Ero sivun ”Hawker Typhoon” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Malline:Tekniset tiedot lisätty, siitintää using AWB
Rivi 6: Rivi 6:
| suunnittelija =
| suunnittelija =
| valmistajat = [[Hawker|Hawker Aviation]], [[Gloster Aircraft Company|Gloster]]
| valmistajat = [[Hawker|Hawker Aviation]], [[Gloster Aircraft Company|Gloster]]
| miehistö = 1
| valmistusvuodet =
| matkustajia =
| ensilento = Maaliskuu 1940
| valmistumisvuosi =
| esitelty = 1941
| ensimmäinen lento = Maaliskuu 1940
| käyttöönottovuosi = [[1941]]
| valmistus lopetettu =
| lukumäärä =
| lukumäärä =
| pituus = 9,75
| kärkiväli = 12,7
| korkeus = 4,7
| siipipinta-ala = 25,92
| nopeus = 652
| lentomatka = 821
| tyhjäpaino = 3 992
| koneisto = Sabre IIA
| teho = 1 626 kW
| aseistus = Mk 1 A 12 x 7,7 mm Browning konekivääriä, Mk 1 B4 &times; 20 mm Hispano-tykki<br />2 &times; 450 kg pommi ''tai'' 8 rakettia
}}
}}
'''Hawker Typhoon''' oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen [[Hawker|Hawker Aviation]]in vuonna 1940 kehittämä, <ref name="avcfury">http://www.airvectors.net/avcfury.html</ref>[[Hawker Hurricane|Hurricanen]] seuraajaksi tarkoitettu [[torjuntahävittäjä]]. Moottorin suorituskyky korkealla ei ollut riittävän hyvä aiottuun tehtävään, mutta erinomainen suorituskyky matalalla, toiminta-aika ja voimakas aseistus johtivat tyypin käyttöön maahyökkäys- ja maavoimien tukitehtävissä.
[[File:Hawker Typhoon.svg|thumb|300px|Hawker Typhoon]]
'''Hawker Typhoon''' oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen [[Hawker|Hawker Aviation]]in vuonna [[1940]] kehittämä,<ref name="avcfury">http://www.airvectors.net/avcfury.html</ref> [[Hawker Hurricane|Hurricanen]] seuraajaksi tarkoitettu [[torjuntahävittäjä]]. Moottorin suorituskyky korkealla ei ollut riittävän hyvä aiottuun tehtävään, mutta erinomainen suorituskyky
alakorkeuksissa, toiminta-aika ja voimakas aseistus johtivat tyypin käyttöön maahyökkäys- ja maavoimien tukitehtävissä.


==Taustaa==
==Taustaa==
Hawker -yhtiön pääsuunnittelija Sydney Camm luonnosteli 1937 Hurricanelle seuraajaa ennakoiden Ilmailuministeriön huomaavan pian
Hawker -yhtiön pääsuunnittelija Sydney Camm luonnosteli 1937 Hurricanelle seuraajaa ennakoiden Ilmailuministeriön huomaavan pian tarpeen suunnitella seuraaja torjuntahävittäjäksi. Ministeriö julkaisi spesifikaation F.18/37.<ref name="Monday">Monday s.154-160,161</ref>
tarpeen suunnitella seuraaja torjuntahävittäjäksi. Ministeriö julkaisi spesifikaation F.18/37.<ref name="Monday">Monday s.154-160,161</ref>
Siinä määriteltiin torjuntahävittäjä, joka käyttäisi uutta Napier Sabre tai Rolls Royce Vulture -moottoria. Ne olivat 24-sylinterisiä, aiotulta teholtaan noin 2000:n [[hevosvoima]]n moottoreita. Aseistuksena olisi 12 konekivääriä. Hawker valmisti kaksi 1938 tilattua prototyyppiä kummallekin moottorille. Vulture-prototyypin ensimmäinen lento oli lokakuussa 1939, Sabre -version helmikuussa 1940.
Siinä määriteltiin torjuntahävittäjä, joka käyttäisi uutta Napier Sabre tai Rolls Royce Vulture -moottoria. Ne olivat 24-sylinterisiä, aiotulta teholtaan noin 2000:n [[hevosvoima]]n moottoreita. Aseistuksena olisi 12 konekivääriä. Hawker valmisti kaksi 1938 tilattua prototyyppiä kummallekin moottorille. Vulture-prototyypin ensimmäinen lento oli lokakuussa 1939, Sabre -version helmikuussa 1940.


