Ero sivun ”France Prešeren” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p →Linkit: --> Aiheesta muualla |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
==Vaikutus Slovenian kulttuuriin== |
==Vaikutus Slovenian kulttuuriin== |
||
Seitsemäs säkeistö eräästä Prešerenin runosta, [[Zdravljica]]sta (suom. ''Maljalaulu''), on ollut Slovenian [[kansallislaulu]] vuodesta 1991. Lisäksi Prešerenin kuolinpäivä, helmikuun toinen, on slovenialaisen kulttuurin päivä, joka tunnetaan myös nimellä Prešerenin päivä. Hänen kuvansa |
Seitsemäs säkeistö eräästä Prešerenin runosta, [[Zdravljica]]sta (suom. ''Maljalaulu''), on ollut Slovenian [[kansallislaulu]] vuodesta 1991. Lisäksi Prešerenin kuolinpäivä, helmikuun toinen, on slovenialaisen kulttuurin päivä, joka tunnetaan myös nimellä Prešerenin päivä. Hänen kuvansa oli myös tuhannen tolarin setelissä. |
||
France Prešerenin patsas sijaitsee Ljubljanassa Prešerenin aukiolla, ja se tuijottaa aukion toisella laidalla sijaitsevaa Julija Primicin kohokuvaa. |
France Prešerenin patsas sijaitsee Ljubljanassa Prešerenin aukiolla, ja se tuijottaa aukion toisella laidalla sijaitsevaa Julija Primicin kohokuvaa. |
||
Versio 1. tammikuuta 2007 kello 23.59
Viikon yhteistyökäännösartikkeli 6/2006.
France Prešeren (1800-1849), Slovenian kansallisrunoilija.
Prešereniä pidetään slovenialaisen runouden johtohahmona, joka on saanut runsaasti tunnustusta niin kotimaassaan kuin muualla Euroopassakin. Häntä pidetään myös yhtenä Euroopan parhaista romantiikan ajan kirjailijoista. Toisinaan hänen nimensä kirjoitetaan saksalaisempaan muotoon "Franz Prescheren", erityisesti dokumenteissa ajalta, jolloin Slovenia oli osa Itävaltaa.
Elämä ja runous
France Prešeren syntyi 3.12.1800 maanviljelijäperheeseen Vrban kylässä, Sloveniassa. Prešerenin äiti olisi halunnut hänestä papin, mutta tuleva runoilija valitsi toisin. Hän opiskeli Wienin yliopistossa filosofiaa ja myöhemmin lakia. Saatuaan laissa tohtorin arvon Prešeren palkattiin Ljubljanaan erääseen lakifirmaan assistentiksi. Itsenäistä lakimiestä Prešerenistä ei kuitenkaan koskaan tullut.
Prešeren kuoli 8.2.1849 Kranjissa, Sloveniassa.
France Prešeren kirjoitti runoja vapaa-aikanaan. Hänen tunnetuin tuotoksensa, Sonetni Venec (suom. Seppele soneteista) sai voimansa Prešerenin epäonnisesta rakkaudesta Julija Primiciä kohtaan (saksalaisemmin "Julia Primita") sekä Prešerenin läheisen runoilijaystävän Matija Čopin ("Matthias Tschop") kuolema.
Sonetni Venecin on kirjoitustyyliltään erikoinen: yhden sonetin viimeisestä rivistä tulee seuraavan sonetin ensimmäinen rivi, ja näin kaikki 14 sonettia muodostavat tunteellisen lyriikan yhteenpunotun seppeleen, jossa yhtä sonettia ei voi olla ilman toista. Kaikkien 14 sonetin ensimmäiset rivit puolestaan muodostavat uuden sonetin, ja tämän sonetin jokaisen rivin ensimmäiset kirjaimet taas muodostavat sanat "Primicovi Julji", suomennettuna "Julija Primicille".
Prešeren kirjoitti sloveenin lisäksi myös saksaksi. Hänen kielellisestä lahjakkuudestaan runouden saralla todistaa myös se, että kun Prešerenin runoja ensi kertaa julkaistiin lehdessä, ne olivat siellä sekä saksan että sloveenin kielellä.
Vaikutus Slovenian kulttuuriin
Seitsemäs säkeistö eräästä Prešerenin runosta, Zdravljicasta (suom. Maljalaulu), on ollut Slovenian kansallislaulu vuodesta 1991. Lisäksi Prešerenin kuolinpäivä, helmikuun toinen, on slovenialaisen kulttuurin päivä, joka tunnetaan myös nimellä Prešerenin päivä. Hänen kuvansa oli myös tuhannen tolarin setelissä.
France Prešerenin patsas sijaitsee Ljubljanassa Prešerenin aukiolla, ja se tuijottaa aukion toisella laidalla sijaitsevaa Julija Primicin kohokuvaa.