Ero sivun ”Madrasa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
luokka lisätty
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 48: Rivi 48:
[[Luokka:Islamilaiset käsitteet]]
[[Luokka:Islamilaiset käsitteet]]
[[Luokka:Islamilainen arkkitehtuuri]]
[[Luokka:Islamilainen arkkitehtuuri]]
[[Luokka:Islamilaiset madrasat]]

Versio 5. marraskuuta 2020 kello 21.28

Koraanin ulkolukua Jamia Masjidin moskeijan madrasassa Srirangapatnassa, Intiassa
Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa.

Madrasa (arab. مدرسة‎) on arabiaa ja on suomeksi 'koulu' tai yleensä 'oppilaitos'. Se voi olla yhtä hyvin maallinen kuin uskonnollinenkin ja viitata myös korkeakouluun. Sana madrasa on lainattu useisiin muslimien puhumiin kieliin, ja suomennetaan usein virheellisesti koraanikouluksi. Uskonnolliseen virkamieskoulutukseen keskittyneet madrasat syntyivät 1000-luvulla seldžukkien valtakunnassa Lähi-idässä.

Historia

Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat.

Madrasat ovat seldžukkien luoma uskonnollinen koulutusjärjestelmä. Seldžukit olivat sunni-islamia edustanut turkkilaiskansa, joka 1000-luvulla perusti Lähi-itään suurvallan, kehitti sulttaanijärjestelmän ja eteni valloitusretkillä myös Intiaan.[1] He toivat mukanaan Keski-Aasiasta koulutustavan, joka perustui moskeijan yhteyteen perustettuihin virkamieskouluihin.[2] Jättivaltakunnan myötä uudistus levisi koko Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.

Koraanikoulut

Islamilainen koraanikoulu poikkesi Euroopassa yleistyneistä alkeiskouluista, joissa opittiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koraanikoulut keskittyivät Koraanin ulkoa opetteluun ilman lukutaitoa.[3] Koraanin resitaatio ilman ymmärrystä sisällöstä nähtiin itsessään arvokkaana uskonnon harjoittamisen muotona. Koraanikoulut ovatkin yksi syy muslimimaissa vallinneeseen lukutaidottomuuteen, joka on jatkunut nykypäiviin asti.[4] Koraanikoulut olivat madrasojen edeltäjiä, mutta lukutaito piti ylempää koulutusta varten hankkia muualta.

Madrasat

Madrasat olivat islamilaisia opinahjoja, joissa keskityttiin islamilaisen šarialain ja sitä tukevien oppiaineitten opiskeluun. Myös niissä ulkoluku oli pääasiallinen menetelmä.[5] Varhaisimmat madrasojen edeltäjät ilmestyivät 900-luvun loppupuolella, mutta kypsässä muodossaan madrasa syntyi 1000-luvulla Bagdadissa.[6] Seldžukkivisiiri Nizam al-Mulk (1018–1092) vaikutti madrasojen leviämiseen ja rakennutti niitä seldžukkien hallitsemiin kaupunkeihin. Hänen tarkoituksenaan oli näin vahvistaa sunni-islamin asemaa šiialaisuutta vastaan. 1200-luvun lopulla madrasoja löytyi jo Anatoliasta, Syyriasta ja Egyptistä. 1100–1400-luvuilla oli jo satoja madrasoja, ja niitä oli etenkin sellaisissa suurissa islamilaisissa keskuksissa kuin Bagdad, Damaskos, Kairo, Mekka ja Delhi.

Organisaatio

Madrasan rakenteeseen kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan rakennuksia, joissa opetusta tarjottiin. Opetus madrasoissa tähtäsi uskollisen virkamieskunnan luomiseen, joka oli vapaa harhaoppisuudesta. Ne olivat "uusi vallan instrumentti", jonka avulla seldzukkivaltakuntaan koulutettiin esimerkiksi qadi-tuomareita lukemaan šarialakia uskonnollisissa tuomioistuimissa.[7]

Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia olivat epäsuosiossa, koska niitä pidettiin tuhoisina hartaudelle.[8] Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta olivat opintojen perusta. Madrasoissa opiskelijat valitsivat itse opettajan, jonka opetusta halusivat seurata.