Rivi 36: Rivi 20:


==Kehitystyö, palvelukseen==
==Kehitystyö, palvelukseen==
[[Tiedosto:Hawker Typhoon MkIB.jpg|thumb|Hawker Typhoon Mk IB]]
Toukokuussa 1940 prototyypin koelennolla sattui täpärä tilanne rungon pettäessä. Koneesta kehitettiin kaksi versiota, Mk 1 A aseistettuna 12:lla konekiväärilla sekä Mk 1 B jossa oli neljä 20&nbsp;mm:n tykkiä. B -version ensilento oli 3. toukokuuta 1941.
Toukokuussa 1940 prototyypin koelennolla sattui täpärä tilanne rungon pettäessä. Koneesta kehitettiin kaksi versiota, Mk 1 A aseistettuna 12:lla konekiväärilla sekä Mk 1 B jossa oli neljä 20&nbsp;mm:n tykkiä. B -version ensilento oli 3. toukokuuta 1941.
Ensimmäinen varsinainen tuotantokone oli Mk 1 A, ja se lensi toukokuun 27. päivänä 1941.<ref name="Monday"/> Koneen päätuotantoyhtiö oli
Ensimmäinen varsinainen tuotantokone oli Mk 1 A, ja se lensi toukokuun 27. päivänä 1941.<ref name="Monday"/> Koneen päätuotantoyhtiö oli
Rivi 41: Rivi 26:


==Torjuntahävittäjästä maataistelukoneeksi==
==Torjuntahävittäjästä maataistelukoneeksi==
[[Tiedosto:Typhoon-rearmed.jpg|thumb|Hawker Typhoonia aseistetaan raketeilla keväällä 1944.]]
Typhoonin suorituskyky korkealla oli pettymys, ja myös nousunopeus oli toivottua heikompi. Sen sijaan erityisesti nopeus matalalla oli erinomainen. [[Pierre Clostermann]] mainitsee kirjassaan ''Suuri sirkus'', että kahdesta 500 kilon (todellisuudessa 450&nbsp;kg:n) pommista siipien alla huolimatta Typhoon oli vaakalennossa niin nopea, että saattavien [[Supermarine Spitfire|Spitfire]] V D -koneiden oli vaikea pysyä matkassa.<ref name="Suuri">Clostermann s.76,192,195</ref>
Typhoonin suorituskyky korkealla oli pettymys, ja myös nousunopeus oli toivottua heikompi. Sen sijaan erityisesti nopeus matalalla oli erinomainen. [[Pierre Clostermann]] mainitsee kirjassaan ''Suuri sirkus'', että kahdesta 500 kilon (todellisuudessa 450&nbsp;kg:n) pommista siipien alla huolimatta Typhoon oli vaakalennossa niin nopea, että saattavien [[Supermarine Spitfire|Spitfire]] V D -koneiden oli vaikea pysyä matkassa.<ref name="Suuri">Clostermann s.76,192,195</ref>


Rivi 57: Rivi 43:


Eniten ilmavoittoja Typhoonilla saavutti everstiluutnantti (Wing Commander) J. R. Baldwin, 15 kpl.
Eniten ilmavoittoja Typhoonilla saavutti everstiluutnantti (Wing Commander) J. R. Baldwin, 15 kpl.

