Belgianpaimenkoira

Belgianpaimenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Belgia
Määrä	Suomessa rekisteröity 16 045
Elinikä	12–15 vuotta
Muita nimityksiä	belggari, belgi, Belgian Shepherd, berger belge, Belgische herder, Belgischer Schäferhund, pastor belga
FCI-luokitus	ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 1 Lammaskoirat #15
Ulkonäkö
Paino	uros 25–30 kg, narttu 20–25 kg
Säkäkorkeus	uros 60-66 cm (ihannekorkeus 62 cm), narttu 56-62 cm (ihannekorkeus 58 cm),
Väritys	fawn (laekenois), punainen (laekenois), punahiilikko mustalla maskilla (malinois, tervueren), hopeahiilikko mustalla maskilla (tervueren) ja musta (groenendael)
Infobox OK

Belgianpaimenkoira (ransk. berger belge) on belgialainen paimenkoirarotu, joka jakautuu neljään muunnokseen lähinnä karvapeitteen ja värin perusteella: groenendael (pitkäkarvainen musta), laekenois (karkeakarvainen), malinois (lyhytkarvainen) ja tervueren (pitkäkarvainen punaruskea, joskus myös hiekanharmaa).

Yhdysvalloissa nimityksellä Belgian Sheepdog viitataan usein yksinomaan groenendael-muunnokseen, mikä saattaa aiheuttaa sekaannuksia, koska Euroopassa belgianpaimenkoira eli berger belge tarkoittaa nimenomaan kaikkia muunnoksia.

Ulkonäkö

Belgianpaimenkoirat ovat isokokoisia ja pystykorvaisia koiria. Ne ovat ryhdikkäitä ja väsymättömiä, ja keho on sulavalinjainen ja lihaksikas.

• 
  Groenendael
• 
  Laekenois
• 
  Malinois
• 
  Tervueren

Luonne

Belgianpaimenkoirat ovat innokkaita ja vilkkaita usein vielä vanhoinakin. Belgianpaimenkoira on todella aktiivinen ja väsymätön, ja siksi se tarvitseekin runsaasti vapaata liikuntaa, ja sille sopii lähes mikä tahansa harrastus. Belgianpaimenkoira on älykäs koira, ja se nauttii erilaisista tehtävistä ja uusien asioiden opettelemisesta. Belgianpaimenkoirissa esiintyy myös arkuutta, ja siksi koiralle voivatkin uudet asiat ja paikat olla toisinaan hankalia. Siksi koira pitäisikin pennusta alkaen totuttaa uusiin paikkoihin. Mikäli omistaja epäonnistuu kasvattamisessa saattaa lopputuloksena olla luonnehäiriöitä ja aggressiivisuutta. Luonteensa takia belgianpaimekoiria suositellaan ihmisille, joilla on kokemusta sekä aikaa nauttia koiranomistajan ilosta.

Belgianpaimenkoirien käyttötarkoitus on toimia palvelus- ja poliisikoirina, mutta nykyisin käyttökoiriksi soveltuvat lähinnä malinois ja laekenois. Pitkäkarvaiset muunnokset toimivat sen sijaan pääasiassa näyttely-, agility- ja harrastuskoirina, koska niiden kaunis karvapeite on vetänyt puoleensa paljon seurakoiraa etsiviä ihmisiä ja lisännyt täten merkittävissä määrin näyttelypainotteista jalostusta.

Rodun historiaa

1600-luvulla Belgiassa eli leveunaari-paimenkoira, jota pidetään sekä belgianpaimenkoirien että schipperken kantarotuna. Se oli melko pieni ja yleensä musta: tämä väritys on nykyisistä muunnoksista periytynyt ainoastaan groenendaelille. Alun perin myös belgianpaimenkoirat olivat säkäkorkeudeltaan nykyistä hieman matalampia, aivan kuten kantarotunsakin.

1880-luvun lopulla, kun rotua alettiin kehittämään ja tutkimaan, tunnettiin useita eri muunnoksia joita kaikkia käytettiin vielä tuolloin yksinomaan paimentamiseen. Rotu jaettiin ensin kolmeen muunnokseen: lyhyt-, pitkä- ja karkeakarvainen. Koska värillä ei ollut väliä, nykyinen groenendael ja tervueren luettiin samaksi muunnokseksi. 1900-luvun alkupuolella vakiintui kuitenkin nykyiset neljä muunnosta, joista kaikki ovat alun perin kotoisin Brysselin lähialueilta Flanderin maakunnasta.

Belgianpaimenkoirat Suomessa

Suomeen oletettavasti ensimmäinen belgianpaimenkoira tuli 1920-luvulla. Tämä narttu oli Belgiassa syntynyt groenendael. Myöhemmin Suomeen tuli lisää groenendaeleja, ja groenendael olikin ensimmäinen muunnos, jota alettiin Suomessa kasvattamaan. Siitä huolimatta tervueren on noussut ylivoimaisesti suosituimmaksi muunnokseksi ja groenendael jäänyt toiseksi. Malinois on kolmanneksi yleisin ja laekenois reilusti muita harvinaisempi. Aikojen saatossa Suomessa on rekisteröity reilu kymmenentuhatta belggariyksilöä.

Jalostus

Muunnoksia ei määritellä sukutaulun perusteella, koska esim. malinoispentueisiin syntyy toisinaan tervuerenpentuja, jotka rekisteröidään luonnollisesti tervuereneiksi. Mitään kahta muunnosta ei kuitenkaan saa risteyttää keskenään, ei edes tervuerenia ja groenendaelia, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä väritykseltä. Suomen Kennelliiton virallinen kanta asiaan on seuraava:

"Muunnosten väliset risteytykset ovat kiellettyjä. Vain erikoistapauksissa kansallisten järjestöjen myöntämällä luvalla voidaan tästä säännöstä poiketa."

• Rotumääritelmä

Tämä säädös kaventaa muunnosten geenipoolia merkittävästi, varsinkin kun rotumääritelmän historiaosuuden mukaan jo 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun jalostustyö "perustui ainoastaan muutamilla jalostusuroksilla harjoitettuun tiukkaan sukusiitokseen".

Katso myös

• Belgianpaimenkoira groenendael
• Belgianpaimenkoira laekenois
• Belgianpaimenkoira malinois
• Belgianpaimenkoira tervueren
• Schipperke

Aiheesta muualla

• Belgianpaimenkoirien rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
• Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys Ry
• Käyttölinjaisten belgianpaimenkoirien info ja tietokanta