Opetusmenetelmänä oli se, että opettaja luki ja selitti oppilaille jotakin kirjaa, jota hän oli oikeutettu opettamaan.[9] Painopiste oli ulkoa oppimisessa, ei tutkielmien teossa tai väittelyssä kuten eurooppalaisissa yliopistoissa.[8] Opinnot tulivat päätökseen, kun opettaja antoi häntä riittävästi kuunnelleelle oppilaalle diplomin (ijza). Se oikeutti hänet opettamaan sitä kirjaa, jonka hän oli opettajan johdolla oppinut ulkoa. Kun opiskelija oli kerännyt riittävästi suorituksia, hän oli valmis liittymään ulaman eli pappisluokan jäseneksi ja toimimaan muftina, qadi-tuomarina tai muissa tehtävissä.

Madrasat ja yliopistot

Islamilaisten maiden keskiaikaisia madrasoja Córdobassa, Toledossa, Fesissä, Kairossa, Bagdadissa ja muualla on usein virheellisesti pidetty yliopistoina ja sellaisina eurooppalaisen yliopistolaitoksen suorina edeltäjinä.[10][9] Ne erosivat kuitenkin monissa tärkeissä suhteissa Eurooppaan syntyneestä yliopistolaitoksesta. Ensimmäiset yliopistot perustettiin islamilaisiin maihin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Madrasat alkoivat muuttua yliopistoiksi vasta 1900-luvulla, ja tällöin niiden opettajat yleensä jyrkästi vastustivat muutost, kuten esimerkin Egyptin al-Azharin osalta tapahtui.[9]

Al-Karaouinen yliopistoa Fesissä on mainostettu maailman vanhimpana yliopistona, mutta Ibn Khaldunin (k. 1406) mukaan se perustettiin vuonna 859 moskeijaksi.[11] Moskeijan yhteyteen perustettiin myöhemmin madrasa. Yliopistoksi se muutettiin 1960-luvulla. Al-Azhar perustettiin suoraan madrasaksi. Vielä nykyäänkin se on identiteetiltään uskonnollinen oppilaitos eikä tiedeyliopisto, vaikka se on muodollisesti yliopisto.

Perustettu Maa Kaupunki Madrasa Viite
859?  Marokko Fès Al-Karaouinen moskeija [12][13] [14] [15]
970–972  Egypti Kairo Al-Azharin yliopisto
1065  Iran Isfahan Nizamiyya

Lähteet

  • Huff, T.E.: Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed. Cambridge University Press, 2017.

Viitteet

  1. ↑ Amira K. Bennison: The Great Caliphs, s. 41. Tauris, 2011.
  2. ↑ Bennison, 2011, s. 44
  3. ↑ Huff, T.E.: Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed. s. 141. Cambridge University Press, 2017.
  4. ↑ Huff, 2017, s. 142
  5. ↑ Huff, 2017, s. 141
  6. ↑ Huff, 2017, s. 143
  7. ↑ Fromhertz, Allen James: Ibn Khaldun, Life and Times, s. 46–47. Edinburg University Press, 2010.
  8. ↑ a b Huff, 2017, s. 144
  9. ↑ a b c Brenjes, Sonja: 1001 Inventions:The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Edited by Salim T. S. al-Hassan. Aestimatio, 2013, 10. vsk, s. 119–153. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Josef W. Meri: Medieval Islamic civilization : an encyclopedia, s. 457. (ISBN 0-415-96690-6) Routledge, 2006. (englanniksi)
  11. ↑ Ian D.Morris: A mosque, a muslimah and a little white lie Tidbits of wisdom on the origins of islam. 28.2.2014.
  12. ↑ Esposito, John: The Oxford Dictionary of Islam, s. 328. Oxford University Press, 2003. ISBN 0-19-512559-2
  13. ↑ Kettani, M. Ali. Engineering Education in the Arab World. Middle East Journal, 1974, 28(4):441.
  14. ↑ The Guinness Book Of Records, Published 1998,ISBN 0-553-57895-2, p. 242
  15. ↑ Paul L. Gaston: The Challenge of Bologna, s. 18. Määritä julkaisija! ISBN 1-57922-366-4

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Madrasa&oldid=19293122”