==Tekniset tiedot==
[[Image:Hawker Typhoon MkIB.jpg|thumb|350px|left|Hawker Typhoon Mk IB]]
[[Tiedosto:Hawker Typhoon.svg|300px|right]]{{Tekniset tiedot
[[Image:Typhoon-rearmed.jpg|thumb|350px|left|Hawker Typhoonia aseistetaan raketeilla keväällä 1944.]]{{clear|left}}
| miehistö = 1
| pituus = 9.75
| kv = 12.7
| korkeus = 4.7
| pa = 25.92
| maxnopeus = 652
| lentomatka = 821
| tyhjäpaino = 3992
| voimal1 määrä = 1
| voimal1 nimi = [[Napier Sabre|Napier Sabre IIA]]
| voimal1 tyyppi ic = -[[H-moottori|H24-moottori]]
| voimal1 hv = 2180
| voimal1 kw = 1626
| aseistus = *12&nbsp;× 7,7&nbsp;mm Browning-konekivääriä (Mk.IA)
*4&nbsp;&times; 20&nbsp;mm Hispano-tykkiä (Mk.IB)
*2&nbsp;&times; 450&nbsp;kg pommia ''tai'' 8 rakettia
}}


== Katso myös==
== Katso myös==
{{Commonscat|Hawker Typhoon}}
*[[Hawker Tempest]]
*[[Hawker Tempest]]
*[[Hawker Hurricane]]
*[[Hawker Hurricane]]
Rivi 70: Rivi 72:
*{{Kirjaviite| Tekijä=Mondey, David | Nimike=The Hamlyn Concise Guide to British Aircraft of World War II |Julkaisija= Chancellor Press|Julkaisupaikka:Great Britain | Vuosi= 1996 | Tunniste= ISBN ISBN 1 85152 668 4}}
*{{Kirjaviite| Tekijä=Mondey, David | Nimike=The Hamlyn Concise Guide to British Aircraft of World War II |Julkaisija= Chancellor Press|Julkaisupaikka:Great Britain | Vuosi= 1996 | Tunniste= ISBN ISBN 1 85152 668 4}}


'''Viitteet'''
===Viitteet===

{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Hawker Typhoon}}


[[Luokka:Hawkerin ilma-alukset]]
[[Luokka:Hawkerin ilma-alukset]]

Versio 13. helmikuuta 2016 kello 15.06

Hawker Typhoon
Hawker Typhoon
Hawker Typhoon
Tyyppi torjuntahävittäjä
Valmistaja Hawker Aviation, Gloster
Ensilento Maaliskuu 1940
Esitelty 1941

Hawker Typhoon oli toisen maailmansodan aikainen Hawker Aviationin vuonna 1940 kehittämä, [1]Hurricanen seuraajaksi tarkoitettu torjuntahävittäjä. Moottorin suorituskyky korkealla ei ollut riittävän hyvä aiottuun tehtävään, mutta erinomainen suorituskyky matalalla, toiminta-aika ja voimakas aseistus johtivat tyypin käyttöön maahyökkäys- ja maavoimien tukitehtävissä.

Taustaa

Hawker -yhtiön pääsuunnittelija Sydney Camm luonnosteli 1937 Hurricanelle seuraajaa ennakoiden Ilmailuministeriön huomaavan pian tarpeen suunnitella seuraaja torjuntahävittäjäksi. Ministeriö julkaisi spesifikaation F.18/37.[2] Siinä määriteltiin torjuntahävittäjä, joka käyttäisi uutta Napier Sabre tai Rolls Royce Vulture -moottoria. Ne olivat 24-sylinterisiä, aiotulta teholtaan noin 2000:n hevosvoiman moottoreita. Aseistuksena olisi 12 konekivääriä. Hawker valmisti kaksi 1938 tilattua prototyyppiä kummallekin moottorille. Vulture-prototyypin ensimmäinen lento oli lokakuussa 1939, Sabre -version helmikuussa 1940.

