Ero sivun ”Pohjanmaan rantatie” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p typo |
-w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Rantatie opastekyltti.JPG| |
[[Tiedosto:Rantatie opastekyltti.JPG|pienoiskuva|Pohjanmaan rantatien opaste seututiellä 847 [[Kempele]]en [[Riihivainio]]lla.]] |
||
[[ |
[[Tiedosto:Pohjanmaan rantatietä Eurajoen Irjanteella.JPG|pienoiskuva|Pohjanlahden rantatien opaste [[Yhdystie 2170|yhdystiellä 2170]] [[Eurajoki|Eurajoen]] [[Irjanne|Irjanteella]].]] |
||
'''Pohjanmaan rantatie''' ([[matkailutie]]nä '''Pohjanlahden rantatie''') on [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] ympäri [[Turku|Turusta]] [[Tukholma]]an kulkenut historiallinen [[maantie]] ja vanha postireitti. Se yhdisti jo [[Keskiaika|myöhäiskeskiajalla]] [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]], [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Ruotsi-Suomi|Ruotsin]] eteläosiin saakka. |
'''Pohjanmaan rantatie''' ([[matkailutie]]nä '''Pohjanlahden rantatie''') on [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] ympäri [[Turku|Turusta]] [[Tukholma]]an kulkenut historiallinen [[maantie]] ja vanha postireitti. Se yhdisti jo [[Keskiaika|myöhäiskeskiajalla]] [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]], [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Ruotsi-Suomi|Ruotsin]] eteläosiin saakka. |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Tien reitti== |
==Tien reitti== |
||
Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Sen rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti tietä on rakennettu keskiajalta lähtien. |
Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Sen rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti tietä on rakennettu keskiajalta lähtien. 1550-luvulla tie oli rakennettu Korsholmaan, joidenkin tietojen mukaan [[Kokkola]]an saakka. Lisäksi Pohjanlahden ympäri kulkenutta [[talvitie]]tä lienee käytetty jo myöhäiskeskiajalla. <ref name="suomen_teiden_historia_i_s61">Suomen teiden historia I 1974, s. 61.</ref><ref name="mauranen1999_s173-174">Mauranen 1999, ss. 173–174.</ref> |
||
[[Oulu]]un saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut |
[[Oulu]]un saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut 1600-luvun loppupuolella<ref name="mauranen1999_s173-174" /> ja [[Tornio]]on 1750-luvulla.<ref name="suvanto2000_s2">Suvanto 2000, s. 2 (PDF-sivu 5).</ref> Nykyisen [[Ruotsi]]n alueella kulkeneet osuudet ovat valmistuneet suunnilleen samaa tahtia Suomen puolisten osuuksien kanssa.<ref name="mauranen1999_s174">Mauranen 1999, s. 174</ref> [[Posti]]linja Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan aloitti jo 1644.<ref name="Heljala et al">{{Kirjaviite | Nimeke = Meren ja teollisuuden kaupunki | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Vuosi = 2013 | Tekijä = Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina | Sivu = 97 | Selite = Suomen ympäristö 15/2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-952-11-4252-9 | www = http://hdl.handle.net/10138/42384 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }}</ref> |
||
==Rantatien nykyinen käyttö== |
==Rantatien nykyinen käyttö== |
||
Nykyisin valtatiet [[valtatie 8|8]] ja [[valtatie 4|4]] ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie |
Nykyisin valtatiet [[valtatie 8|8]] ja [[valtatie 4|4]] ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie Oulussa<ref name="viapix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?1265 | Nimeke = Oulu–Kajaani-kehittämisvyöhyke. Via Pix -matkailuvyöhykkeen esisuunnitelma | Tekijä = Korpinen, Suvi | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan liitto & Kainuun maakunta -kuntayhtymä & Tiehallinto, Oulun tiepiiri | Viitattu = 2.9.2007 | Kieli = }}</ref> sekä [[Simonkyläntie]] [[Simo]]ssa. Viimeksi mainittu on myös [[museotie]].<ref name="suvanto2006_s8">Suvanto 2006, s. 8 (PDF-sivu 11).</ref> |
||
Pohjanmaan rantatie sai [[Liikennevirasto]]lta valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rantatie.com/|Nimeke=Löydä oma horisonttisi Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua|Julkaisija=Pohjanlahden Rantatie|Viitattu=1.9.2012}}</ref> |
Pohjanmaan rantatie sai [[Liikennevirasto]]lta valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rantatie.com/|Nimeke=Löydä oma horisonttisi Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua|Julkaisija=Pohjanlahden Rantatie|Viitattu=1.9.2012}}</ref> |
||
Versio 15. lokakuuta 2019 kello 19.30
Pohjanmaan rantatie (matkailutienä Pohjanlahden rantatie) on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.
Rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito. 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella ja sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita.
Vuonna 2010 tien reitille sen Suomen puoleiselle osalle perustettiin matkailutie nimellä Pohjanlahden rantatie. Matkailutie noudattaa historiallisen tien reittiä osittain mutta kulkee osittain muita, uudempia ja suurempia teitä.
Pohjanmaan rantatie on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[1].
Tien reitti
Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Sen rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti tietä on rakennettu keskiajalta lähtien. 1550-luvulla tie oli rakennettu Korsholmaan, joidenkin tietojen mukaan Kokkolaan saakka. Lisäksi Pohjanlahden ympäri kulkenutta talvitietä lienee käytetty jo myöhäiskeskiajalla. [2][3]
Ouluun saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut 1600-luvun loppupuolella[3] ja Tornioon 1750-luvulla.[4] Nykyisen Ruotsin alueella kulkeneet osuudet ovat valmistuneet suunnilleen samaa tahtia Suomen puolisten osuuksien kanssa.[5] Postilinja Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan aloitti jo 1644.[6]
Rantatien nykyinen käyttö
Nykyisin valtatiet 8 ja 4 ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie Oulussa[7] sekä Simonkyläntie Simossa. Viimeksi mainittu on myös museotie.[8]
Pohjanmaan rantatie sai Liikennevirastolta valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010. [9]
Rantatie toimii maantieteellisesti kokoavana historiallisena tienä, jolta erkanevat muun muassa Revontultentie, Tervan tie sekä Sininen tie ja joka liittyy myös Saariston rengastiehen.
Pohjanlahden Rantatien taustavoimana on Kasitie ry – Riksåttan rf , jonka alaisuuteen perustettu matkailutietoimikunta kehittää ja markkinoi syksystä 2012 lähtien matkailutietä. [10]
Lähteet
- Mauranen, Tapani (toim.): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 1. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Helsinki: Tielaitos, Edita, 1999. ISBN 951-37-1782-8 (koko teos). ISBN 951-37-2377-1 (1. osa)
- Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, 1974. ISBN 951-46-0801-1 (koko teos). ISBN 951-46-0802-X (osa 1)
- Suvanto, Maria: Vanha rantatie Lapin läänin alueella. Inventointi. Rovaniemi: Lapin liitto, Lapin tiepiiri, 2006. Lapin liiton julkaisusarja A/20/2006. ISBN 951-9244-49-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.9.2007).
- Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo ja Timo Haavisto: Pohjanmaan kautta - Via Österbotten. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Jyväskylä: Tiemuseo, Vaasan tiepiiri, 1997. Tiemuseon julkaisuja 15.
- Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.): Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15) Pori: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3950-3 (painettu) ISBN 978-951-29-3993-0 (verkkojulkaisu) Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.11.2009).
Viitteet
- ↑ Pohjanmaan rantatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Suomen teiden historia I 1974, s. 61.
- ↑ a b Mauranen 1999, ss. 173–174.
- ↑ Suvanto 2000, s. 2 (PDF-sivu 5).
- ↑ Mauranen 1999, s. 174
- ↑ Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 97. (Suomen ympäristö 15/2013) Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9 Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Korpinen, Suvi: Oulu–Kajaani-kehittämisvyöhyke. Via Pix -matkailuvyöhykkeen esisuunnitelma (PDF) (s. 25) 2006. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto & Kainuun maakunta -kuntayhtymä & Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Viitattu 2.9.2007.
- ↑ Suvanto 2006, s. 8 (PDF-sivu 11).
- ↑ Löydä oma horisonttisi Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua Pohjanlahden Rantatie. Viitattu 1.9.2012.
- ↑ Kasitie ry – Riksåttan rf viitattu 6.11.2012.
Aiheesta muualla
- Pohjanlahden Rantatie
- Kehusmaa, A.: Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri, 2000.
- Selkämeren rannikon matkailutiehanke Turun yliopisto. Viitattu 27.11.2009.
- Lähteenmäki, Mikael: Pohjanlanden rantatie. Tie & Liikenne -lehti, 2013, nro 5, s. 16–17. Suomen Tieyhdistys ry. ISSN 0355-7855 Artikkelin verkkoversio.