Hamlet (1996), Turhaa lemmen touhua (2000) ja Kuten haluatte (2006). Hän ohjasi joitakin Shakespeareen liittymättömiä elo­kuvia, kuten Murha menneisyydestä (1991) ja Mary Shelleyn Frankenstein (1994). Ohjaus­töidensä lisäksi hän näytteli omissa ja muiden ohjaajien elo­kuvissa, televisio­elo­kuvissa ja mini­sarjoissa, kuten The Lady’s Not for Burning (1987), Fortunes of War (1987) ja Look Back in Anger (1989).[3]

Branagh ohjasi 2000-luvulla elo­kuvat Pirullista peliä (2007), Marvel Cinematic Universe -sarjan Thor (2011), toimintatrillerin Jack Ryan: Shadow Recruit (2014), Cinderella – Tuhkimon tarina (2015) ja Hercule Poirot’n roolissa Idän pika­junan arvoitus (2017). Rooli­suorituksestaan elo­kuvassa My Week with Marilyn (2011) hän oli ehdolla parhaan mies­sivu­osan Oscarin saajaksi.[3]

Branagh on näytellyt 2000-luvulla myös televisiossa, kuten mini­sarjoissa Shackleton (2002) ja Warm Springs (2005) sekä rikos­sarjassa Wallander (2008–2016).[3]

Branagh on kirjoittanut useita kirjoja elokuviensa tekemisestä. Hänen oma­elämä­kertansa Beginning ilmestyi 1989. Hänet lyötiin ritariksi vuonna 2012.[3] Branagh on perustanut Kenneth Branagh Theatre Company -teatterin, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.[4]

Yksityiselämä

Branagh oli naimisissa näyttelijä Emma Thompsonin kanssa 1989–1995. He esiintyivät usein samoissa elo­kuvissa ennen eroaan.[3] Sen jälkeen hän seurusteli ja asui yhdessä näyttelijä Helena Bonham Carterin kanssa. Branagh meni naimisiin art director Lindsay Brunnockin kanssa vuonna 2003.[4]

Branagh on kertonut meditoivansa säännöllisesti.[4]

Filmografia

Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli
1981 Tulivaunut Cambridgen opiskelija (kreditoimaton)
1987 Kuukausi maalla (A Month in the Country) James Moon
High Season Rick
1989 Kuningas Henrik V Henrik V 1
1991 Murha menneisyydestä (Dead Again) Mike Church / Roman Strauss 1
1992 Peter’s Friends Andrew Benson 1
1993 Paljon melua tyhjästä (Much Ado About Nothing) Benedick 1
Swing Kids Herr Knopp, Gestapo (kreditoimaton)
1994 Mary Shelleyn Frankenstein Frankenstein 1
1995 Othello Jago
1996 Hamlet prinssi Hamlet 1
1998 The Gingerbread Man Rick Magruder
The Theory of Flight Richard
Celebrity Lee Simon
The Proposition Isä Michael McKinnon
1999 Wild Wild West tohtori Arliss Loveless
2000 Turhaa lemmen touhua (Love's Labour's Lost) Berowne 1
Tie El Doradoon Miguel (ääni)
Kuinka tappaa naapurin koira (How to Kill Your Neighbor's Dog) Peter McGowen
2001 Lopullinen ratkaisu protektoraatin käskyn­haltija Reinhard Heydrich
2002 Rabbit Proof Fence A.O. Neville
Harry Potter ja salaisuuksien kammio professori Gilderoy Lockhart
2004 Santapeikko Albert-setä
2008 Operaatio Valkyrie kenraali­majuri Henning von Tresckow
2009 Meri­rosvo­radio Sir Alistair Dormandy
2011 My Week with Marilyn Laurence Olivier
2012 Stars in Shorts Mark Snow
2014 Jack Ryan: Shadow Recruit Viktor Cherevin 1
2017 Dunkirk komentaja Bolton
Idän pikajunan arvoitus Hercule Poirot 1
2018 Avengers: Infinity War asgardilaisten hätä­kutsun lähettäjä (kreditoimaton ääni)
All Is True William Shakespeare 1
2020 Tenet Andrei Sator
2022 Kuolema Niilillä Hercule Poirot 1
2023 Oppenheimer
A Haunting in Venice Hercule Poirot 1

1 myös ohjaajana

Ohjaajana

Lähteet

  1. Haku 'Kenneth Branagh' awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 20.1.2023.
  2. Gajewski, Ryan: Kenneth Branagh Honors Those Facing “Violence and Loss” While Accepting First-Ever Oscar Hollywood Reporter. 27.3.2022. Viitattu 20.1.2023.
  3. a b c d e f g Kenneth Branagh Ency­clopædia Britannica. Chicago: Ency­clopædia Britannica, Inc. Viitattu 8.2.2018.
  4. a b c Kenneth Branagh Bio­graphy. Bio­graphy. Yhdysvallat: A&E Net­works. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.

Aiheesta muualla