Vulture-moottoria käyttävä sai nimen Tornado ja Sabre -moottorinen nimen Typhoon. Molemmat moottorit kärsivät ongelmista, mutta Napier -yhtiöllä oli parempi mahdollisuus kehittää Sabre-moottori luotettavammaksi. Rolls-Roycen paine kehittää ja tuottaa yhä tehokkaampia Rolls-Royce Merlin -versioita ei mahdollistanut Vulturen vastaavaa kehitystyötä, joka lopetettiinkin 1941. Tämä johti kokeiluihin muilla moottoreilla, mikä vaikutti myöhemmin Hawker Tempestin kehitystyöhön.[2]

Kehitystyö, palvelukseen

Hawker Typhoon Mk IB

Toukokuussa 1940 prototyypin koelennolla sattui täpärä tilanne rungon pettäessä. Koneesta kehitettiin kaksi versiota, Mk 1 A aseistettuna 12:lla konekiväärilla sekä Mk 1 B jossa oli neljä 20 mm:n tykkiä. B -version ensilento oli 3. toukokuuta 1941. Ensimmäinen varsinainen tuotantokone oli Mk 1 A, ja se lensi toukokuun 27. päivänä 1941.[2] Koneen päätuotantoyhtiö oli Gloster Hawkerin keskittyessä tuottamaan Hurricanea sodan yleistilanteen sanelemana. Ensimmäisenä koneita sai 56. laivue syyskuussa 1941. Palveluskäytössä paljastui osaksi vakavia lastentauteja, jotka johtivat onnettomuuksiin. Lisäksi useat Glosterin koelentäjät saivat surmansa onnettomuuksissa. Tämä osoitti, etteivät ongelmat johtuneet palveluskäytön oloista, ja tyypin poistamista palveluksesta ehdotettiin. Hawkerin tutkimuksissa syyksi osoittautui metallin väsyminen, mikä johti pyrstön irtoamiseen kokonaisuudessaan. Rakennetta vahvistettiin rungon ympäri metalliliuskoilla, jotka näkyivät pyrstön edessä. Muita ongelmia olivat epävakaus suurilla nopeuksilla, pakokaasujen vuotaminen ohjaamoon ja moottorin epäluotettavuus. Kone saatiin luotettavammaksi 1942 loppuun mennessä, mutta ongelmia ei täysin saatu ratkaistuksi tyypin palvelusaikana.

Torjuntahävittäjästä maataistelukoneeksi

Hawker Typhoonia aseistetaan raketeilla keväällä 1944.

Typhoonin suorituskyky korkealla oli pettymys, ja myös nousunopeus oli toivottua heikompi. Sen sijaan erityisesti nopeus matalalla oli erinomainen. Pierre Clostermann mainitsee kirjassaan Suuri sirkus, että kahdesta 500 kilon (todellisuudessa 450 kg:n) pommista siipien alla huolimatta Typhoon oli vaakalennossa niin nopea, että saattavien Spitfire V D -koneiden oli vaikea pysyä matkassa.[3]

Suorituskyky johti menestykseen Saksan Focke-Wulf Fw 190 hävittäjäpommittajien matalahyökkäyksiä vastaan niiden tehdessä iskuja Britannian rannikoille. Tämä auttoi Typhoonin säilymisessä palveluksessa, vaikka onnettomuuksien syytä ei oltu selvitetty.[2] Sen päätuotantomalliksi valittiin tykeillä aseistettu Mk I B, jonka moottoriksi tuli parannettu Sabre II A, mikä mahdollisti koneen hyvien ominaisuuksien hyödyntämisen kokonaisuudessaan. Typhoonin aseistukseen lisättiin pommit, ja 1942 lopulla 609. laivue teki ensimmäisen yöllisen iskun maakohteeseen, jonka jälkeen konetta käytettiin pääosin päivällä, mutta myös yöllä, iskuihin erilaisia maakohteita vastaan. Suuri nopeus suojasi koneita sekä hävittäjiltä että torjuntatulelta. Enimmäiskuorma oli 900 kg. 1943 Typhoonin aseistukseen lisättiin raketit. Tyyppiä kehitettiin edelleen vaihtamalla moottoriksi 2200 hv:n Sabre II B ja potkuriksi 4-lapainen Dowty Rotol tai De Havilland -vakiokierrospotkuri. Autonoviohjaamo korvattiin taakse liukuvalla kuplakuomulla. Ohjaajan suojaksi lisättiin panssarointia sekä panssarituulilasi. Moottoriksi tuli viimeiseksi 2260 hv:n Sabre II C. Typhoonia käytettiin nyt hyökkäyksiin rannikoiden laivaliikennettä sekä maainfrastruktuuria vastaan. Normandian maihinnousun edellä tehtiin hyökkäyksiä erityisesti maakuljetuksia ja -reittejä vastaan.

