Ero sivun ”Rajinikanth” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 65: Rivi 65:
* ''[[Lingaa]]'' (2014)
* ''[[Lingaa]]'' (2014)
* ''[[Kabali]]'' (2016)
* ''[[Kabali]]'' (2016)
* ''[[2.0 (elokuva)|2.0]]'' (2018)
{{palstoitus loppuu}}
{{palstoitus loppuu}}



Versio 26. joulukuuta 2017 kello 21.10

Rajinikanth
Henkilötiedot
Koko nimi Shivaji Rao Gaikwad
Syntynyt12. joulukuuta 1950 (ikä 73)[1]
Bangalore, Karnataka, Intia[1]
Ammatti elokuvanäyttelijä
elokuvatuottaja
elokuvakäsikirjoittaja
Puoliso Latha Rangachari (1981–)
Näyttelijä
Aktiivisena 1975–
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Rajinikanth (oik. Shivaji Rao Gaikwad; s. 12. joulukuuta 1950 Bangalore, Karnataka, Intia)[1] on intialainen elokuvanäyttelijä, joka on myös tuottanut ja käsikirjoittanut elokuvia. 40-vuotisen uransa aikana hän on esiintynyt yli 150 elokuvassa, joihin kuuluu tamilin-, hindin-, kannadan-, telugun-, malajalamin-, englannin- ja bengalinkielisiä elokuvia. Roolillaan elokuvassa Sivaji (2007) Rajinikanthista tuli Aasian toiseksi korkeimmin palkattu näyttelijä Jackie Chanin jälkeen.[2]

Yksityiselämä

Rajinikanth meni naimisiin Latha Rangacharin kanssa 26. helmikuuta 1981. Heillä on kaksi tytärtä, Aishwarya Rajinikanth ja Soundarya Rajinikanth, jotka työskentelevät myös elokuva-alalla. Aishwarya on naimisissa näyttelijä Dhanushin kanssa.[3]

Ura

Rajinikanthin ensimmäinen elokuva oli vuonna 1975 ilmestynyt tamilinkielinen K. Balachanderin ohjaama ihmissuhteiden suuria ikäeroja käsittelevä draamaelokuva Apoorva Raagangal, jossa Rajinikanth oli suhteellisen pienessä sivuosaroolissa. Elokuva kuitenkin voitti parhaan tamilinkielisen elokuvan National Film Awards -palkinnon, ja Rajinikanth sai medianäkyvyyttä kun The Hindu kehui hänen roolisuoritustaan.[4][5] Apoorva Raagangalin jälkeen Rajinikanth alkoi saada yhä enemmän elokuvarooleja ja vuoden 1978 loppuun mennessä hän oli esiintynyt jo neljässäkymmenessä elokuvassa.[6] Vuoden 1978 M. Bhaskarin ohjaamassa elokuvassa Bairavi Rajinikanth esiintyi ensimmäistä kertaa pääosaroolissa. Bairavin vuoksi Rajinikanth sai lisänimen Superstar (”Supertähti”), jota useiden elokuvien alkutekstit käyttävät hänen nimensä yhteydessä vielä tänäkin päivänä.[7]

Saavutettuaan suuren suosion Etelä-Intiassa Rajinikanth esiintyi myös ensimmäisessä Bollywood-elokuvassaan Andha Kanoon vuonna 1983 Amitabh Bachchanin ja Hema Malinin kanssa.[8] Vuonna 1988 hän esiintyi merkittävässä sivuosaroolissa uransa toistaiseksi ainoassa yhdysvaltalaisessa elokuvassa Bloodstone – rubiinin kirous, joka ei kuitenkaan Yhdysvalloissa saavuttanut suurta suosiota lähes tuntemattomien pääosanäyttelijöidensä takia.[9]

Yksi 1990-luvun menestyneimmistä Rajinikanthin elokuvista oli K. S. Ravikumarin Muthu vuodelta 1995. Vuonna 1998 elokuva ilmestyi myös Japanissa, jossa se sai erinomaisen vastaanoton. Menestyksen jälkeen myös Rajinikanthin seuraavia elokuvia myytiin Japaniin, mutta ne eivät menestyneet yhtä hyvin.[10]

