Ero sivun ”Käkisalmen lääni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Vaakuna ja kartta.
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lääni
{| border="1" cellpadding="2" style="background-color: #FFEC8B; border-collapse: collapse; float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 250px;"
| virallinen nimi = Käkisalmen lääni<br><small>(kartassa nro 5)</small>
! colspan="2" style="text-align: center;" | Läänin hallintopitäjät{{selvennä|Linkitykset muotoon "X:n hallintopitäjä"}}
| vaakuna = Coat of arms of Kexholm Province.svg
|-
| vaakuna-artikkeli =
| '''1634'''
| sijainti = Provinces of Finland 1634 - 1640, 1650 - 1721.svg
| '''1721''' &nbsp; &nbsp;<ref>Marja Huovila (1995): ''Käkisalmen läänin vaiheita esihistoriasta vuoteen 1811'', ISBN 952-90-6565-5.</ref><ref> Eino Jutikkala (1959): ''Suomen historian kartasto''.</ref><ref>Heikki Kirkinen (1983): Karjala idän ja lännen välissä. Teoksessa ''Karjala, osa 4 Karjalan vaiheet'', ISBN 951-23-1553-X.</ref>
| pääkaupunki = Käkisalmi
|-
| maaherra = Berendt Mellin
| colspan="2" | Käkisalmen eteläinen [[kihlakunta]]; "etelälääni"
| historialliset maakunnat = [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjala]]
|-
| väkiluku = ?
| [[Rautu (Viipurin lääni)|Rautu]]
| väkilukusijoitus = 0
| [[Rautu (Viipurin lääni)|Rautu]]
| pinta-ala = ?
|-
| pinta-alasijoitus = 0
| [[Sakkola]]
}}
| [[Sakkola]]
|-
| [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärvi]]
| [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärvi]]
|-
| [[Räisälä]]
| [[Räisälä]]
|-
| colspan="2" | Käkisalmen pohjoinen kihlakunta; "pohjoislääni"
|-
| [[Tiurula]]
| [[Hiitola]]
|-
| [[Kurkijoki]]
| [[Kurkijoki]]
|-
| [[Uukuniemi]]
| [[Uukuniemi]]
|-
| [[Sortavala]]
| [[Sortavala]]
|-
| &nbsp;
| [[Jaakkima]] (osia Kurkijoesta, Sortavalasta ja Uukuniemestä)
|-
| [[Joukio]]
| [[Parikkala]]
|-
| [[Suistamo]]
| [[Suistamo]]
|-
| &nbsp;
| [[Impilahti]] (erotettu Suistamosta)
|-
| [[Salmi (kunta)|Salmi]]
| [[Salmi (kunta)|Salmi]]
|-
| [[Kitee]]
| [[Kitee]]
|-
| [[Pälkjärvi]]
| [[Pälkjärvi]]
|-
| [[Tohmajärvi]]
| [[Tohmajärvi]]
|-
| [[Suojärvi]]
| [[Suojärvi]]
|-
| [[Liperi (kunta)|Liperi]]
| [[Liperi (kunta)|Liperi]]
|-
| [[Ilomantsi]]
| [[Ilomantsi]]
|-
| [[Pielisjärvi]]
| [[Pielisjärvi]]
|}
[[File:The coat of arms of of Kexholm County (1894).jpg|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna keisari [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkin]] (1894) jalustassa Helsingin [[Senaatintori]]lla]]
[[File:Kexholms_läns_vapen_under_den_svenska_tiden,_Nordisk_familjebok.png|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna Ruotsin valtakunnan hallintokautena]]
'''Käkisalmen lääni''' ({{k-sv|Kexholms län}}) oli [[Käkisalmi|Käkisalmen]] linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue. Se oli [[Ruotsi]]n hallinnassa [[1580]]–[[1595]] ja [[1617]]–[[1710]] ja käsitti [[Laatokan-Karjala|Laatokan-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n. Vuonna [[1721]] alue jaettiin kahtia, ja sen eteläosa oli siitä lähtien osa [[Venäjä]]lle kuulunutta [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]], kunnes vuodesta 1812 lähtien entinen lääni kokonaisuudessaan oli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a. Käkisalmen lääni -nimitys liittyy aikaan 1580–1721, minkä jälkeen alueen historia on osa [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] historiaa. Nykyään entisen Käkisalmen läänin pohjoisosat kuuluvat Suomeen ja eteläosat Venäjään.


'''Käkisalmen lääni''' ({{k-sv|Kexholms län}}) oli vuosina 1634-1721 toiminut [[Suomen läänit|Suomen lääni]], joka käsitti [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjalan historiallisen maakunnan]] silloiset itä- ja pohjoisosat eli nykyään [[Suomi|Suomessa]] suurin piirtein [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n ja [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjala]]sta [[Parikkala]]n alueet sekä [[Venäjä]]llä [[Käkisalmen piiri|Käkisalmen kuntapiiri]]n kuin myös [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallasta]] [[Lahdenpohjan piiri|Lahdenpohjan]], [[Pitkärannan piiri|Pitkärannan]] ja [[Sortavalan piiri|Sortavalan kuntapiiri]]en alueet sekä suurimman osan [[Suojärven piiri|Suojärven kuntapiiri]]n alueesta. Läänin pääkaupunki oli [[Käkisalmi]]. [[Ruotsi]] joutui luovuttamaan läänin eteläosan [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]lle [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] päättäneessä [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 ja Ruotsissa pysyneestä läänin pohjoisosasta muodostettiin [[Viipurin ja Savonlinnan lääni]]n niinikään Ruotsissa pysyneen suurimman osan kanssa [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]].
Suomen historiallisena maakuntana Käkisalmen lääni nähdään vielä vuonna 1894 Helsingin [[Senaatintori]]lla paljastetussa [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkissä]], jossa sitä edustaa palavaa linnaa kuvaava vaakuna.


[[File:Provinces of Finland 1634 - 1640, 1650 - 1721.svg|right|upright|thumb|Läänit 1634<br>1. [[Turun lääni]]<br>2. [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]]<br>3. [[Pohjanmaan lääni]]<br>4. [[Karjalan lääni]]<br>5. [[Käkisalmen lääni]]]]
==Historia==


== Historia ==
===Käkisalmen läänin alue keskiajalla===
{{korjattava|Oli Käkisalmen kihlakunta vuoteen 1634, jolloin vasta Käkisalmen lääni perustettiin.}}


=== Korela ===
Ensimmäinen maininta [[Vuoksi|Vuoksen]] suuraluetta tarkoittavasta Korelasta on vuodelta [[1143]]. [[Novgorod]]ilaiset ja myöhemmin [[Venäjän historia|venäläiset]] käyttivät Käkisalmesta Korela-nimitystä 1600-luvulle asti. Käkisalmi sijaitsi [[Viipuri]]sta 85 kilometriä koilliseen Vuoksen rannalla [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]] johtavan kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.


[[Novgorodin tasavalta|Novgorodin tasavallan]] ja sen jälkeisen [[Venäjän tsaarikunta|Venäjän tsaarikunnan]] asukkaat käyttivät 1600-luvulle asti [[Käkisalmen linna]]sta nimeä ''Korela'', joka myös [[Vuoksi|Vuoksen]] suuraluetta tarkoittavana mainintana esiintyy ensimmäisen kerran 1143. Käkisalmi sijaitsee [[Viipuri]]sta 85 kilometriä koilliseen Vuoksen pohjoisen sivuhaaran suussa [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]] johtaneen kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.
===Sota ja miehitys - Ruotsin vallan aika alkaa===
{{Pääartikkeli|[[Käkisalmen linnalääni]]}}


=== Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota ===
Vuonna 1570 alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi, jonka tuhovaikutus ulottui [[Karjala]]an hyvin raskaana. Vuonna 1580 Ruotsin armeija valloitti Käkisalmen [[Pontus De La Gardie|Pontus De la Gardien]] johdolla.


Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi 1570 eli [[pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota]], jonka tuhovaikutus ulottui Karjalaan hyvin raskaana. [[Ruotsin puolustusvoimat|Ruotsin armeija]] valloitti Käkisalmen [[Pontus De La Gardie|Pontus De la Gardien]] johdolla 1580.
Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti [[Käkisalmen linnalääni]]ä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalais[[vouti|voudin]] saapuvan lähtivät rajaseutujen asukkaat erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa Taka-Karjalassa oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös [[Savo]]sta ja Viipurin Karjalasta.


Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti ''Käkisalmen kihlakunnan'' alueesta muodostettua linnalääniä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalaisen [[vouti|voudin]] saapuvan rajaseutujen asukkaat lähtivät erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa [[Raja-Karjala]]ssa oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös [[Savo]]sta ja Viipurin Karjalasta.
Käkisalmen läänin palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin [[Täyssinän rauha]]ssa 1595, vaikka läänin luovutus tapahtui vasta rajankäynnin jälkeen 1597. Vuonna 1611 Pontus De la Gardien poika [[Jakob De la Gardie]] valtasi Käkisalmen.


Käkisalmen kihlakunnan palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin sodan päättäneessä [[Täyssinän rauha]]ssa 1595, mutta luovutus tapahtui vasta paria vuotta myöhemmin.
===Ruotsin vallan vahvistaminen 1617===


=== Inkerin sota ja Ruotsin vallan vahvistaminen ===
Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös [[Inkeri]]nmaan. Länsiosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana yhdessä Inkerinmaan ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].


Pontus De la Gardien pojan [[Jakob De la Gardie]]n Venäjälle johtaman [[de la Gardien sotaretki|sotaretken]] (1609-1610) jälkeen Venäjän valtaistuimelle noussut [[Vladislav IV Vaasa]] kieltäytyi luovuttamasta Käkisalmen kihlakuntaa. Tästä syystä Ruotsi aloitti Venäjää vastaan [[Inkerin sota|Inkerin sodan]] (1610-1617) ja valtasi Käkisalmen 1611. Kihlakunnan siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa 1617. Eteläosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta Käkisalmen kihlakuntaa ei liitetty sen yhteyteen. Sen sijaan alue muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana [[Inkeri]]n ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman. Läänillä ei ollut lähettää edustajia [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]] voittomaa-statuksen vuoksi<ref name=Iso>{{Kirjaviite | Tekijä = K.K.Meinander(?) | Nimeke = Iso tietosanakirja, osa 7| Vuosi = 1934| Sivu = 546| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 15.10.2016 }}</ref>. Monet ortodoksiset asukkaat pakenivat läänistä Venäjälle, lähinnä [[Tver]]in alueelle peläten [[luterilaisuus|luterilaisuuden]] levittämistä heidän keskuuteensa<ref name=Iso />.


Käkisalmen kihlakuntaa ja Inkeriä pidettiin voittomaana, joka vuokrattiin Jakob De la Gardielle 1629 asti. Alueen virkamiehet ja voudit saivat pitää keräämänsä verotulot maksettuaan ensin kuninkaalle tietyn osuuden.
===Hallinto ja talonpoikien asema===


=== Läänin synty ja hallinto ===
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]]. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin [[Tukholma]]ssa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä [[maapäivät|maapäivillä]] [[ritaristo]] ja [[rälssi]]miehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna [[1661]] Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin<ref>J. M. Salenius (1911): ''Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella''. Historiallinen arkisto 22.</ref>.


Vaikka kihlakunnasta muodostettiin Käkisalmen lääni 1634, voittomaa-asemansa vuoksi sieltä ei voitu lähettää edustajia [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]].<ref name=Iso>{{Kirjaviite | Tekijä = K.K.Meinander(?) | Nimeke = Iso tietosanakirja, osa 7| Vuosi = 1934| Sivu = 546| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 15.10.2016 }}</ref> Sen sijaan papeilla oli mahdollisuus toimittaa anomuksiaan ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin [[Tukholma]]ssa edistämässä läänin asioita, myös ennen kuningasvallan lujittumista pidetyillä [[maapäivät|maapäivillä]] [[ritari]]sto ja [[rälssi]]miehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät 1661, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin<ref>J. M. Salenius (1911): ''Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella''. Historiallinen arkisto 22.</ref>. Oikeudellisesti lääni kuului [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] alaisuuteen.<ref>A. A. A. Laitinen (1938): ''Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia'', Sortavala, sivut 91–92.</ref>
Vuodesta 1633 läänin alue oli [[Tukholma]]n kollegioitten alainen [[maaherrakunta]], joka 1637 liitettiin [[Pietari Brahe]]n hallitsemaan [[Suomen kenraalikuvernöörikunta]]an. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] piiriin<ref>A. A. A. Laitinen (1938): ''Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia'', Sortavala, sivut 91–92.</ref>.


===Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat===
=== Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat ===


Käkisalmen läänissä oli 1600-luvulla yhdeksän [[Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat|kreivi- ja vapaaherrakuntaa]]:
Käkisalmen läänissä oli yhdeksän [[Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat|kreivi- ja vapaaherrakuntaa]]:
* [[Kronoborgin kreivikunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Kurkijoki|Kurkijoen]] pitäjää
* [[Kronoborgin kreivikunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Kurkijoki|Kurkijoen]] pitäjää
* [[Nyborgin kreivikunta]]an (1652–1680) kuuluivat [[Joukio]]n pitäjä ja osa [[Uukuniemi|Uukuniemen]] pitäjää
* [[Nyborgin kreivikunta]]an (1652–1680) kuuluivat [[Joukio]]n pitäjä ja osa [[Uukuniemi|Uukuniemen]] pitäjää
* [[Kiteen vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Kitee]]n pitäjää
* [[Salmin kreivikunta]]an (1651–1669) kuuluivat [[Salmi (kunta)|Salmin]] ja [[Suistamo]]n pitäjät
* [[Sortavalan kreivikunta]]an (1651–1680) kuuluivat [[Sortavala]]n kaupunki ja [[Sortavalan maalaiskunta|Sortavala]]n pitäjä
* [[Liperin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului [[Liperi (kunta)|Liperi]]n pitäjä
* [[Kiteen vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Kitee]]n pitäjää
* [[Pyhäjärven vapaaherrakunta]]an (1650–1680) kuului osa [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven]] pitäjää
* [[Liperin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului [[Liperi (kunta)|Liperi]]n pitäjä
* [[Salmin kreivikunta]]an (1651–1669) kuuluivat [[Salmi (kunta)|Salmi]]n ja [[Suistamo]]n pitäjät
* [[Sortavalan kreivikunta]]an (1651–1680) kuuluivat [[Sortavala]]n kaupunki ja [[Sortavalan maalaiskunta|Sortavalan pitäjä]]
* [[Pyhäjärven vapaaherrakunta]]an (1650–1680) kuului osa [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven]] pitäjää
* [[Tohmajärven vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] pitäjä
* [[Tohmajärven vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] pitäjä
* [[Örneholmin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Rautu (Viipurin lääni)|Raudun]] [[pitäjä]]ä
* [[Örneholmin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Rautu (Viipurin lääni)|Raudun]] [[pitäjä]]ä


===Ortodoksien pako Venäjälle===
=== Ortodoksien pako Venäjälle ===
{{Pääartikkeli|[[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla]]}}
{{Pääartikkeli|[[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla]]}}


Ankara verotus, katovuodet, [[ortodoksisuus|ortodoksien]] uskonnollinen sorto ja [[Feodalismi|lääninherrain]] mielivalta saivat aikaan voimakkaan [[Karjalan ortodoksiväestön muuttoliike Venäjälle 1600-luvulla|muuttoliikkeen]]. Yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle 1600-luvun aikana ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten Savosta ja [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaalta]].
Ankara verotus, katovuodet, [[ortodoksisuus|ortodoksien]] uskonnollinen sorto ja [[feodalismi|lääninherrain]] mielivalta saivat aikaan voimakkaan [[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla|Karjalan väestömuutoksen 1600-luvulla]], jolloin yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle, lähinnä [[Tverin alue]]elle<ref name=Iso /> ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten [[Savo]]sta ja nykyisen [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaa]]n alueelta.


[[kuva: The coat of arms of of Kexholm County (1894).jpg|150 px|thumb|Käkisalmen lääniä kuvaava vaakuna keisari Aleksanteri II:n patsaan jalustassa]]
===Läänin jako ja venäläisvalta===
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana Venäjä valloitti Käkisalmen läänin vuonna 1710. Vuonna 1712 [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] tehtiin Venäjän pääkaupunki, jolloin Etelä-Karjalan hallinta tuli tärkeäksi kaupungin turvallisuuden takaamiseksi. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Karjalan alue jaettiin uudella tavalla ja syntyi [[Vanha Suomi]], joka samalla päätti Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui pian Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella. Käkisalmen läänin Ruotsille jäänyt pohjoisosa eli nykyinen [[Pohjois-Karjala]] sen sijaan liitettiin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]]in.
{|cellspacing="0" border="0" bgcolor="white"
|-
|[[File:Finnish_counties_1635.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, '''21: Käkisalmen lääni''']]
|[[File:Finnish_counties_1721.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1721: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, '''19: Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni''']]
|[[File:Finnish_counties_1747.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1747: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, '''17: Kymenkartanon ja Savon lääni''', 18: Pohjanmaan lääni]]
|[[File:Finnish_counties_1776.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, '''16: Savon ja Karjalan lääni''']]
|[[File:Finnish_counties_1812.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1812: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, '''13: Viipurin lääni''', 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, '''16: Savon ja Karjalan lääni''']]
|}


=== Uudenkaupungin rauha ja läänin loppu ===
==Maaherrat==

Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valloitti Käkisalmen läänin 1710. [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]sta tehtiin Venäjän pääkaupunki 1712, jolloin kaupungin turvallisuuden takaamiseksi koko [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] hallinta tuli tärkeäksi. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Karjalan historiallisen maakunnan alue jakautui uudella tavalla ja syntyi [[Vanha Suomi]] päättäen samalla Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella.

[[Helsinki|Helsingin]] [[Senaatintori]]lla sijaitsevan [[Aleksanteri II (patsas, Helsinki)|Aleksanteri II:n patsaan]] jalustassa [[Suomen historialliset maakunnat|Suomen historiallisten maakuntien]] vaakunoiden lisäksi on vaakuna muistona Käkisalmen läänistä.

== Maaherrat ==


* [[Henrik Månsson]] 1634–1636
* [[Henrik Månsson]] 1634–1636
Rivi 143: Rivi 78:
* [[Berendt Mellin]] 1674–1690
* [[Berendt Mellin]] 1674–1690


==Lähteet==
== Katso myös ==
*Jukka Korpela (2004): ''Viipurin läänin historia II'', ISBN 952-5200-43-4
*Erkki Kuujo (1959): ''Taka-Karjalan verotus v:een 1710''. Historiallisia tutkimuksia 52


* [[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla]]
===Viitteet===
* [[Vanha Suomi]]
{{Viitteet}}
* [[Käkisalmen piiri]]

== Lähteet ==

* Jukka Korpela (2004): ''Viipurin läänin historia II'', ISBN 952-5200-43-4
* Erkki Kuujo (1959): ''Taka-Karjalan verotus v:een 1710''. Historiallisia tutkimuksia 52

=== Viitteet ===

{{viitteet}}


{{Läänit}}
{{Läänit}}

[[Luokka:Suomen läänit]]

[[Luokka: Suomen läänit]]
[[Luokka:Luovutettujen alueiden historia]]
[[Luokka:Luovutettujen alueiden historia]]
[[Luokka:Pohjois-Karjalan historia]]
[[Luokka:Pohjois-Karjalan historia]]

Versio 21. elokuuta 2018 kello 19.37

Käkisalmen lääni
(kartassa nro 5)

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Käkisalmi
Viimeinen maaherra Berendt Mellin
Historialliset maakunnat Karjala
Pinta-ala ilman merialueita ? km²
0:nneksi suurin
Väkiluku ?
0:nneksi suurin

Käkisalmen lääni (ruots. Kexholms län) oli vuosina 1634-1721 toiminut Suomen lääni, joka käsitti Karjalan historiallisen maakunnan silloiset itä- ja pohjoisosat eli nykyään Suomessa suurin piirtein Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalasta Parikkalan alueet sekä Venäjällä Käkisalmen kuntapiirin kuin myös Karjalan tasavallasta Lahdenpohjan, Pitkärannan ja Sortavalan kuntapiirien alueet sekä suurimman osan Suojärven kuntapiirin alueesta. Läänin pääkaupunki oli Käkisalmi. Ruotsi joutui luovuttamaan läänin eteläosan Venäjälle suuren Pohjan sodan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Ruotsissa pysyneestä läänin pohjoisosasta muodostettiin Viipurin ja Savonlinnan läänin niinikään Ruotsissa pysyneen suurimman osan kanssa Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni.

Läänit 1634
1. Turun lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Karjalan lääni
5. Käkisalmen lääni

Historia

Korela

Novgorodin tasavallan ja sen jälkeisen Venäjän tsaarikunnan asukkaat käyttivät 1600-luvulle asti Käkisalmen linnasta nimeä Korela, joka myös Vuoksen suuraluetta tarkoittavana mainintana esiintyy ensimmäisen kerran 1143. Käkisalmi sijaitsee Viipurista 85 kilometriä koilliseen Vuoksen pohjoisen sivuhaaran suussa Suomenlahdelta Laatokalle johtaneen kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.

Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota

Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi 1570 eli pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota, jonka tuhovaikutus ulottui Karjalaan hyvin raskaana. Ruotsin armeija valloitti Käkisalmen Pontus De la Gardien johdolla 1580.

Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti Käkisalmen kihlakunnan alueesta muodostettua linnalääniä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalaisen voudin saapuvan rajaseutujen asukkaat lähtivät erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa Raja-Karjalassa oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös Savosta ja Viipurin Karjalasta.

Käkisalmen kihlakunnan palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin sodan päättäneessä Täyssinän rauhassa 1595, mutta luovutus tapahtui vasta paria vuotta myöhemmin.

Inkerin sota ja Ruotsin vallan vahvistaminen

Pontus De la Gardien pojan Jakob De la Gardien Venäjälle johtaman sotaretken (1609-1610) jälkeen Venäjän valtaistuimelle noussut Vladislav IV Vaasa kieltäytyi luovuttamasta Käkisalmen kihlakuntaa. Tästä syystä Ruotsi aloitti Venäjää vastaan Inkerin sodan (1610-1617) ja valtasi Käkisalmen 1611. Kihlakunnan siirtyminen Ruotsille virallistui Stolbovan rauhassa 1617. Eteläosa Karjalasta kuului Viipurin linnalääniin, mutta Käkisalmen kihlakuntaa ei liitetty sen yhteyteen. Sen sijaan alue muodosti Kustaa II Aadolfin aikana Inkerin ja Liivinmaan kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli Narvassa ja kenraalikuvernöörinä oli Johan Skytte.

Käkisalmen kihlakuntaa ja Inkeriä pidettiin voittomaana, joka vuokrattiin Jakob De la Gardielle 1629 asti. Alueen virkamiehet ja voudit saivat pitää keräämänsä verotulot maksettuaan ensin kuninkaalle tietyn osuuden.

Läänin synty ja hallinto

Vaikka kihlakunnasta muodostettiin Käkisalmen lääni 1634, voittomaa-asemansa vuoksi sieltä ei voitu lähettää edustajia Ruotsin valtiopäiville.[1] Sen sijaan papeilla oli mahdollisuus toimittaa anomuksiaan ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin Tukholmassa edistämässä läänin asioita, myös ennen kuningasvallan lujittumista pidetyillä maapäivillä ritaristo ja rälssimiehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät 1661, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin[2]. Oikeudellisesti lääni kuului Turun hovioikeuden alaisuuteen.[3]

Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat

Käkisalmen läänissä oli yhdeksän kreivi- ja vapaaherrakuntaa:

Ortodoksien pako Venäjälle

Pääartikkeli: Karjalan väestömuutos 1600-luvulla

Ankara verotus, katovuodet, ortodoksien uskonnollinen sorto ja lääninherrain mielivalta saivat aikaan voimakkaan Karjalan väestömuutoksen 1600-luvulla, jolloin yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle, lähinnä Tverin alueelle[1] ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten Savosta ja nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Käkisalmen lääniä kuvaava vaakuna keisari Aleksanteri II:n patsaan jalustassa

Uudenkaupungin rauha ja läänin loppu

Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valloitti Käkisalmen läänin 1710. Pietarista tehtiin Venäjän pääkaupunki 1712, jolloin kaupungin turvallisuuden takaamiseksi koko Karjalankannaksen hallinta tuli tärkeäksi. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Karjalan historiallisen maakunnan alue jakautui uudella tavalla ja syntyi Vanha Suomi päättäen samalla Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella.

Helsingin Senaatintorilla sijaitsevan Aleksanteri II:n patsaan jalustassa Suomen historiallisten maakuntien vaakunoiden lisäksi on vaakuna muistona Käkisalmen läänistä.

Maaherrat

Katso myös

Lähteet

  • Jukka Korpela (2004): Viipurin läänin historia II, ISBN 952-5200-43-4
  • Erkki Kuujo (1959): Taka-Karjalan verotus v:een 1710. Historiallisia tutkimuksia 52

Viitteet

  1. ↑ a b K.K.Meinander(?): Iso tietosanakirja, osa 7, s. 546. Helsinki: Otava, 1934.
  2. ↑ J. M. Salenius (1911): Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella. Historiallinen arkisto 22.
  3. ↑ A. A. A. Laitinen (1938): Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia, Sortavala, sivut 91–92.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käkisalmen_lääni&oldid=17521547”