Typhoonilla oli merkittävä asema maihinnousun tukemisessa sekä edelleen joukkojen tukemisessa niiden murtautuessa ja edetessä rannikolta Saksaan. Tähän aikaan Typhooneja oli palveluksessa suurin määrä, 26 laivuetta.[2]

Typhoon oli hankala käsitellä. Sen maaominaisuudet olivat epävakaat, ja osin kookkaasta Napier-moottorista johtuvasta painosta seurasi suurehko minimilentonopeus ja edelleen vaativa laskeutuminen. Nämä ominaisuudet aiheuttivat lukuisia onnettomuuksia.[3] Typhoonin Napier Sabre -luisti­venttiili­moottori oli oikukas ja saattoi epäonnistuneen käynnistysyrityksen jälkeen leimahtaa tuleen. Perimmäinen syy tähän oli alun perin iskutilavuudeltaan pienempään Rolls-Royce Merlin moottoriin suunniteltu panoksesta voimansa saanut Coffman-käynnistyslaite, jonka teho ei varsinkaan kylmänä aina riittänyt kunnolla pyörittämään moottoria puristusvaiheen yli. Tästä seurasi seoksen syttyminen imusarjassa ja palavan polttoaineseoksen leviäminen edelleen.[3]

Hawker Typhoonia valmistettiin 3330 kappaletta, joista Gloster teki 3310. Pääversio oli Mk I B. Taktista tiedustelua varten tehtiin pieni määrä nimellä FR. Mk 1 B. Yksi kone varustettiin tutkalla yöhävittäjäksi 1941. Tyypin tuotanto päättyi 1944.[2]

Koneen suorituskyvyn parantamiseksi torjuntahävittäjänä sekä suurten nopeuksien epävakauden ratkaisemiseksi alettiin kokeilla ohutta siipeä. Nämä kokeilut johtivat Hawker Tempestin kehittämiseen.

Eniten ilmavoittoja Typhoonilla saavutti everstiluutnantti (Wing Commander) J. R. Baldwin, 15 kpl.

Tekniset tiedot

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&&09.07500009,75 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&012.070000012,7 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.07000004,7 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&025.092000025,92 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&03992.&&&&003 992 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Napier Sabre IIA -H24-moottori; &&&&&&&&&&&01626.&&&&001 626 kW (&&&&&&&&&&&02180.&&&&002 180 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0652.&&&&00652 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&&0821.&&&&00821 km

Aseistus

  • 12 × 7,7 mm Browning-konekivääriä (Mk.IA)
  • 4 × 20 mm Hispano-tykkiä (Mk.IB)
  • 2 × 450 kg pommia tai 8 rakettia

Katso myös

Lähteet

  • Pierre Clostermann – Suuri Sirkus 4. lyhentämätön ja muuttamaton painos, Otava 1961
  • Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to British Aircraft of World War II. Chancellor Press, 1996. ISBN ISBN 1 85152 668 4

Viitteet

  1. http://www.airvectors.net/avcfury.html
  2. a b c d e f Monday s.154-160,161
  3. a b c Clostermann s.76,192,195

Aiheesta muualla