Ero sivun ”Haitin konflikti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) adjektiivi pienellä |
Kh |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
{{Lähteetön}} |
{{Lähteetön}} |
||
'''Haitin konflikti''' oli vuonna 2004 tapahtunut vallankaappaus, joka johti [[Haiti|Haitin]] presidentin [[Jean-Bertrand Aristide|Jean-Bertrand Aristiden]] erottamiseen hänen presidentin virastaan. Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä, nimeltään [[:en:National_Revolutionary_Front_for_the_Liberation_and_Reconstruction_of_Haiti|National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti]]. 5. helmikuuta 2004 Kapinalliset ottivat hallintaansa Haitin neljänneksi suurimman kaupungin [[Gonaïvesin]]. Helmikuun 22 päivänä kapinalliset olivat valloittaneet Haitin |
'''Haitin konflikti''' oli vuonna 2004 tapahtunut vallankaappaus, joka johti [[Haiti|Haitin]] presidentin [[Jean-Bertrand Aristide|Jean-Bertrand Aristiden]] erottamiseen hänen presidentin virastaan. Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä, nimeltään [[:en:National_Revolutionary_Front_for_the_Liberation_and_Reconstruction_of_Haiti|National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti]]. 5. helmikuuta 2004 Kapinalliset ottivat hallintaansa Haitin neljänneksi suurimman kaupungin [[Gonaïvesin]]. Helmikuun 22 päivänä kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin [[Cap-Haïtien|Cap-Haïtienin]], sekä piirittäneet pääkaupungin [[Port-au-Prince|Port-au-Princean]] helmikuun loppuun mennessä. Aamulla 29. helmikuuta Aristiden erosi kiistanalaisissa olosuhteissa, ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] armeija/turvallisuushenkilöstö lennätti hänet pois Haitista, mikä esti häntä lopettamasta toista kauttaan. Jean-Bertrand Aristiden lähti eronsa jälkeen maanpakoon lentäen suoraa [[Keski-Afrikan tasavalta|Keski-Afrikan tasavaltaan]], jonka jälkeen hän jäi [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikkaan]]. |
||
{{Infobox military conflict|conflict=Haitin konflikti|campaign=|image=|caption=|date=5-29 helmikuuta 2004|place=[[Haiti]]|result=Kapinallisten voitto; |
{{Infobox military conflict|conflict=Haitin konflikti|campaign=|image=|caption=|date=5-29 helmikuuta 2004|place=[[Haiti]]|result=Kapinallisten voitto; |
||
Versio 8. lokakuuta 2022 kello 22.22
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Haitin kapina 2004 kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Haitin konflikti oli vuonna 2004 tapahtunut vallankaappaus, joka johti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden erottamiseen hänen presidentin virastaan. Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä, nimeltään National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti. 5. helmikuuta 2004 Kapinalliset ottivat hallintaansa Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin. Helmikuun 22 päivänä kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap-Haïtienin, sekä piirittäneet pääkaupungin Port-au-Princean helmikuun loppuun mennessä. Aamulla 29. helmikuuta Aristiden erosi kiistanalaisissa olosuhteissa, ja Yhdysvaltain armeija/turvallisuushenkilöstö lennätti hänet pois Haitista, mikä esti häntä lopettamasta toista kauttaan. Jean-Bertrand Aristiden lähti eronsa jälkeen maanpakoon lentäen suoraa Keski-Afrikan tasavaltaan, jonka jälkeen hän jäi Etelä-Afrikkaan.
| Haitin konflikti | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||
| Osapuolet | ||||||||
 Haiti |
Haiti National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti | |||||||
| Komentajat | ||||||||
|
Haiti Jean-Bertrand Aristide |
Haiti Guy Philippe | |||||||
| Tappiot | ||||||||
| 50 (arvio) | Ei tietoa | Ei tietoa | ||||||
Myöhemmin Aristiden tuli julkisuuteen ja väitti, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet. Vuonna 2022 muutama Haitilainen ja Ranskalainen virkamies kertoi The New York Timesille, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet Ranskan asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisestä. Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs James Brendan Foley kielsi väitteen.
Kun Aristiden oli syrjäytetty vallasta asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat Presidentti Boniface Alexandre ja pääministeri Gérard Latortue.
Vallankaappaus
Syyskuussa 2003 Amiot Métayer löydettiin kuolleena, murha oltiin tehty viidakkoveitsellä. Hän oli ennen kuolemaansa Gonaives-jengin johtaja, jengi tunnettuin nimellä "The Cannibal Army". Amiotin kuoleman jälkeen hänen veljensä Buteur Métayer vannoi kostoa niille, jotka hän uskoi olevan vastuussa hänen veljensä kuolemasta, yksi heistä oli Jean-Bertrand Aristiden. Veljensä kuoleman jälkeen Bureurista tuli kannibaali armeijan johtaja, hän myös vaihtoi jengin nimen National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haitiksi.
Lokakuussa 2003 Ranska antoi tehtäväksi filosofi Régis Debray johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin Chilen presidentti Salvador Allenden, joka kuoli vuoden 1973 Chilen vallankaappauksessa.
5 helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin kaappauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla kapinalliset jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22 helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toisiksi suurimman kaupungin. Helmikuun loppupuolella kapinalliset piirittivät Haiti pääkaupungin Port-au-Princean ja uhkasi vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.
Aamulla 29 helmikuuta 2004 apulaislähetystön päälikkö Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin diplomaattisen turvallisuuspalvelun upseerin kanssa ja pyysi presidenti Aristidelta erokirjettä. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristiden lähti maanpakoon Haitista yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidealle turvapaikkaa Afrikasta, lopulta Keski-Afrikan tasavalta hyväksyi turvapaikan.
Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja Jamaikan pääministeri ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin ja syyttie heitä Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.
Vallankaappauksen jälkeen
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boniface Alexandresta tuli Haitin väliaikainen presidentti, Aristiden syrjäyttämisen jälkeen. Alexandre pyysi myös yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virastaan, sekä hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandresin.
Ennen virallisia YK-joukkojen ja Operation Secure Tomorrow saapumista, saapui Haitille päivän sisällä noin 1000 Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Seuraavana aamuna saapui Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot. YK ilmoitti lähettävänsä ryhmän arviomaan tilannetta muutaman päivän sisällä.
1 kesäkuuta 2004 rauhanturvaoperaatio siirrettiin MINUSTAHille, johon kuului 7000 hengen joukko, jota johti Brasilia ja tukijoina olivat; Argentiina, Chile, Jordania, Marokko, Nepal, Peru, Filippiinit, Espanja, Sri Lanka ja Uruguay.
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 René Préval valittiin uudeksi presidentiksi.