Vuoden 2005 Chandramukhi, jossa Rajinikanth oli pääosassa, pysyi teatterilevityksessä 890 päivää ja teki näin Etelä-Intian elokuvateollisuuksien ennätyksen.[11] Vuonna 2010 ilmestyneessä S. Shankarin elokuvassa Enthiran Rajinikanth esitti Chitti-nimistä androidihumanoidirobottia sekä robotin luonutta tiedemiestä.[12] Elokuvasta tuli 2,8 miljardin rupian tuotollaan historian tuottoisin tamilielokuva.[13] Elokuvan saaman suosion myötä Rajinikanth teki myös erikoisesiintymisen Chittinä Shahrukh Khanin Bollywood-elokuvassa Ra.One vuonna 2011.[14]

Vuonna 2011 Rana-elokuvan kuvauksissa Rajinikanth sairastui ruokamyrkytykseen ja joutui sairaalaan. Sairaalasta päästyään hän joutui sinne pian uudestaan. Rajinikanthin sairastelun vuoksi pahasti viivästynyt Rana aiottiin aikataulusyistä tehdä animaationa, mutta sen sijaan päädyttiinkin tekemään Kochadaiiyaan, jolle Rana olisi mahdollisesti jatko-osa. Elokuvan ohjasi Rajinikanthin tytär Soundarya ja ilmestyessään vuonna 2014 siitä tuli Intian ensimmäinen liikkeenkaappaustekniikalla toteutettu animaatioelokuva, joka kuitenkin sai osakseen paljon kritiikkiä viimeistelemättömästä grafiikasta. Sairaalasta kotiutumisensa jälkeen Rajinikanthin ensimmäinen elokuva ei-animaatiohahmona oli vuonna 2014 ilmestynyt K. S. Ravikumarin ohjaama Lingaa.

Palkinnot

Rajinikanth on saanut elokuvillaan yli neljäkymmentä palkintoa, joihin sisältyy myös parhaan miesnäyttelijän Filmfare Awards South -palkinto vuonna 1984 tamilinkielisestä elokuvasta Nallavanuku Nallavan. Vuonna 2011 hän sai elokuvassa Enthiran esittämästään kaksoisroolista sekä parhaan sankarin että parhaan konnan Vijay Awards -palkinnon.[15]

Intian valtio myönsi hänelle Padma Bhushan -palkinnon vuonna 2000[3] ja Padma Vibhushan -palkinnon vuonna 2016[16].

Valikoitu filmografia

Lähteet

  • Ramachandran, Naman: Rajinikanth – The Definitive Biography. Penguin Books India, 2012. ISBN 978-0-670-08620-7 (englanniksi)
  • The Hindu: Rajinikanth : 12.12.12 A Birthday Special. Kasturi & Sons Ltd., 2012. (englanniksi)

Viitteet

  1. a b c Ramachandran s. 3–4
  2. Buncombe, Andrew: Meet India's biggest film star The Independent. 3.10.2010. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  3. a b Ethiraj, Gopal: Sunday Celebrity: Rajini is simple, stylish, spiritual, that explains his uniqueness Asian Tribune. 14.12.2009. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  4. Ramachandran s. 33–45
  5. The Hindu s. 67
  6. Ramachandran s. 256–267
  7. Ramachandran s. 76–78
  8. Ramachandran s. 123
  9. Ramachandran s. 125–126
  10. Ramachandran s. 164–167
  11. Shankar, Settu: Chandramukhi completes 890 days! Filmibeat. 21.9.2007. Viitattu 5.9.2015. (englanniksi)
  12. Ramachandran s. 228
  13. All Time Highest Grossing Tamil films International Business Times. 12.7.2015. Viitattu 5.9.2015. (englanniksi)
  14. Shah Rukh reveals Rajini Sir's cameo in RA.One NDTV Movies. 3.10.2011. Viitattu 5.9.2015. (englanniksi)
  15. Legends steal the show at Close Up Vijay Awards The Hindu. 26.6.2011. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
  16. Padma Vibhushan for Rajinikanth, Dhirubhai Ambani, Jagmohan The Hindu. 26.1.2016. New Delhi. Viitattu 26.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla